Kitarat: soittaminen ›

Keppi: - - - Steve Vai kertoi jossain lehdessä miettivänsä kussakin moodissa aina jotain kappaletta, mitä hän on nuoruudessaan paljon kuunnellut. Steve listasi vielä siinä lehdessä mikä kappale hänelle tulee mistäkin moodista mieleen ensimmäisenä.
Tämä on mielestäni hyvä tapa. Oppii luomaan uusia melodioita, kun on sisäistänyt moodin...
 
Steve Vaita ei tule avaruusoliona verrata maanpäälliseen elämään.

Käytetäänkö yleensä biiseissä useampia moodeja, vai yleensä vain yhtä tai kahta... esim. jos otetaan perus aku ankka rockki C | Am | F | G ...ni jos siihen soittais sooloa niin soitetaanko ton Am mollin aikana tota 5:ttä moodia yhden tahdin verran ...vai olenko aivan väärillä jäljillä.
 
Miksi tää vaikuttaa niin monimutkaiselta?? vai onko mun aivot vaan niin solmussa tässä teoria osassa.

Käytetäänkö yleensä biiseissä useampia moodeja, vai yleensä vain yhtä tai kahta... esim. jos otetaan perus aku ankka rockki C | Am | F | G ...ni jos siihen soittais sooloa niin soitetaanko ton Am mollin aikana tota 5:ttä moodia yhden tahdin verran ...vai olenko aivan väärillä jäljillä.
 
Miksi tää vaikuttaa niin monimutkaiselta?? vai onko mun aivot vaan niin solmussa tässä teoria osassa.
 
Moodit on ihan tyhmiä nehän on samat jos soittaisin esim. C duuri asteikkoa, mutta lähtisin E nuotista eli samat sävelet..
 
Tai sitten en ole tajunnut niitä oikein=) huoh

Käytetäänkö yleensä biiseissä useampia moodeja, vai yleensä vain yhtä tai kahta... esim. jos otetaan perus aku ankka rockki C | Am | F | G ...ni jos siihen soittais sooloa niin soitetaanko ton Am mollin aikana tota 5:ttä moodia yhden tahdin verran ...vai olenko aivan väärillä jäljillä.
 
Miksi tää vaikuttaa niin monimutkaiselta?? vai onko mun aivot vaan niin solmussa tässä teoria osassa.
 
Ei, olet kyllä lähestymässä asiaa ihan oikealta suunnalta.
 
Akuankkarock C-Am-F-G on ihan hyvä esimerkki tähän. Periaatteessahan C:n päälle soitetaan C-duuria, Am:n päälle A-aiolista (eli A-mollia, 6. moodi), F:n päälle F-lyydistä (4. moodi) ja G:n päälle G-miksolyydistä (5. moodi).
 
Ja mitä sitten? Nehän ovat kaikki C-duuria eri sävelestä aloitettuna. Sikäli on siis ehkä turhaa ajatella jokaisen soinnun päälle erillistä moodia. Koko homma menee kuitenkin C-joonisesta eli C-duurin ensimmäisestä moodista (niin, siis C-duurista).
 
Duurissa (eli joonisessa, ensimmäisessä moodissa) sointuasteet menevät kolmisointuina:

I   duuri
II  molli
III molli
IV  duuri
V   duuri
VI  molli
VII vähennetty

eli C-duurisävellajin soinnut ovat C, Dm, Em, F, G, Am, Bdim. Ja Eb-duurin soinnut ovat Eb, Fm, Gm, Ab, Bb, Cm, Ddim. Ja niin edelleen.
 
Siirrytään tästä seuraavaan moodiin eli dooriseen (joka on siis järjestyksessä toinen). Nyt perussävel onkin duuriasteikon toinen sävel (C-duurista siirryttäisiin D-dooriseen), samoin ensimmäinen sointuaste on duurin toinen sointuaste ja niin edelleen. Doorisessa siis sointuasteet menevät

I   molli
II  molli
III duuri
IV  duuri
V   molli
VI  vähennetty
VII duuri

eli D-doorisen soinnut olisivat Dm, Em, F, G, Am, Bdim ja C -- soinnut samat kuin C-duurissa, mutta oleellista on se että perussävel ei ole C vaan D.
 
Tämä ehkä selviää kun kokeilee soittaa doorisessa sointuja I ja IV peräkkäin, siis vaikkapa Dm ja G (vielä paremmalta kuulostaa kun soittaa Dm7 ja G7). Duurissa I-IV -sointukierto olisi duuri ja duuri, tässä se on molli ja duuri, joka tuo herkästi mieleen eräänkin Carlos Santanan. Sitten vain latinorytmitys soittoon ja sooloa D-doorisesta ...
 
Samalla logiikalla kierretään eteenpäin moodista toiseen. Joonisen ja doorisen jälkeen tulevat järjestyksessä fryyginen, lyydinen, miksolyydinen, aiolinen (eli molli) ja lokrinen, joilla jokaisella on oma ja tunnistettava soundinsa ja fiiliksensä.
 
Lisäksi missään nimessä kaikki sävellykset eivät mene yhden moodin pohjalta alusta loppuun. Varsinkin jazzin puolella sävellajit saattavat paukkua tahdin tai parin välein, sävellajiin lainataan sointuja toisista sävellajeista ja niin edelleen. Tällaisten sointukiertojen päälle soitettaessa on aina tiedettävä missä moodissa ja sävellajissa ollaan menossa. Vasta sen myötä voi päätellä mitä asteikkoja soinnun päällä voi käyttää ja sen myötä mitä säveliä minkäkin soinnun päälle uskaltaa soittaa niin, että kuulostaakin vielä siedettävältä.

Käytetäänkö yleensä biiseissä useampia moodeja, vai yleensä vain yhtä tai kahta... esim. jos otetaan perus aku ankka rockki C | Am | F | G ...ni jos siihen soittais sooloa niin soitetaanko ton Am mollin aikana tota 5:ttä moodia yhden tahdin verran ...vai olenko aivan väärillä jäljillä.
 
Tuota progressiota voi lähestyä kahdesta suunnasta. Helpompi on ns. horisontaalinen, eli soitetaan vain C-duurissa koko ajan kaikkien sointujen päälle (koska kaikki tuon progression soinnut kuuluvat C-duuriin).
 
Vaikeampi versio on ns. vertikaalinen, eli soitetaan kullekin soinnulle siihen sopiva asteikko päälle. Yksinkertaisimmillaan tuo tarkoittaa, että soitetaan
C päälle C jooninen (C-duurin I aste)
Am päälle A aiolinen (VI aste)
F päälle F lyydinen (IV aste) ja
G päälle G miksolyydinen (V aste)
 
Tuossa käytetty asteikko on valittu alkuperäisen progression sointuasteiden mukaan. Käytännössä itse nuotit ovat samoja, mutta noin on mahdollista "soittaa" soinnut läpi. Eli soolon melodialinja kertoo mihin sointuun soittaja viittaa (esim. linja CDEB on melko selvä viittaus Cmaj7:aan).
 
Sitten tosielämään. Nelisointuversiona tuo progressio menisi
Cmaj Am7 Fmaj7 G7, jos ollaan tiukasti diatonisia.
Cmaj7 päälle voi soittaa joonisen (I) tai lyydisen (IV) asteikon.
Am7 päälle soitetaan yleensä doorinen (II) asteikko. Aiolinenkin (VI) on mahdollinen, mutta harvinaisempi.
Fmaj7 päälle sopivat samat kuin Cmaj7:kin
G7 päälle soitetaan miksolyydinen (V) asteikko.
 
Tuossa on nyt pysytty C-duurista löytyvissä asteikoissa asioiden helpottamiseksi. Käytännössä (tosielämä pt. 2 ;-) löytyisi kuitenkin vielä lisää asteikoita (esim. mel. mollin ja harm. duurin ja mollin eri asteista) joita voisi soveltaa tuohon progressioon. Käytännössä duuriasteikko (moodeineen) on kuitenkin käytetyin & hyödyllisin osata kunnolla, joten siitä nyt lähdettiin liikkeelle.
 
Ai niin, tässä vielä jonkunlanen referenssi duuriasteikon moodeista & minkä päälle soitetaan
I jooninen (C duurissa C-C): Maj7, lisäsävelet 9, 11, 13 (C:ssä D F A)
II doorinen (D-D): m7; 9, 11, 13
III fryyginen (E-E): m7; b9, 11, b13
IV lyydinen (F-F): maj7; 9, #11, 13
V miksolyydinen (G-G): dom7; 9, 11, 13
VI aiolinen (A-A): m7; 9, 11, b13
VII lokrinen (B-B): m7b5 (ns. puolidimi); b9, 11, b13
 
Noissa lisäsävelissä tärkeä pointti on, että yhdessä ne muodostavat seuraavan diatonisen soinnun kolmisoinnun. Eli esim. C:ssä Cmaj7:n lisäsävelet (D F A) muodostavat Dm kolmisoinnun.
 
EDIT: Nahkishan ehtikin jo ensin... enpä huomannut

Keppi:
 
Steve Vaita ei tule avaruusoliona verrata maanpäälliseen elämään.
 
Sillähän mä just yllätyinkin, ett siltä tuli tollanen...inhimillinen kommentti.

Nahkikselle paukkuu plussia... toi selvensi aika paljon. Vieläkin on vähän pää pyörällä, mutta kyllä se siitä varmaan selviää. Täytyy varmaa kirjoittaa itse koko kuvio paperille niin ymmärtää paremmin. Munkin mielestä Suuri Kitarakirja käsittelee aika vaikeella tavalla moodeja. Joku kunnollinen FAQ aiheesta olis kyllä poikaa.

Päivää.
 
Voisko joku moodeista tietävä kertoa niistä ja niiden käytöstä. Itse ymmärrän kyllä että jokaisen moodin sävelet ovat duuri/molliasteikossa, aloitetaan vain eri sävelestä. En kuitenkaan osaa oikein soveltaa niitä. Kyllä soolossa mikä menee vaikka A mollissa voin soittaa Am asteikkoa aloittaen F sävelestä(en muista onko tuo nyt sitten 5. moodin nimeä) kun komppi käy F:ssä, mutta en muuten niitä oikeen pysty hyödyntää.
 
Ajattele asiaa fiiliksen/tunnelman kannalta, sitähän noi moodit periaatteessa on. duuri ja molli ovat vaan ehkä kaikkein helpoimmat ymmärtää; iloinen ja surullinen.
 
noista moodeista doorinen, fryyginen ja aiolinen ovat mollimoodeja ja jooninen, lyydinen ja miksolyydinen duurimoodeja. lokrinen on taas dimi. fryyginen kuulostaa mystiseltä, itämaiselta, jotenkin eksoottiselta jne.
 
voit käyttää mollimoodia mollisoinnun päälle ja duurimoodia duurisoinnun päälle. kannattaa painottaa aina kyseisen soinnun perusnuottia.
 
Voihan A-mollin tai F-duurin päälle heittää juoksutuksen vaikka pentatonisesta skaalasta, se on vaan helpompi saada kuulostamaan joltain kun esim doorinen tai miksolyydinen.
 
Tännehän vois muuten kerätä listan biisestä jotka kuvastais hyvin jotain tiettyä moodia, poislukien molli ja duuri.

Ajattele asiaa fiiliksen/tunnelman kannalta, sitähän noi moodit periaatteessa on. duuri ja molli ovat vaan ehkä kaikkein helpoimmat ymmärtää; iloinen ja surullinen.
 
noista moodeista doorinen, fryyginen ja aiolinen ovat mollimoodeja ja jooninen, lyydinen ja miksolyydinen duurimoodeja. lokrinen on taas dimi. fryyginen kuulostaa mystiseltä, itämaiselta, jotenkin eksoottiselta jne.
 
voit käyttää mollimoodia mollisoinnun päälle ja duurimoodia duurisoinnun päälle. kannattaa painottaa aina kyseisen soinnun perusnuottia.
 
Voihan A-mollin tai F-duurin päälle heittää juoksutuksen vaikka pentatonisesta skaalasta, se on vaan helpompi saada kuulostamaan joltain kun esim doorinen tai miksolyydinen.
 
Tännehän vois muuten kerätä listan biisestä jotka kuvastais hyvin jotain tiettyä moodia, poislukien molli ja duuri.
 
Miksi poislukien molli ja duuri? Jooninen ja Aiolinenhan on moodeja siinä missä muutkin, jolloin moodien fiiliksiä vertaillessa ei niitä nyt prkl pois kannata jättää.

Skaalat ja moodit ovat siis teoriassa aika lähellä toisiaan... moodit ovat vain matemaattisesti lineaarisia toisiinsa nähden. Vai kuinka?
 
Siis kysymys... Mikä on asteikkojen (eli skaalojen) ja moodien suhde toisiinsa? Vai onko niillä mitään keskinäistä tekemistä? Onko joku jo kirjoittanut asteikoista jonkun FAQin? ...sekin olis ihan jees.

Sellainenhan FAQ asteikoista tuolta teoria puolelta näköjään löytyykin jo.

Miksi poislukien molli ja duuri? Jooninen ja Aiolinenhan on moodeja siinä missä muutkin, jolloin moodien fiiliksiä vertaillessa ei niitä nyt prkl pois kannata jättää.
 
Ajattelin nyt vaan sitä että molli ja duuri kappaleet on helpompi käsittää ja ymmärtää ja on jokseenkin selvää mitä moodia niihin voi soveltaa. Esim on varmaan turha alkaa luettelemaan blues-biisejä mihin vois vetää sooloa pentatonisesta skaalasta koska asia on päivänselvä.
 
Mutta luettele esim kappaleita jotka perustavat tukevasti tai käyttävät esim fryygistä modea tai esim miksolyydistä.
 
Ideana oli se että kaikille jotka haluavat oppia noi moodit ja niiden soundin olisi tarjolla kappaleita joita käyttää harjoittelemiseen ja jotka selventäis paremmin kyseisen moodin fiilistä.

Tottakai voidaanhan luetella myös duuri- ja molli-biisejä.

yngwie malmsteenin rising force biisin soolossa on vissiin fryyginen moodi, siis siinä järki pois tilukohdassa.. ehkä?

yngwie malmsteenin rising force biisin soolossa on vissiin fryyginen moodi, siis siinä järki pois tilukohdassa.. ehkä?
 
Eiks toi fryyginen oo just se mistä useasti väännetään harmooninen molli korottamalla sen molliasteikon seittemännen sävelen?
Esim(te ketkä pelkäätte että pystyn sekotta teiät täysin, älkää lukeko!) jos ollaan vielä siinä C-duurissa, soitetaan Fryygistä moodia, ni kompit pyörii tossa E:ssä, eikö? Eli C:duurin III sointuaste o Em?? Ja jos siitä korottaa sen 7. sävelen eli G-sävelen, saadaan E-duuri jolloin voidaan soittaa suoraan Harmoonista A mollia??
 
Ja ku Ynkän soolot menee lähes kaikki harmoonisessa mollissa ni eiks ne melkee kaikki sillo mee siin Fryygises, ku se on ainoa moodi missä sitä voi käyttää..??
 
Siis jos nyt joku mitään ymmärsi ni huh huh...
 
Kiitokset näin mahtavasta vastaustulvasta!

Eiks toi fryyginen oo just se mistä useasti väännetään harmooninen molli korottamalla sen molliasteikon seittemännen sävelen?
Esim(te ketkä pelkäätte että pystyn sekotta teiät täysin, älkää lukeko!) jos ollaan vielä siinä C-duurissa, soitetaan Fryygistä moodia, ni kompit pyörii tossa E:ssä, eikö? Eli C:duurin III sointuaste o Em?? Ja jos siitä korottaa sen 7. sävelen eli G-sävelen, saadaan E-duuri jolloin voidaan soittaa suoraan Harmoonista A mollia??
 
Ja ku Ynkän soolot menee lähes kaikki harmoonisessa mollissa ni eiks ne melkee kaikki sillo mee siin Fryygises, ku se on ainoa moodi missä sitä voi käyttää..??
 
Siis jos nyt joku mitään ymmärsi ni huh huh...
 
Kiitokset näin mahtavasta vastaustulvasta!
 
Kieltämättä meni vähän ohi?! C-duurin III sointuaste on Em, mutt siis mikä 7. G-sävel? Ilmeisesti tarkoitat A molliasteikon 7. sävel, joka on G. Joo senkun ylentää, nii saadaan harmoninen A-molli ja käy E-duurin päälle. Sitähän käytetäänkin paljon, ku esim. A-mollissa V-asteen sointu tahtoo olla duuri(E) ja silloin tuo A-harm.molli toimii...tai siis jos ajatellaan E soinnun mukaan, niin sehän on silloin A-harmonisen mollin V-aste...eli onks se nyt sitt se E-Flamenco-skaala? Kovasti ainaskin sen tyyliseltä sondaa ja käy Flamencojuttuihin.
...mutta tuota?! En nyt ihan ymmärtänyt, mitä sä edes kysyt?!?

jos ajatellaan E soinnun mukaan, niin sehän on silloin A-harmonisen mollin V-aste...eli onks se nyt sitt se E-Flamenco-skaala? Kovasti ainaskin sen tyyliseltä sondaa ja käy Flamencojuttuihin.
 
Nimim. ryynikuolettajalla menee hiukan ohi maalin. Harmoninen molli kun on luonnollinen molli jossa on palautettu 7 (siis 1 2 b3 4 5 b6 7), niin sen viides moodi on vastaavasti kuin fryyginen mutta palautetulla 3:lla (1 b2 3 4 5 b6 b7). Tunnetaan myös nimellä dominanttiharmoninen.
 
Eli jos ollaan C-duurissa, niin E-fryyginen on E F G A B C D mutta E-dominanttiharmoninen on E F G# A B C D. Harmoninen molli ei ole koskaan yhtenevä fryygisen kanssa. Tämän näkee jo siitäkin että harmonisessa mollissa esiintyy yksi kappale puolisävelaskelia, toisin kuin duurissa ja sen moodeissa.

Nimim. ryynikuolettajalla menee hiukan ohi maalin. Harmoninen molli kun on luonnollinen molli jossa on palautettu 7 (siis 1 2 b3 4 5 b6 7), niin sen viides moodi on vastaavasti kuin fryyginen mutta palautetulla 3:lla (1 b2 3 4 5 b6 b7). Tunnetaan myös nimellä dominanttiharmoninen.
 
Eli jos ollaan C-duurissa, niin E-fryyginen on E F G A B C D mutta E-dominanttiharmoninen on E F G# A B C D. Harmoninen molli ei ole koskaan yhtenevä fryygisen kanssa. Tämän näkee jo siitäkin että harmonisessa mollissa esiintyy yksi kappale puolisävelaskelia, toisin kuin duurissa ja sen moodeissa.
 
No se oli sitt niinkun dominanttiharmoninen? No kuulostas ihan järkevältä;)
 
En ole hirveen haka näissä teoriajutskissa, mutt voiko lyhyesti ilmaistuna sanoa, ett harmoninen molli ei ole diatoninen asteikko?

Keppi:
 
Steve Vaita ei tule avaruusoliona verrata maanpäälliseen elämään.
 
Niin, eikä pidä luulla sen soittoa musiikiksi, avaruuspölyä kai lähinnä...heee!

Nimim. ryynikuolettajalla menee hiukan ohi maalin. Harmoninen molli kun on luonnollinen molli jossa on palautettu 7 (siis 1 2 b3 4 5 b6 7), niin sen viides moodi on vastaavasti kuin fryyginen mutta palautetulla 3:lla (1 b2 3 4 5 b6 b7). Tunnetaan myös nimellä dominanttiharmoninen.
 
Eli jos ollaan C-duurissa, niin E-fryyginen on E F G A B C D mutta E-dominanttiharmoninen on E F G# A B C D. Harmoninen molli ei ole koskaan yhtenevä fryygisen kanssa. Tämän näkee jo siitäkin että harmonisessa mollissa esiintyy yksi kappale puolisävelaskelia, toisin kuin duurissa ja sen moodeissa.
 
Ite oon tuosta Harmonisen mollin viidennestä moodista tottunu käyttään nimeä fryyginen-dominantti, liekö Satrianin peruja.