Kitarat: soittaminen ›

Ianuarius: No... miten sen voi tietää ku ei tiedä yhtään mistä on kysymys? :D Noi nuotit sopii varmaan 20 eri skaalaan ja miljoonaan jos joku niistä onki vaan silleen sattumanvarasesti sinne soitettu. Sanopa nyt suoraan, että mistä noi on vai heititkö vaan päästä randomilla jotain säveliä.
 
Se menis tabuina tyyliin A-kieli ja 8888 5555 7777 4444
16osina
 
Kyllä päässä saa hahmotettua sävelen mutta käytännössä hieman hankala. Tosin keksin että voisin pianolla kokeilla jos sillä lähtis, tuossakin se sävellaji tippuu matallamaksi 3tahdin kohdalla. voi tätä luomisen tuskaa! :)

Miksi sä et kerro mikä biisi toi on? Onko se salaisuus?
 
Vai onko se siis oma biisi?

Mistä johtuu että pitkän kitarasession jälkeen istualtaan niin niska ja hartiaseutu ovat aivan jumissa varsinkin pikkauskäden puolelta? Olisiko kellään mitään hyviä venytysliikkeitä kyseiseen ongelmaan?

Varmasti, mutta helpottaa myös (siis ihan oikeasti siihen ongelmaan), jos istut selkä suorassa, etkä jännitä kättä soittaessa.

Ianuarius: Miksi sä et kerro mikä biisi toi on? Onko se salaisuus?
 
Vai onko se siis oma biisi?
 
Omia juttuja vaan, ei kai se mikään salaisuus ole...
Mutta kuten Baron tuossa mainitsi tuon D:n niin hyvin tuntuu istuvan kun kokeilein syntikalla...
 
Taas pääsee jatkamaan ideointia...:)

baron: Ei vaan D-molli. Dm, Gm, A7 ainaskin sopisi.
 
Kiitti!
 
D-molli tuntuu kävelevän käsikädessä tässä asiassa...
Voi taas jatkaa ideointia :)

-rokkijumala-: Jos riffi on tämmöinen:

-2--------1------------------2--------------------3--...
-2--------1------------------2--------------------3--...
----0-0------0-0-3-1-0-1------0-0--3-1-0-1-------...

a---y-a--y--a-y-a-y-a-y---a--y-a--y-a-y-a---y--...

Alin rivi siis että kokoajan alternatella menään.

Pitääkö riffeissä "katkaista" alternate picking ja vetää kaikki kahden kielen soinnut/intervallit alas, vaiko vetää kaikki alternatella, vaikka tulee hutiloitua ja sohittua.

Varmanstikkin joku sanoo että kehittää vaan oman tapansa, mutta itseäni häiritsee, kun alternate menee kuin juna, ja tuntuu mahdottomalta vetää kaikki soinnut alas.
Kumpaa tapaa itse käytätte, ja mitä mieltä asiasta olette?
 
-2--------1------------------2--------------------3--...
-2--------1------------------2--------------------3--...
----0-0------0-0-3-1-0-1------0-0--3-1-0-1-------...

a---a-y--a--a-y-a-y-a-y---a--a-y--a-y-a-y---a--...
 
Tällä tavalla soitan minä ja tuntuu luontevalta. Mikäli a kirjain tässä tarkoittaa suuntana lattiasta kattoon päin :)

Kertokaas mulle, että mikä tolkku tossa Rainbown Gates of Babylonin kakkossoolon soinnutuksessa on. Jotakuinki näin sain sen pikasesti kuunneltuna meneen:

C    D    Bb   E
Am   B    Em   C#
F#m  D    Bm   G
C    Am   B   (B)

Varmaankaan noi ei kaikki oo ihan suoraan duuria/mollia, tai ainaki jos heti ekaan juttuun vetää C:n päälle, niin se menis sit lyydistä. Jotenki en vaan saa yhtään kiinni, että millä logiikalla noi hyppelee ylös ja alas.
 
EDIT: Kyl kai toi alkais selvitä, jos ois aikaa alkaa dekryptaileen, mutta ku huomenna pitäis jo soitella, niin aattelin kysellä, että jos joku jo vaikka tietäis, että mistä tossa on kysymys. Ei nimittäin oo ainoa biisi, mikä ois reenattavana... eikä edes se vaikein.

Ianuarius: Kertokaas mulle, että mikä tolkku tossa Rainbown Gates of Babylonin kakkossoolon soinnutuksessa on. Jotakuinki näin sain sen pikasesti kuunneltuna meneen:

C    D    Bb   E
Am   B    Em   C#
F#m  D    Bm   G
C    Am   B   (B)

Varmaankaan noi ei kaikki oo ihan suoraan duuria/mollia, tai ainaki jos heti ekaan juttuun vetää C:n päälle, niin se menis sit lyydistä. Jotenki en vaan saa yhtään kiinni, että millä logiikalla noi hyppelee ylös ja alas.
 
EDIT: Kyl kai toi alkais selvitä, jos ois aikaa alkaa dekryptaileen, mutta ku huomenna pitäis jo soitella, niin aattelin kysellä, että jos joku jo vaikka tietäis, että mistä tossa on kysymys. Ei nimittäin oo ainoa biisi, mikä ois reenattavana... eikä edes se vaikein.
 
Tämä vaikutti mielenkiintoiselta niin kävin youtubesta kuuntelemassa. Jotain tällaista siinä minun mielestäni on taustalla: Ensinnäkin siinä on haettu sellaista eksoottista, "Babylonialaista", soundia napolilaisilla soinnuilla, harhapurkauksilla ja vähennetyillä harmonioilla. Rautaista tonaalista logiikkaa tärkeämpää on siis se soundi, joka soinnuista tulee. Mutta niillä on, mielestäni, jonkinmoinen logiikka - uskon näkeväni rokkarin pään sisään tässä.
 
Edellinen osio on päättynyt dominantti-anttiseen H-duurisointuun. Klassisin odotus sen jälkeen olisi E-mollisointu, mutta kappaleen atmosfääri antaa olettaa myös C-duuria. Sen sijaan soolon alla oleva riffi lähteekin sävelestä Eb - H-duuri purkautuukin siis tavallaan VIb-sointuun, mistä tulee soolon alkuun lievän "flätti"-tunnelma. Se kitarariffihän on vähennettysointuarpeggio (sävelet A-C-Eb-F#), jonka tulkinnalla tässä pelaillaan. Nehän ovat täysin symmetrisiä joten mikä tahansa sävel on tavallaan nähtävissä juurisäveleksi.
 
Tästä tulee se logiikka: dimisoinnun juureksi on tulkittu sitä edeltävästä soinnusta pientä terssiä alempana oleva sävel ja tästä seuraava dimisointu välidominantiksi napolilaiselle soinnulle.
 
Kun sointukierto lähtee c-mollisoinnusta, on dimisointurykelmä tulkittu siis siitä pientä terssiä alempana olevaksi A-dimiksi, joka on välidominantti Bb-duurille (muistamme, että VII-soinnun välidomantit purkautuvat normaalisti pienen sekunnin ylöspäin), joka on bII-aste, edeltämässä normaalisti V-asteen E-duurisointua (bII aste ennen V-astetta on tuo kuuluisa napolilainen sointu. Hyvin tavanomainen subdominanttikorvike), joka johtaa A-mollisointuun. Tämä A-mollisointu perustuu taas samalla dimiarpeggiolle - siinä on täsmälleen samat sävelet! -, mutta sävelet ovat eri järjestyksessä, joten tahdin ensimmäisellä puoliskolla on A-mollisointu, jota - logiikan mukaisesti - seuraa F#-dimi, joka on välidominantti G-duurille, joka on bII moduloivassa kadenssissa: G - C# - F#m.
 
Siitä lähtee sitten se laskeva linja F#-mollissa. Sen voi nähdä vaikka juurikin että I - VI - IV - bII. tuo viimeinen bII seuraa siitä logiikasta, että tuota laskevaa linjaa jatketaan neljänneltä asteelta alas kokosävelaskeleina. Sitä bII-sointua käytetään äkkimodulaationa takaisin: ilmeisesti sen on ajateltu olevan kvinttisuhteinen dominantti sitä seuraavalle C-duurisoinnulle. Se lopussa oleva H-duurisointu saa soundinsa toisaalta siitä sekuntisuhteesta C-duurisointuun, toisaalta siinä välissä olevasta A-mollisoinnusta ja niiden välissä olevasta ylinousevasta sekunnista (tersseissä C-D#).
 
Tuossa vielä diagrammina:

      H    |Cm    Ao7    |Bb    E       |Am    F#o7     |G   C# |F#m D  |Hm   G   |C  Am  |H      |
em:   V    |VIb                                                                   |VI  IV| V
am:  V/V   |IIIb  VII/bII|bII   V       |I     VII/bVII |               |    V/III|III I  |V/V|
                                          f#m: VII/bII  |bII V  |I   VI |IV  bII  |
        
 
Olen merkinnyt siihen kaikki nuo suhteet, jotka - minun mielestäni - paikallisesti vaikuttavat siihen, millaisia soundeja niistä soinnuista tulee. Rankempaan reduktioon tähtäävässä prolongaatioanalyysissa esitys olisi huomattavasti yksinkertaisempi. Toisaalta tahdoin merkitä sinne mukaan kaikki tuollaiset sointujen ambivalentista tulkinnasta kumpuavat efektit, joita siellä mielestäni käytetään. Esimerkiksi tuossa lopussa kun tulee se äkilinen moduloiva fiilis C-duurisointuun (jonka merkitsin laiskasti A-mollin kolmoseksi) on toisaalta selkeästi nimenomaan paluu E-mollin viidennelle asteelle. Sama alussa: vasta voimakkaan tonaalisen kadenssin jälkeen (Bb-E-Am) on A-molli varsinaisesti ikään kuin merkattu.
 
Toisaalta miksei tuota ensimmäisen tahdin C-mollisointua voisi nähdä toonikasointuna ja tuota koko hommaa terseittäin moduloivana ketjuna. Noh. Mielestäni se on loogisempi noin, johtuen siitä edeltävästä H-duurisoinnusta, joka luo omat odotuksensa jatkolle.

Aaaaii... se oliki noin yksinkertanen kikka vaan... :D
 
Tuhannesti kiitoksia. Pitääpä ruveta selventämään omille hitaille aivoille tota teoriaa.

Ianuarius: Aaaaii... se oliki noin yksinkertanen kikka vaan... :D
 
Tuhannesti kiitoksia. Pitääpä ruveta selventämään omille hitaille aivoille tota teoriaa.
 
Eikö astemerkkianalyysi putoo? :D
 
Erinomainen taidonnäyte Schnowolta kyllä.

edit. selvitetty

Epämuusikko: Eikö astemerkkianalyysi putoo? :D
 
Erinomainen taidonnäyte Schnowolta kyllä.
 
Ai se oli oikeesti hyvä eikä bluffi? Mun taitoni ei riittänyt ratkaisemaan kummasta kyse.
Nyt täytyy opiskella niin paljón lisää että ymmärtää Schnowon analysin!

Mistä asteikosta mahtaa olla kyse?
E - - - - - - - -3-4-6
H - - - -3-4-6- - -
G - -3-5- - - - - -
D -5- - - - - - - -
A - - - - - - - - -
E - - - - - - - - -

Epiphonial: Mistä asteikosta mahtaa olla kyse?
E - - - - - - - -3-4-6
H - - - -3-4-6- - -
G - -3-5- - - - - -
D -5- - - - - - - -
A - - - - - - - - -
E - - - - - - - - -
 
Eikös tuossa ole Es-duurin sävelet. Bb - miksolyydinen myös, yhteydestä riippuen.

johnsmith1: Eikös tuossa ole Es-duurin sävelet. Bb - miksolyydinen myös, yhteydestä riippuen.
 
Kun se on G:stä alkava niin Eb-duurin kolmas moodi eli G fryyginen.
Tietysti noista sävelistä saa kaikki Eb-duurin moodit (Bb mix on viides moodi)
(Eb ion, F dor, G phryg, Ab lyd, Bb mix, C aeol, D locr)

Itselläni on tällainen ongelma että kun esimerkiksi soittaa alla olevasta likistä tuon G kielen bendin, niin kun nostan sormen pois kieleltä ettei se jää soimaan niin tuo G kieli sitten tuppaa alkaa soimaan vapaana pull-offina. Kannattaako jättää sormi vaan suosiolla G-kielelle ja koittaa jotenkin oikealla kädellä katkaista sointi vai jotenkin nostaa sormea vain sen verran että se mutettuu?
 
e |------------------------------|
B |-------------------5----8----|
G |------------7b8--------------|
D |------------------------------|
A |------------------------------|
E |------------------------------|

AngusYoung: Itselläni on tällainen ongelma että kun esimerkiksi soittaa alla olevasta likistä tuon G kielen bendin, niin kun nostan sormen pois kieleltä ettei se jää soimaan niin tuo G kieli sitten tuppaa alkaa soimaan vapaana pull-offina. Kannattaako jättää sormi vaan suosiolla G-kielelle ja koittaa jotenkin oikealla kädellä katkaista sointi vai jotenkin nostaa sormea vain sen verran että se mutettuu?
 
e |------------------------------|
B |-------------------5----8----|
G |------------7b8--------------|
D |------------------------------|
A |------------------------------|
E |------------------------------|
 
Piti ihan kokeilla miten tuo menee mulla. Demppaan G-kielen vasemman käden etusormella. Sormi ei siis paina kohtisuoraa B-kieltä, vaan lepää loivassa kulmassa ja työntyy siitä G-kielen reunaan saakka. Tulee luonnostaan. Muutenkin nuo kielten demppaamiset tulee aika itsestään, ei ole tarvinnut hirveesti opetella. Aika monella eri tavalla tulee sammutettua kieli, tilanteesta riippuen.

Ihan ensimmäiseksi, älkää muistuttako minua siitä, että menen asioiden edelle, mutta sormet hinkuu kovasti soittamaan nopeasti. Välillä random soitto menee siihen, ettei maltti enää riitä kuin soittamaan mahdollisimman nopeasti. Kyllä typeräähän se on, mutta kun harrastan tätä kitaransoittoa ihan täysin hedonistiselta pohjalta, niin minkäs teet.
 
Noh ainoa tilutekniikka, jonka hallitsemisesta voin tällä hetkellä haaveilla on yllätys yllätys alternate picking. Sweep pickingista ja tappaamisesta ei tule vielä yhtään mitään. Olen jonkin aikaa sitten oppinut, jos siinä nyt ylipäätään mitään oppimista on, tremolopikkaamaan nopeasti. Eli yksittäistä kieltä pystyn rynkyttämään vaikka kuinka nopeasti ja puhtaasti ja se nyt ei mikään saavustus ole muutenkaan. Eikä varmaan olisi ylitsepääsemättömän vaikeita vaihdella tuota kieltäkin tossa nopeassa pikkaamisessa aina sopivasti. Kunhan ei tosian lähdetä tuohon sweep pickaamisen (niin, nimeni ei todellakaan ole Jari Mäenpää :)), missä ei sitten muuta tehdäkään kun vaihdeta kietlä, joka ei kyllä taivu minulta vielä yhtään puhtaasti.
 
Kysymys olisi, kuinka luodaan kivan kuuloisia melodioita/sooloja, jossa ainoatilutekniikka, jota käytetään on alternate picking? Olen luonutkin pari ihan ok kuuloista (niin siis yksittäistä melodian pätkää, en todellakaan kokonaista sooloa), mutta haluaisin oppia luomaan hieman vivahteikkaampia, eikä sellaisia missä sama kaava toistuu liiaksi. Olen tsekkaillut bändien sooloja, joista tykkään, mutta aika lailla lähes kaikissa käytetään ainakin vähän sweeppiä (ihan esimerkkinä vaikka Stratovariuksen The hands of time-kappaleen soolo). Ne taas joissa ei käytetä oikeen muuta kuin alternate pickingiä, tuntuvat olevan tylsiä (eli kaikki bodomin soolot =D). Meinaan siis tässä lähinnä tuollaisia min. 20 sekan sooloja eikä mitään ihan kullin luikauksia.

Edellisestä kysymyksestä vähän erillään...
 
Onko tosta nopeasti soittamisesta kauttaviiva sen teknisestä puolesta mitään hyviä manuskoja olemassa? Ihan vaan yritän vähän kartottaa tilannetta. Sellasia kirjoja varmaan on aika paljon, joissa on 1001 eri 346, 356 -treeniä, joilla se soitto pitäs alkaa sujuun. Mutta onko ihan jotain niin liikkeistä yms.?