Kitarat: soittaminen ›

January: Tarkkaile koko soiton ajan, tuntuuko kädessä mitään jännitystä. Jos tuntuu, niin rentouta...
 
Kiitokset hyvästä vinkistä! Siinä kädessä luultavasti on just jotain jännitystä, kun nyt viime aikoina on muutenkin pitänyt vaan pyrkiä ottamaan entistä laajempiakin sointuja.
 
Ja sitten biiseissä, joissa riffit on enemmän yksittäisiin ääniin painottuvia, ei tätä ongelmaa ole.

No nyt sattu sitte meikäläisellekin ensimmäistä kertaa ongelmaa otelautakäteen, sitten soittamisen aloittamisen jälkeen. Eli mulla toi otelautakäden peukku on aivan totaalisen jumissa tohon "rystyseen" asti, siis tuosta käden ja peukun "liitoskohdasta" tohon rystyseen. Monesti myös soitossa aiemmin meinannut kramppailla, kun on ottanu juurikin vähän laajempaa otetta. Nyt ei sitte pysty oikein ollenkaan soitteleen, ei ole kipeä, vaan jumissa.
 
Oiskos kellään kokemuksia/jelppejä?
 
E: Nyt sitten ehkä myös jonkunlaista kipua aistittavissa, mutta tuommoinen jumiutuneisuus ja "ikävä" fiilis siitä pääasiassa tulee jos soittaa. Nyt jää kitara telineeseen, ei pysty venyttään tarpeeksi millään ja tunne heijastelee jo muihinkin sormiin ja ranteen alapuolelle.

Rento soittoasento auttaa myös.
 
Ainakin itselläni, kun soitan seisaalteen ja lasken kitaran tarpeeksi alas, niin oikea käsi laskeutuu suorempana alas. Itselläni tämä ei rasita hartoioita niin paljon, kun esim. istualtaan soittaessa.
 
Kun soitan istualtaan, oikea käsi saattaa olla lähes vaakatasossa, jolloin siinä on kokoajan staattinen jännitys. Luulisin tämän aiheuttavan lihasjäykkyyttä.
 
Luulisin siis, että seisaaltaan soittaminen on rennompaa, jos laskee kitaran tarpeeksi alas.
 
Jos taas on soittanut paljon istualtaan, voi tuntua oudolta laskea kitara tarpeeksi alas. Tällöin rennon soittotekniikan voi hakea esim. soittamalla yhden nuotin tremoloa ja näin vahvistamalla plektrakättä.

Nyt se sitten tapahtui, 2 viikkoa taukoa soittamisesta ja tulehduskipulääkekuuri. :S

Annanpa pienen varoittavan sanan nyt sitten niinkin yksinkertaisesta asiasta, kun kyynärpään kolhiminen... Viime keväänä, noin toukokuun puolessa välissä kolhin kyynärpään töissä. En sen kummemmin kun että tuli mustelma, ja kukapa nyt mustelmiaan lääkärille menee näyttämään. olen rakennusalalla töissä ja siellä tulee mustelmia käsiin ja jalkoihin harva se päivä, ja harvoin niitä huomaakaan...
Noh. Heinäkuun alussa sit yks ilta nukkumaan mennessä alko vasurin nimetön ja pikkusormi menemään tunnottomaks ja pistelemään. Tätä jatkui noin 2 viikkoo, jonka jälkeen tuli ko. sormien päihin aivan sietämätön kipu. Tuntui kun olis painetta pumpattu sormenpäihin ja ne poksahtais kohta. Kitarointi oli siis jo unohdettu kun ei ollu tuntoo otelautakäden sormissa... Siitä sit monen monituisen lääkäri/fysikaalisrumban jälkeen syyskuussa enmg tutkimuksiin, jossa löytyi kyynärpäästä hermovaurioon viittaavia merkkejä. Sairaslomalla oltiin 4 kuukautta töistä kaikenkaikkiaan ja nyt 19. päivä tammikuuta sit leikkasivat ja kattovat mitä se oli syöny. Eli. Kyynärpään kolhun seurauksena hermokanavaan oli alkanu kehittyä arpikudoskiinnikkeitä, jotka työnsivät/vetivät hermon pois paikaltaan.
Pitkä oli kipee, ja vielä jatkuu aikansa. Kyynärpäässä 10cm vekki, josta ronkkivat niitä kiinnikkeitä pois... Kitaroimaan varmaan pääsee vielä tuurilleen ennenkun lumet sulaa :)
Ei olis äkkiä uskonu et pieni kolhu saa tollastakin tuurilleen aikaan...

Tää on helppoa kun sen osaa:
Sormet 4-5 kyynärhermo,
sormet 1-3(4) keskihermo

Ei ole ranne kipeytynyt, mutta kyynärpäässä tuntuu viiltävää kipua tietyissä asennoissa. Epäilen että tulisi soittamisesta, kun on tullut pitkästä aikaa aktiivinen kausi kitarointiin. Voiko tämä olla edes mahdollista? Toinen vaihtoehto on tietysti huono nukkuma-asento, kun ei tämä kipu soittaessa niin tunnu.

Mikäs vaivaa kun äsken soittaessa vasemman käden ranteeseen alkoi sattumaan. Aikaisemmin ei ole tänään sattunut eikä muutenkaan pitkään aikaan. Kaiken painavan tavaran esim. kitaran nostaminen sattuu myös tuohon ranteeseen. Myös jos taivutan rannetta eri suuntiin niin se sattuu.

M4ss3 m/: Mikäs vaivaa kun äsken soittaessa vasemman käden ranteeseen alkoi sattumaan. Aikaisemmin ei ole tänään sattunut eikä muutenkaan pitkään aikaan. Kaiken painavan tavaran esim. kitaran nostaminen sattuu myös tuohon ranteeseen. Myös jos taivutan rannetta eri suuntiin niin se sattuu.
 
Ranne on kipeä.

Mulla on ollu ranteessa muutamia päiviä pientä häikkää. Kämmenen taivuttaminen taakse (esim. punneruksissa) sattuu, ja ranteessa kämmenselän puolella on pieni, ei ihon päälle näkyvä, mutta tuntuva patti. Monen tunnin nettitutkimusten jälkeen tein itselleni diagnoosin: Carpal Boss ( http://www.handoc.net/carpoletacarpal%20boss.htm ). Myös miniganglio mahdollinen.
 
Onko kenelläkään ollut tätä Carpal bossia? En tiedä suomalaisempaa nimeä ):
 
Tehtiinkö sille mitään? Lääkäriin olen kyllä menossa, mutta etukäteenkin olisi kiva jotain tietää.
 
Edit.: Viikon pidin taukoa soittamisesta ja lepuutin rannetta muutenkin. Nyt kun kokeilin soittamista, niin ranne on jäykkä ja voimaton. Voi tietysti johtua tuosta tauosta, mutta huolettaa silti...
 
Edit.: Hyvä kun oli edes kättäni tunnustellut niin "selvä ganglio" sanoi lääkäri. Ei se siltä näytä, mutta uskotaan nyt ammattilaista.

Olen usein ja paljon ihmetellyt sitä seikkaa, että kitaristit ja basistit pitävät soitintaan niin alhaalla. Uskon , että sillä on myös oma vaikutuksensa käsien nivelten ym... terveyteen tai epäterveyteen.
Itse soitan siten, että kitara on "tolosmaisen" korkealla. joten minun on ainakin helpompi soittaa ja ei ole tullut kulumia tai muita oireita.
Onko tuo kitaran niin alhaalla pitäminen soittaessa jotenkin perusteltua; kyllähän se voi näyttää "räyhäkkäältä". Mutta kertokaa: miksi soitatte noin vaikeassa asennossa kitaraanne?
Olenko jo liian vanha ymmärtämään?

mkarmat: Rento soittoasento auttaa myös.
 
Ainakin itselläni, kun soitan seisaalteen ja lasken kitaran tarpeeksi alas, niin oikea käsi laskeutuu suorempana alas. Itselläni tämä ei rasita hartoioita niin paljon, kun esim. istualtaan soittaessa.
 
Kun soitan istualtaan, oikea käsi saattaa olla lähes vaakatasossa, jolloin siinä on kokoajan staattinen jännitys. Luulisin tämän aiheuttavan lihasjäykkyyttä.
 
Luulisin siis, että seisaaltaan soittaminen on rennompaa, jos laskee kitaran tarpeeksi alas.
 
Jos taas on soittanut paljon istualtaan, voi tuntua oudolta laskea kitara tarpeeksi alas. Tällöin rennon soittotekniikan voi hakea esim. soittamalla yhden nuotin tremoloa ja näin vahvistamalla plektrakättä.
 
Tämähän on mielenkiintoista! sanoo: -molliseiska-
 
Itse taas soita siten, että kitara on aika ylhäällä , jolloin vasemmalla kädellä pystyn soittamaan paljon helpommin ja luonnollisemmin; tietysti tottumiskysymys myös!
Olkapäät laskeutuvat siten , että ei tule jännitystä niska-hartia-alueelle.
En edes osaisi soittaa niin, että kitara roikkuu polvissa, vaikka se on vaikuttavamman näköistä varmaankin. Ja nyt kirjoitan tämän tekstin todellakin asiallisesti, enkä halua loukata ketään. Aloin soitta silloin, kun Jukka Tolonen 70-luvulla vingutteli soitintaan. Kaikella kunnioituksella ja vilpittömällä mielellä ihmettelen, miten kaikki osaavatkaan soittaa "kitara polvien tasolla".
Ja -molliseiska- lopettaa tähän ja jää odottamaan asiallisia vastauksia.

Laitetaas tämä linkki myös tänne:
 
http://www.ranne.info/rannekanava.htm

Suisiideri: No nyt sattu sitte meikäläisellekin ensimmäistä kertaa ongelmaa otelautakäteen, sitten soittamisen aloittamisen jälkeen. Eli mulla toi otelautakäden peukku on aivan totaalisen jumissa tohon "rystyseen" asti, siis tuosta käden ja peukun "liitoskohdasta" tohon rystyseen. Monesti myös soitossa aiemmin meinannut kramppailla, kun on ottanu juurikin vähän laajempaa otetta. Nyt ei sitte pysty oikein ollenkaan soitteleen, ei ole kipeä, vaan jumissa.
 
Oiskos kellään kokemuksia/jelppejä?
 
E: Nyt sitten ehkä myös jonkunlaista kipua aistittavissa, mutta tuommoinen jumiutuneisuus ja "ikävä" fiilis siitä pääasiassa tulee jos soittaa. Nyt jää kitara telineeseen, ei pysty venyttään tarpeeksi millään ja tunne heijastelee jo muihinkin sormiin ja ranteen alapuolelle.
 
Jeah, lainaanpas itseäni kahdeksan kuukauden takaa. On kyllä ollu tässä kahdeksan kuukauden aikana vaivaa jos toistakin ranteissa. On totaalista kipeytymistä, hermoratojen? tunteminen kyynärpäähän asti, paine ja turvonneen tuntoinen ranne esim. jonkun raskaan kantamisen jälkeen. Ulkoisesti ei siis turvonnut.
 
Kai sitä jotuu kohta lääkärille taipumaan. Mutta mikäli sieltä tulee vaan "lepoa ja buranaa", kuten olen mietiskellyt, niin vituttaa vain enempi kun sieltä lähtee. Lepoa ja buranaa ja kylmää ja hierontaa on nimittäin harrastettu. Olen myös koittanu venytellä ja kitaransoiton tekniikkaaki oon aktiivisesti muuttanu rennompaan suuntaan tässä.

Suisiideri: Jeah, lainaanpas itseäni kahdeksan kuukauden takaa. On kyllä ollu tässä kahdeksan kuukauden aikana vaivaa jos toistakin ranteissa. On totaalista kipeytymistä, hermoratojen? tunteminen kyynärpäähän asti, paine ja turvonneen tuntoinen ranne esim. jonkun raskaan kantamisen jälkeen.
 
Hermorataongelma ranteen alueella aiheuttaa kipusäteilyä eri suuntaan: sormiin.
Keskihermo 1-3 sormet ja kyynärhermo 4-5 sormet.

baron: Hermorataongelma ranteen alueella aiheuttaa kipusäteilyä eri suuntaan: sormiin.
Keskihermo 1-3 sormet ja kyynärhermo 4-5 sormet.
 
En kyllä just nyt aamutokkurassa ymmärrä tosta muutaku että hermorataongelma ja siitä oon kyllä täysin varma. Ei tätä kuitata oikein millään muullakaan.

Suisiideri: En kyllä just nyt aamutokkurassa ymmärrä tosta muutaku että hermorataongelma ja siitä oon kyllä täysin varma. Ei tätä kuitata oikein millään muullakaan.
 
"Sillä itsevarmuudella minkä täydellinen tietämättömyys antaa":-)

baron: "Sillä itsevarmuudella minkä täydellinen tietämättömyys antaa":-)
 
Aa. Mutta lähinnä sen takia oon vakuuttunu että on hermoissa vikaa koska kipu on niin erilainen. Tietty syy miksi ne hermot sitten basagana voipi olla mikä vaan.

Ajattelin, että olisi hyvä lainata toiseen topikkiin kirjoittamaani viestiä tänne:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=194486
 

 

 

 
Discomfortfreen ( http://www.youtube.com/DiscomfortFree ) lisäksi nämä ovat olleet aivan ehdottomia välineitä edes jonkinlaisen toimintakyvyn säilyttämiseen:

Eliminate Neck and Shoulder pain FAST..with a tennis ball!! (backtoformfitness)
http://www.youtube.com/watch?v=mAUHNQuxYbY&feature=related
"Hug yourself to open the shoulder blades"

 

EDIT:
Toinen tennispallosankari:
http://www.youtube.com/user/RichPoley
Noissa seinää ja lattiaa vasten tehtävissä liikkeissä kannattaa kokeilla myös golfpalloja,
ite oon ainakin niin juntturassa että tennispalot antaa periksi (halkeavat) ennen kuin äärimmilleen kiristyneissä lihaksissa/triggerpointeissa edes tuntuu mitään.

Seinää vasten:
Forkut
Ojentajat
Yläselkä
Kaula/niska
Reidet (reidet useimmiten tennispalloilla)

Lattiaa vasten:
Jalkapohjat
Kämmenet
Selkä (tennispalloilla, golfpallot mielestäni liian pieniä makuuasennossa - selän luonnolliset kaaret/lavat estää kontaktin useimmissa paikoissa)
Reidet/perse/alaselkä/rintalihakset putkirullaamalla

"Foam rolling" = putkirullaus
http://www.t-nation.com/free_online nce_repair/feel_better_for_10_bucks

 

 

EDIT2:
Pelkällä venyttelyllä ei päästä toivottuihin tuloksiin, jos tukoksia on päässyt syntymään, eli lihakset ovat kireällä.

Tukos on ikäänkuin solmu kuminauhassa.
Venytellessä, venymistä tapahtuu tukoksen molemmin puolin, solmukohdan kiristyessä entisestään. Jos halutaan venyttää kuminauhaa(=lihasta) sen koko pituudeltaan, on solmu ensin aukaistava.

Itselläni on auttanut näinkin yksinkertainen venuttelu. Mene seisomaan pöydän viereen keikkasettien välissä ja laita käsi/kädet pöydän pinnalle nurinpäin kämmen pöytätasoon ja nojaa pöytään. Siis katso käsiisi, sormet pöydänkulmiin ja pukkaa kätesi pöydän kannelle eteenpäin "nurinpäin". Ja se tärkein! Juo jotain muuta"kin" kuin olutta. Olut on aine jossa ei ole suolaa yhtään, ei mikroxikrokrammaakaan. Kun hikoilet lavalla, menetät suoloja ja niitä on jostain saatava lisää. Suolapurkista kielelle tai salamia keittiöstä jos alkaa kramppaan. Nämä on hyviä ensiapukeinoja. Sitten kun tilanne on tarpeeksi paha, niin nuo fysioterapiat ja kansanparantajat voi olla hyviäkin vaihtoehtoja. Mutta; Venytelkää!, muutenkin kuin omalla olemuksella ;)