Kitarat: soittaminen ›

Kuljukka: Ja viel tämmönen..! :D
http://www.youtube.com/watch?v=HNHZV86sYyc
 
groovea pukkaa :)

Hieno soolo Guthrielta, alkaa 5:05 tienoilta:
 
http://www.youtube.com/watch?v=_JKOlDXg0J4
 
Muuten toi musa ei oikein iske :-P

Lisää Rascal-menoa:
http://www.youtube.com/watch?v=0zDzeNAmIjE
Huhhuh, tällästä tänään :D

Kuljukka: Lisää Rascal-menoa:
http://www.youtube.com/watch?v=0zDzeNAmIjE
Huhhuh, tällästä tänään :D
 
Ei vittu, tänks tästä! Ei päässy originaaliversiota lähellekään kovasta yrityksestä huolimatta, mutta olipa hauska kuulla silti. Soolo oli odotetusti vitun kova :D

Pande: Hieno soolo Guthrielta, alkaa 5:05 tienoilta:
 
http://www.youtube.com/watch?v=_JKOlDXg0J4
 
Muuten toi musa ei oikein iske :-P
 
Mun mielestä ihan järkyttävää pilitystä. Mut hankalapa tämmöiseen musaan on hyviä ja mielenkiintoisia sooloja soittaa, jopa Guthrien näemmä.

Jucciz: Mun mielestä ihan järkyttävää pilitystä. Mut hankalapa tämmöiseen musaan on hyviä ja mielenkiintoisia sooloja soittaa, jopa Guthrien näemmä.
 
Aikamoinen etydihän toi oli. Tosta on improvisaatio kaukana. Mielenkiintoisinta antia olivat ne hypertilut keskivälin ja lopun taitteissa...

Guthrie taikoo. :)

T-Stag: Aikamoinen etydihän toi oli. Tosta on improvisaatio kaukana. Mielenkiintoisinta antia olivat ne hypertilut keskivälin ja lopun taitteissa...
 
Juju onkin siinä, että toi ihan oikeesti hyvin suurella todennäköisyydellä ON suurimmaksi osaksi improvisoitu. Sehän siitä Guthriesta nimenomaan tekee niin saatanan pelottavan jätkän. Sen improvisoinnin jäsentyneisyys on ihan uskomattomalla tasolla.

Jucciz: Mun mielestä ihan järkyttävää pilitystä. Mut hankalapa tämmöiseen musaan on hyviä ja mielenkiintoisia sooloja soittaa, jopa Guthrien näemmä.
 
Sekotitkohan sä nyt ton mun laittaman linkin linkin tohon jälkimmäiseen?
 
http://www.youtube.com/watch?v=_JKOlDXg0J4
vs
http://www.youtube.com/watch?v=0zDzeNAmIjE
 
Jälkimmäisessä ainakin "järkyttävä pilitys" on suuremmassa määrin esillä :-)
 
Tossa soolossa minkä mä linkitin on hienon rakenteen lisäksi hienoa se, että soitto rullaa hyvin Guthriemaisesti eteenpäin ilman "hengähdystaukoa aivoille" joita suurin osa kitaristeista tarvitsee pelkästään yhden soolon sisällä, ja G on myös yksi todella harvoista joilta voi uskoa tulevan tuollaista katkeamatonta, järjellistä ja kaunista tajunnanvirtaa ihan jopa improttuna. Myönnetään että soolo on osaltaan hieno myös siksi miten vaikeaa tuollainen soolo olisi saada itse improamalla aikaan.
 
E: Olinpa hidas, Titor sanoi saman asian eri sanoin :-)

Pande: ... soitto rullaa hyvin Guthriemaisesti eteenpäin ilman "hengähdystaukoa aivoille" ...
 
Tämäkö sitten on hyvä asia? Itseäni tuo juuri nimenomaan ko. herran soitossa häiritsee suunnattomasti.
Tämä nyt vaan tällaiselta tavalliselta tallaajalta ja harrastelijalta, mutta minusta tuollainen ilman taukoja tapahtuva sahaaminen eestaas - vaikkakin varsin teknisesti taidokkaasti ja mielenkiintoisia sävelkulkuja viljelevä - tuntuu jossain määrin rasittavalta.

John Titor: Juju onkin siinä, että toi ihan oikeesti hyvin suurella todennäköisyydellä ON suurimmaksi osaksi improvisoitu. Sehän siitä Guthriesta nimenomaan tekee niin saatanan pelottavan jätkän. Sen improvisoinnin jäsentyneisyys on ihan uskomattomalla tasolla.
 
Nyt on pakko thedä heti selväksi alkuun että mielestäni Guthrie on yksi kovimmista jätkistä alallaan. Joka tapauksessa mitä tulee tuohon mainittuun sooloon niin vaikka G improvisoisikin sen, ja en sitä itse asiassa epäile, kuulostaa se silti siltä kun joku harjoittelisi arpeggioita etydinä. Lopputulos: Tylsää sahausta. Teknisesti hyvin toteutettu ja harmonisesti "oikein", mutta pari venytystä tai uskallanko sanoa... taukoa? Rytmiikkaa? Varsinkin kun kaikki tietävät, että kaverilta irtoaa. Tuossa sointukulussa (joka ei ole kuitenkaan niin kompleksi, että kyseinen etydimäisyys olisi välttämätöntä) olisi ollut kiva kuulla tämän tyyppistä rytmiikkaa:

http://www.youtube.com/watch?v=5GOs7iLKaTI&feature=channel
 
Tuo soolo on varmaan otettu monia kertoja esimerkiksi tässä ketjussa, mutta se valaisee mun pointtia.
 
Toinen vaihtari esimerkkilähestymisestä voisi olla tämä Brett Garsedin soolo vuodelta 1992 (alkaa 3:49):
 
http://www.youtube.com/watch?v=s3tJFsh7yFk
 
Soinnuissa ei ole ihan niin paljon harmonista liikettä, mutta olen katsonut vierestä Brettin soittavan samalla meiningillä samantyyppisiin harmonioihin kuin Guthrien soolossa.
 
Sitten on vielä tuo Allan Holdsworth, mutta KAIKKI ovat pikkupoikia siihen verrattuna :)

qal: Tämäkö sitten on hyvä asia?
 
Joskus on, joskus ei. Tässä tapauksessa MINUN MIELESTÄNI on. Olenkin kaveri joka käyttää esim. hidasta bluesia lähinnä unilääkkeeksi ja jonka mielestä hyvä kitaransoitto on YLEENSÄ puoliksi sormiurheilua. :-P
 
Itseäni tuo juuri nimenomaan ko. herran soitossa häiritsee suunnattomasti.
 
En epäile yhtään, että ihmisiä häiritsee tiheästi säveliä sisältävä musiikki. Hieman samaan tapaan kuin monia ihmisiä häiritsee myös esim. sivystyssanat, tiede -- mikä tahansa mikä ei ole heti ja helposti ymmärrettävissä.
 
Tämä nyt vaan tällaiselta tavalliselta tallaajalta ja harrastelijalta, mutta minusta tuollainen ilman taukoja tapahtuva sahaaminen eestaas - vaikkakin varsin teknisesti taidokkaasti ja mielenkiintoisia sävelkulkuja viljelevä - tuntuu jossain määrin rasittavalta.
 
Minusta taas se tuntuu virkistävältä. :-)
 
Ei siinä mitään, mielipiteitä on monia niinkuin pitääkin, eikä sinun mielipiteesi ole absoluuttisesti sen huonompi tai parempi kuin minunkaan, vaikka me yksilöinä voitaisiin ollakin eri mieltä omien mielipiteidemme paremmuudesta. :-)

Tässä sorrutaan vaan huonoon taidekritiikkiin - arvostelette asiaa siitä, mitä se ei ole, sen sijaan että arvostelisitte asiaa sen pohjalta, mitä se on.
Ei tuonkaltaisessa musiikillisessa lähestymisessä ole mitään absoluuttisen väärää. Se, että joku ei tykkää siitä, vaan haluaisi kuulla jotain muuta, ei vielä tarkoita sitä että se olisi paskaa, vaan tarkoittaa että se ei vaan yksinkertaisesti vastaa sitä skeemaa, joka vastaanottajalla on kyseisestä aiheesta.
Jos arvosteltava taideteos OLISI paskaa, asialla ei olisi mitään väliä. Tässä tapauksessa se ei kuitenkaan ole.
 
Kyseessä on käytännössä ihan sama, kuin arvostelisi kauhuleffaa siitä, että se ei ole hauska. Ei sen pidäkään olla - silloin se olisi kauhukomedia, eikä kauhuleffa. Esimerkkitapauksessa leffan pitäisi olla hauskempi vain siinä tapauksessa, että se yrittäisi olla kauhukomedia, epäonnistuen siinä kuitenkin surkeasti. Kauhuleffastakin voi oppia pitämään, kun ymmärtää suhtautua sen estetiikkaan sen vaatimalla tavalla - ei tee arvotusta itsensä ehdoilla, vaan arvosteltavan teoksen ehdoilla, myöhemmin vielä suhteessa vertailuryhmään.
 
Tajuutteks? Piuhat vastaanottopäässä järjestykseen, niin aika moni uusi asia aukeaa. Tuo on helvetin hyvin toteutettu, loppuun asti viety yksi tapa monista rakentaa musiikkia. Jos tuollaisenkin tavan hallitsee perinteisempien lähestymistapojen ohella, ymmärtää astetta enemmän musiikista.

Musta tuntuu, että vaikka Titor yleensä laukookin paljon asiaa, on GG hänelle jotenkin semmoinen kaveri, jota nyt ei vaan saa arvostella ja joka tekee aina asiat joka tilanteeseen parhaalla, tyylikkäimmällä ja sopivimmalla tavalla - kyseenalaistajat ovat automaattisesti väärässä ja huonoja taidekriitikoita. Jopa silloin kun tylsää etydimäistä sooloa erehtyy sanomaan tylsäksi ja etydimäiseksi. Vaan missä ovat luova rytminkäyttö ja hengähdystauot? Kyllä niitä vielä Bachin musassa oli.
 
Eiköhän kaikki musa ole hyvää kun lokeroidaan tarpeeksi tarkasti ja tarkastellaan tuotoksia vain siinä lokerossa. Silti mun mielestä voi reilusti sanoa, jos joku nyt vaan kuulostaa tylsältä, puuduttavalta ja ei-niin-omaperäiseltä.
 
Ja loppukaneettina: GG on mun mielestä todella osaava soittaja, ei siinä mitään. Ne parhaat pläjäykset vaan ovat jossain ihan muualla kuin tuossa kiistanalaisessa soolossa.

Jucciz: Musta tuntuu, että vaikka Titor yleensä laukookin paljon asiaa, on GG hänelle jotenkin semmoinen kaveri, jota nyt ei vaan saa arvostella ja joka tekee aina asiat joka tilanteeseen parhaalla, tyylikkäimmällä ja sopivimmalla tavalla - kyseenalaistajat ovat automaattisesti väärässä ja huonoja taidekriitikoita.
 
Syyttäisitkö sinä huonosta taidekritiikistä jos blues-kitaristia haukuttaisiin nopeuden puutteesta?

GG nyt on vaan niin hyvä kitaristi, että on epäilemisen arvoista pystyykö hän huonosti soittamaankaan vaikka yrittäisi :-P
 
..Jopa silloin kun tylsää etydimäistä sooloa erehtyy sanomaan tylsäksi ja etydimäiseksi. Vaan missä ovat luova rytminkäyttö ja hengähdystauot? Kyllä niitä vielä Bachin musassa oli.
 
Etydimäisyys ei sinällään voi olla mikään huono asia, itse esimerkiksi pidän Chopinin etydeistä (#12) (kuten varmaan monesti on tullut toitotettua tälläkin palstalla) enemmän kuin mistään herran muusta tuotannosta.
 
Tarvitseeko sitä AINA soittaa samalla tavalla? Tosta tekee nimenomaan mielenkiintosen se, että siinä ei ole niitä tavanomaisia tylsiä hengähdystaukoja. Lisäksi koko tuo muu biisi on tylsää hengähdystaukoa, jonka ansiosta G:n soolo on moninverroin mielenkiintoisempi kuin koko muu biisi yhteensä.
 
Mulle hienon soolon tosta tekee jo sekin että se on epäsovinnainen eikä sisällä niitä normaalisti G:n soitossakin kuultavia hengähdystaukoja. Yleensä ne ovatkin tarpeen, mutta ei aina -- aina ei tarvi mennä farkut jalassa kauppaan, joskus voi laittaa rohkeasti vaikka vakosamettihousut.
 
Eiköhän kaikki musa ole hyvää kun lokeroidaan tarpeeksi tarkasti ja tarkastellaan tuotoksia vain siinä lokerossa. Silti mun mielestä voi reilusti sanoa, jos joku nyt vaan kuulostaa tylsältä, puuduttavalta ja ei-niin-omaperäiseltä.
 
Spot on.
 
GG on mun mielestä todella osaava soittaja, ei siinä mitään. Ne parhaat pläjäykset vaan ovat jossain ihan muualla kuin tuossa kiistanalaisessa soolossa.
 
Aivan. Mäkin sanoin vaan että hieno soolo, en suinkaan ragecapseilla että "Jumalauta pojat maailman paras soolo on löytynyt!1111".

Tonski: Syyttäisitkö sinä huonosta taidekritiikistä jos blues-kitaristia haukuttaisiin nopeuden puutteesta?
 
Pöhkö rinnastus. Sitä paitsi, blueskitarismissa nopeus ei muutenkaan ole avainsana suuntaan eikä toiseen. Vaikka mikäs minä olen sanomaan, kun en mikään bluesmies ole?

Jucciz: Pöhkö rinnastus. Sitä paitsi, blueskitarismissa nopeus ei muutenkaan ole avainsana suuntaan eikä toiseen. Vaikka mikäs minä olen sanomaan, kun en mikään bluesmies ole?
 
Ei olekaan, mut rinnastus itsessään musta toimii ihan hyvin ton Titorin määritelmän kanssa: arvosteltais nopeuden puutetta vaikka fiilistä ja tatsia löytyy yllin kyllin.

Nyt on kyllä pakko vähän avautua.
 
Pande: Joskus on, joskus ei. Tässä tapauksessa MINUN MIELESTÄNI on. Olenkin kaveri joka käyttää esim. hidasta bluesia lähinnä unilääkkeeksi ja jonka mielestä hyvä kitaransoitto on YLEENSÄ puoliksi sormiurheilua. :-P
 
Tässä olen tismalleen samoilla linjoilla. Bluesini rajoittuu lähinnä Jeff Healeyn ja Robben Fordin vetoihin. En siis ole bluus-ukko vaikka vanha pieru olenkin.
 

 
En epäile yhtään, että ihmisiä häiritsee tiheästi säveliä sisältävä musiikki. Hieman samaan tapaan kuin monia ihmisiä häiritsee myös esim. sivystyssanat, tiede -- mikä tahansa mikä ei ole heti ja helposti ymmärrettävissä.
 
Sinänsä paljon nuotteja sisältävä musa on myös minulla sydäntä lähellä. Morse, Gambale, Holdsworth sun muut kuuluu ns. vakiokalustoon.
Jostain syystä ja kuuntelemieni klippien perusteella vaan tuntuu että GG:llä tuo homma tuntuu menevän hiukan monotooniseksi kaulan ylösalas rallitteluksi ja siinä lajissa vähän liian pitkälle menemiseen.
Voi toki olla että olen kuullut juttuja vaan sieltä (mielestäni) tyylitajuttomimmasta päästä.
 
Minusta taas se tuntuu virkistävältä. :-)
 
Ei siinä mitään, mielipiteitä on monia niinkuin pitääkin, eikä sinun mielipiteesi ole absoluuttisesti sen huonompi tai parempi kuin minunkaan, vaikka me yksilöinä voitaisiin ollakin eri mieltä omien mielipiteidemme paremmuudesta. :-)
 
Mielipiteitähän nämä kaikki, eikä itselläni ole missään tapauksessa syytä tai tarkoitusta olla provokatiivinen.
 
Anteeksi ja kiitos.

Pande:En epäile yhtään, että ihmisiä häiritsee tiheästi säveliä sisältävä musiikki. Hieman samaan tapaan kuin monia ihmisiä häiritsee myös esim. sivystyssanat, tiede -- mikä tahansa mikä ei ole heti ja helposti ymmärrettävissä.
 
Voit olla rauhallisella mielellä, veli: tästä ei ole ainakaan mun kohdalla kyse. Mun mielestä tuo G:n etydinypläys kuulosti pikemminkin aapisen ensimmäisiltä sivuilta, joilla harjoitellaan hirvittävä määrä erilaisia kahden kirjaimen tavuja - tiheää kyllä, sivistynyttä ei. Sivistyssanoista tulisi mulla helpommin mieleen vaikka vähän kulmikkaampi, yllätyksellisempi ja rikkaampi jazz-ilmaisu, jossa rakennuspalikoina on muutakin kuin tahteja, jotka on soitettu täyteen tasaista 1/8-osaa tai 1/16-osaa.