Kitarat: soittaminen ›

..löytyy kun ei mieti koko juttua.

Mun mielestä soundit on yleisesti ottaen ihan yliarvostettu asia. Soittotatsi on paljon tärkeämpi. Mieluummin kuuntelen hyvää soittoa huonoilla puurosoundeilla, kuin huonoa soittoa hyvällä ja paljastavalla soundilla. Ei minulla mitään hyvää soundia vastaan ole, mutta ei kovinkaan moni kuulosta nykyään laitteistonsa perusteella kovinkaan omaperäiseltä. Jos yritetään kuulostaa omaperäiseltä, sorrutaan helposti efektimyllytykseen ja häröilyyn. Se on mun mielestä vähän keinotekoista ja turhaa erikoisuudenhakua.
 
Mitä omaan soundiin tulee, niin mun soundi on ainakin mun oma soundi sekä hyvässä että pahassa. Omana soundina sitä pidän, vaikkei se välttämättä jonkun muun mielestä erotu massasta niin kauheasti. Mikäpä kuitenkaan nykyään erottuisikaan, kun uusia kitaristeja puskee kuin sieniä sateella. On ihan eri asia sanoa jonkun vanhan ja jo vuosikymmeniä soittaneen ammattilaisen soundin erottuvan, kuin jonkun pikku-Paavon Takahikiältä. Esim. Jimillä oli se soundinsa jota varmasti koitetaan jäljitellä: Jimi kuulosti omaperäiseltä, jäljittelijät eivät.

Tärkeintä on se miten soittaa. "Steve Cropper ilmaisee mun mielestä enemmän yhdellä äänellä kuin Steve Vai kahdella tupla CD:llä" -Esa Pulliainen
 
olen täysin samaa mieltä... ja jollei joku Cropperia tunnista niin tilalle voi vaihtaa vaikka Gary Mooren tai Stevie Ray Vaughanin ja tuo Pulliaisen sanonta pitää edelleen kutinsa =)

olen täysin samaa mieltä... ja jollei joku Cropperia tunnista niin tilalle voi vaihtaa vaikka Gary Mooren tai Stevie Ray Vaughanin ja tuo Pulliaisen sanonta pitää edelleen kutinsa =)
 
Tai Albert tai B. B. Kingin vs. Gary Mooren ;)

Tai Albert tai B. B. Kingin vs. Gary Mooren ;)
 
Tai Pat Methenyn tai John Scofieldin

Tai Pat Methenyn tai John Scofieldin
 
Tai Yngwien tai Robben Fordin tai Marty Friedmanin

"Steve Cropper ilmaisee mun mielestä enemmän yhdellä äänellä kuin Steve Vai kahdella tupla CD:llä" -Esa Pulliainen
 
Harmi vaan et Steve Vain soitto kuulostaa paremmalta. ;)

Harmi vaan et Steve Vain soitto kuulostaa paremmalta. ;)
 
ohhoh, kaikkea sitä kuuleekin

ohhoh, kaikkea sitä kuuleekin
 
Makuasia, sanoi mäyräkoira, kun pallejaan nuoli. Mutta tuo Pulliaisen väite on joka tapauksessa vailla kunnon perustetta. Steve Vain tuotantoon syvemmin perehtyneenä voin sanoa, että kaiken tekniikkahienostelunkin (The Crying Machine, Juice) takana on hienoja melodioita ja älykkäästi tehtyjä sovituksia. Häröilyt (Oooo, Ya-Yo Gakk) taas ovat osoituksia hyvästä huumorintajusta, joka ilmenee juuri tällaisena kitara-stand-upina. Liekö tämä sitten omaa tunteettomuuttani, mutta nämä Vain tribuutit (Frank, Boy from Seattle) ja balladit (For the love of God, Hand on Heart) kyllä sisältävät minun mielestäni hyvinkin paljon intohimoa ja vakaumusta.
 
Itse kullekin nopeuskammoiselle puristille: Steve Vai on yksi erittäin lahjakas kitaristi muiden joukossa, jolla on erittäin hyvä tatsi, saundi, tekniikka ja tyylitaju(!). Hän osaa soittaa käytännössä mitä tahansa, mikä näkyy niin monessa eri tyylissä, joita hän on hyödyntänyt. Jos jaksaisitte käyttää aikaa tuotantonsa tutkimiseen, huomaisitte saman itsekin. Hyppikää sitten vaikka yli kaikki teknisimmät jutut.

Swanilta jälleen asiaa.
Ja takaisin asiaan, eli tähän ns. omaan saundiin.
Omasta mielestäni tämä paljonpuhuttu oma soundi ei tule kamoista ja niiden variaatioista. Oma saundi kehittyy ajan myötä. Eri skaaloja muokkaamalla mieleisekseen löytyy usein mieleinen soundi jne. (esim.)
Kun kuuntelee vaikkapa Ozric Tentaclesin Ed Wynneä, niin kyllä on kaverilla aivan oma tyyli, soitti sitten akustisella taikka Jemillä jnejnejne.
 
Oma soundi on kaikkien oma juttu, joka kehittyy ajan myötä. :)

Itse kullekin nopeuskammoiselle puristille: Steve Vai on yksi erittäin lahjakas kitaristi muiden joukossa, jolla on erittäin hyvä tatsi, saundi, tekniikka ja tyylitaju(!).
 
Lahjakas ja ennen kaikkea aivan uskomattomasti soittamiseen ja harjoitteluun satsannut (ja edelleen satsaava?) kaveri. Soundit ovat ilmeisestikin aivan käyttökelpoiset sen otsikon alla, missä mies parhaiten viihtyy, eli modernihkon kitaravetoisen rockmusiikin. Se on sitten toinen juttu, ovatko nuo soundit joka paikkaan parhaat mahdolliset, vaan siitä tuskin mielekästä onkaan jankata.
 
Hän osaa soittaa käytännössä mitä tahansa, mikä näkyy niin monessa eri tyylissä, joita hän on hyödyntänyt.
 
Taas väittäisin, että mies osaa soittaa käytännössä mitä tahansa sen tyylistä musaa, mitä hän on tähänkin asti soittanut. Siitä on kuitenkin vielä äärimmäisen pitkä matka "käytännössä mihin tahansa". Olisi mielenkiintoista nähdä Vai heittämässä uskottava parin tunnin mittainen jazzkeikka yhdessä pelkän rumpalin ja basistin kanssa. Ihan vaan esimerkkinä.
 
Jos jaksaisitte käyttää aikaa tuotantonsa tutkimiseen, huomaisitte saman itsekin.
 
Ettet vaan olisi hieman sokeutunut ... Vai? :)
 
Minä väitän, ettei maailmassa ole yhtään soittajaa, joka soittaa suvereenisti "käytännössä ihan mitä tahansa". Toki monet studiokitaristit taipuvat useimpiin tarvittavista tyyleistä, mutta yleensä he ovat "vähän kaikkea, mutta eivät hirveästi mitään tiettyä".
 
Ja ei, en pidä Vaita epäonnistuneena tai turhana soittajana. Passion & Warfare on hieno levy ja paikoin erittäin hauska esimerkki siitä, miten kitaransoitosta voi tehdä myös huumoria, melkeinpä hyvän maun rajoissa. Ainakin Vaita kuuntelee paljon mieluummin kuin Satriania. :)

Lahjakas ja ennen kaikkea aivan uskomattomasti soittamiseen ja harjoitteluun satsannut (ja edelleen satsaava?) kaveri. Soundit ovat ilmeisestikin aivan käyttökelpoiset sen otsikon alla, missä mies parhaiten viihtyy, eli modernihkon kitaravetoisen rockmusiikin. Se on sitten toinen juttu, ovatko nuo soundit joka paikkaan parhaat mahdolliset, vaan siitä tuskin mielekästä onkaan jankata.
 
Tottahan hän myös käyttää erilaisia saundeja eri tarkoituksiin. Löytyy kirkasta ja tummaa, terävää ja pehmeää, mutta ei koskaan kylmää. Mutta joo,
 
Taas väittäisin, että mies osaa soittaa käytännössä mitä tahansa sen tyylistä musaa, mitä hän on tähänkin asti soittanut. Siitä on kuitenkin vielä äärimmäisen pitkä matka "käytännössä mihin tahansa". Olisi mielenkiintoista nähdä Vai heittämässä uskottava parin tunnin mittainen jazzkeikka yhdessä pelkän rumpalin ja basistin kanssa. Ihan vaan esimerkkinä.
 
Ei varmastikaan ole vielä kaikkea kokeillut, eikä tulekaan kokeilemaan, vaikka hyvin värikäs tyylivalikoima herralta löytyykin. Tuossa jazzasiassa en osaa sanoa paljoa, mutta kyllähän hänkin sessiohommia tekee. Sisters-kappale kyllä sisältää aika jazzahtavaa sointutyöskentelyä.
 
Ettet vaan olisi hieman sokeutunut ... Vai? :)
 
Tämä taisi olla sarkastinen kommentti?
 
Minä väitän, ettei maailmassa ole yhtään soittajaa, joka soittaa suvereenisti "käytännössä ihan mitä tahansa". Toki monet studiokitaristit taipuvat useimpiin tarvittavista tyyleistä, mutta yleensä he ovat "vähän kaikkea, mutta eivät hirveästi mitään tiettyä".
 
Joo ei varmasti olekaan, mutta viimeistään siinä vaiheessa, kun nuotit heitetään nenän eteen, taipuvat parhaat suuntaan jos toiseenkin. Vai kiersi Frank Zappan kanssa muusikkona ja transkriptoijana, joten tästä varmaan vedi induktiivisen päätelmäni. Zappan bändi nimittäin heitti kerran Satumaan prima vistana. :) Tämä tosin taisi olla vasta jälkeen päin.
 
Ja ei, en pidä Vaita epäonnistuneena tai turhana soittajana. Passion & Warfare on hieno levy ja paikoin erittäin hauska esimerkki siitä, miten kitaransoitosta voi tehdä myös huumoria, melkeinpä hyvän maun rajoissa. Ainakin Vaita kuuntelee paljon mieluummin kuin Satriania. :)
 
Suosittelen Alien Love Secretsiä ja Ultra Zonea vielä. Vaikka jälkimmäisellä onkin jokunen floppi, myös helmiä löytyy.

Sisters-kappale kyllä sisältää aika jazzahtavaa sointutyöskentelyä.
 
No jaa. Eipä siinä juuri maj7:aa kummempaa sointua näy, mutta jazzissa ei olekaan kysymys pelkistä "isoista" soinnuista. Tai siis, ne eivät missään tapauksessa ole pelkästään jazzin yksinoikeus. Sisters-biisissä ei kyllä mielestäni ole mitään, mikä erityisesti viittaisi jazziin. Enemmän jazzia on vaikkapa "The Audience Is Listening" -biisin "tyssäkkä-tyssäkkä-haitsukomppikohdassa" :)
 
Vai kiersi Frank Zappan kanssa muusikkona ja transkriptoijana
 
Tämä olikin tiedossani. Kunnioitettava saavutus sinänsä.
 
Suosittelen Alien Love Secretsiä ja Ultra Zonea vielä. Vaikka jälkimmäisellä onkin jokunen floppi, myös helmiä löytyy.
 
Kuunneltu on. Jibbooom (?) on kaikessa huvittavuudessaan ihan menevä bluesbiisi.

No jaa. Eipä siinä juuri maj7:aa kummempaa sointua näy, mutta jazzissa ei olekaan kysymys pelkistä "isoista" soinnuista.
 
Maj9:äkin näkee. No joo, Boy from Seattlessa on myös m11- ja 6/9-sointuja polysointujen ja pidätysten ohessa. Tosin se viittaa enemmän Hendrixiin. Mutta joo, ei sitä kaikkein savuisinta kapakkajazzia kuule juuri ollenkaan Vain musiikissa. Tai mistä minä tiedän, kun oma 3/3 on vielä parin vuoden päässä? :)
 
Tai siis, ne eivät missään tapauksessa ole pelkästään jazzin yksinoikeus. Sisters-biisissä ei kyllä mielestäni ole mitään, mikä erityisesti viittaisi jazziin.
 
Eivät joo, mutta sieltähän ne alunperin tulevat.
 
Enemmän jazzia on vaikkapa "The Audience Is Listening" -biisin "tyssäkkä-tyssäkkä-haitsukomppikohdassa" :)
 
Tuli muuten tässä vaiheessa mieleeni mainita Satrianin Satch Boogie. :)
 
Kuunneltu on. Jibbooom (?) on kaikessa huvittavuudessaan ihan menevä bluesbiisi.
 
Levyssä lukee, että "Hat tip to Stevie Ray Vaughan". Selviä yhtäläisyyksiä näkyy kyllä Scuttle Buttlingiin.

Vai on kyllä monipuolinen artisti, kunhan tosiaan tutustuu muihinkin biiseihin kuin "For The Love Of God" -viisuun. Tämä artikkeli sopii itse aiheesen: http://www.ibreathemusic.com/article/120

Jos jaksaisitte käyttää aikaa tuotantonsa tutkimiseen, huomaisitte saman itsekin. Hyppikää sitten vaikka yli kaikki teknisimmät jutut.
 
Mistä tiedät, että en omista Vain tuotantoa? Hyllystä löytyy kolme levyä kyseiseltä herralta enkä silti pidä, tai oikeammin pitäisi kai sanoa "jaksa" kuunnella hänen soittoaan/musiikkiaan. Tämä on oma mielipiteeni ja makuni.
 
Jos on helvetin nopea ja näpsäkkä, niin tarkoittaako se automaattisesti, että osaa taidolla ja tyylillä soittaa mitä ja minkälaista musiikkia tahansa? Ei helvetissä tarkoita! Parempi, että Vai pysyy siinä omassa tyylilajissaan, jossa hän on kieltämättä hyvä ja näppärä.
 
tuo Pulliaisen väite on joka tapauksessa vailla kunnon perustetta
 
Väite? Kyse taitaa olla Pulliaisen omasta mielipiteestä, jos tarkemmin tutkit lauseen/lainauksen rakennetta, huomaat sen.

Mistä tiedät, että en omista Vain tuotantoa? Hyllystä löytyy kolme levyä kyseiseltä herralta enkä silti pidä, tai oikeammin pitäisi kai sanoa "jaksa" kuunnella hänen soittoaan/musiikkiaan. Tämä on oma mielipiteeni ja makuni.
 
Siis käyttää aikaa siihen, että kanssa tutustuu siihen, eikä vain kerran kuuntele läpi ja sitten anna pölyttyä levyhyllyssä. Tämä siksi, että todellakin niiden häröilyjen ohessa siellä on myös kappaleita, jotka oikeasti ansaitsevat kulutusta itse kultakin. Mainitsinkin jo biisejä, joita voisit sinäkin vaikkapa saman tien katsastaa. Jos vieläkään ei iske, niin sille ei voi mitään.
 
Jos on helvetin nopea ja näpsäkkä, niin tarkoittaako se automaattisesti, että osaa taidolla ja tyylillä soittaa mitä ja minkälaista musiikkia tahansa? Ei helvetissä tarkoita! Parempi, että Vai pysyy siinä omassa tyylilajissaan, jossa hän on kieltämättä hyvä ja näppärä.
 
Taas sen sanon, että Vai on muutakin kuin nopea ja näpsäkkä. Hänellä vain sattuu olemaan hyvän tatsin ja tyylitajun ohessa hyvä tekniikkakin. Hyvinkin erilaisia tyylejä hänen levyiltään voi huomata. Eikö?
 
Väite? Kyse taitaa olla Pulliaisen omasta mielipiteestä, jos tarkemmin tutkit lauseen/lainauksen rakennetta, huomaat sen
 
Whatever, mutta perustelujahan ei kukaan kaipaa.

Siis käyttää aikaa siihen, että kanssa tutustuu siihen, eikä vain kerran kuuntele läpi ja sitten anna pölyttyä levyhyllyssä.
 
Luuletko, että tulen tänne laukomaan mielipiteitäni jos en yhtään tiedä mistä puhun? Kun ei iske niin ei iske.

Luuletko, että tulen tänne laukomaan mielipiteitäni jos en yhtään tiedä mistä puhun? Kun ei iske niin ei iske.
 
Ok, sille ei sitten voi mitään. Älä sentään päreitäsi polta.

Ok, sille ei sitten voi mitään. Älä sentään päreitäsi polta.
 
No en, turhaahan tämä vääntö on. Iso vai pieni? Lyhyt vai pitkä? Paljon vai vähän? :)