Kitarat: soittaminen ›

Jucciz, olet täysin oikeassa - omasta näkövinkkelistäsi.

Mutta iso pointti on tuo "jos hommaa meinaa jatkaa eteenpäin tosissaan" - se ei ole jokaiselle soittajalle se pääjuttu. Toiset vaan tykkää soittaa, ja parhaimmillaan siitä soitosta tykkää joku muukin - potentiaalinen lemmitty, kaverit, iskäjaäiskäjamummu, tai sitte muutamalla onnekkaalla helavärlden.
 
Jokaiselle hyödyllinen neuvo on, että opettelee mieluummin itse kuin lukee tabeista tai kattoo soinnut UGstä. Mutta onks siitä sormenheristelyvastauksesta mitään hyötyä kun joku kysyy tabeja tai sointuja mnetissä..?

Jucciz: mitenhän ne 70- ja 80-luvuilla ennen internetiä ikinä oppivat soittamaan mitään soitinta tai mitään kappaletta C-kasetteja kuunnellen kun ei voinut mennä ruinaamaan netistä valmiita tabulatuureja.
 
Hitaasti korvakuulolla, mutta en tiedä miksi nykyisin ei voisi käyttää apuna Internetin rajattomia tietolähteitä sen sijaan. Nopeamminhan siinä oppii soittamaan ainakin teoriassa.

Painoin japekitaralle plussaa....
 
Harvoin noin nuori kaveri osaa kirjoittaa noin asiallista tekstiä provosoitumatta besservissereiden herjoista.
Meidän vanhojen pierujen pitäisi ottaa oppia tästä tulevaisuuden muusikosta.
 
Ei kysyvä tieltä eksy jatkossakaan...
 
-jarna-

Krice: Hitaasti korvakuulolla, mutta en tiedä miksi nykyisin ei voisi käyttää apuna Internetin rajattomia tietolähteitä sen lisäksi. Nopeamminhan siinä oppii soittamaan ainakin teoriassa.
 
Muuten sama, mutta korjasin yhden sanan.

Juccizen muusikon tie on ilmeisesti vasta sen verran alullaan, että ylimielisyys ei ole kerinnyt karista. Sisälukutaito on näemmä myös puutteellinen. Aloitusviestistä jopa minä, joka olen myös taipuvainen vastailemaan näsäviisaasti, huomasin kaverin olevan jotain muuta, kuin "soinnut getooniin" -miehiä. Turhaa sä selität, että tahdot vain ohjailla nuorisoa. Tabulatuurit perseen pyyhkimiseen... Olisit mies ja seisoisit viestiesi takana. Myös niiden piilomerkityksien...

Jucciz: Kuten edellisestä vastauksesta osannet päätellä, syy nuottien tilaamiseen ei läheskään aina ole se, etteikö tilaaja itsekin osaisi niitä tehdä. Ihmiset eivät välttämättä halua käyttää aikaansa siihen, jos joku muukin ne voi tehdä. Kyse on siitä, minkä arvoisena omaa vapaa-aikaansa pitää.
 
Eli kyse on pohimmiltaan siinäkin tapauksessa laiskuudesta ja/tai mukavuudenhalusta. Mutta se on ookoo silloin kun nuotit menee ammattikäyttöön ja tilaaja osaisi tehdä laput itse. Vai se että niistä lapuista maksetaan, eli kaikkea ei haluta ilmaiseksi.
 
Jucciz: Kustannusluvat jätän tilaajan vastuulle. Varmistan tietenkin, että ne ovat jo kunnossa kun toimeksiannon saan. Hoidan itse myyräntyön, eli pallukoiden tökkimisen viivastolle oikeisiin paikkoihin.
 
Koska tuo työ on joko artistin tai kustannusyhtiön omaisuutta niinkuin hyvin tiedät ja nuottien myyminen/tekeminen on näiden luvanvaraista sekä tekijänoikeuslakien säätelemää, et varmaankaan tarkoittanut että pelkästään oletat lupien olevan kunnossa. Siinä tapauksessa mennään aika lailla jo harmaalla alueella.

Sanoista "ylimielinen", "elitisti" ja "besserwisser" on tullut todellisia trendihokemia tällä palstalla. Niitä käytetään, koska niitä on ilmeisesti muodikasta käyttää ja ne halutaan liittää joihinkin henkilöihin tilanteesta ja asiayhteydestä juurikaan riippumatta. Ilmeisesti edes niiden merkitystä ei kunnolla ymmärretä, kunhan vaan hoetaan. Sinänsä tuo kaikki on mulle yksi lysti: jos se on jostakusta ylimielisyyttä, että kannustetaan omatoimisen oppimisen ja rohkean kokeilemisen tielle, olkoon niin.
 
Tabulatuurit eivät ole kaiken pahan alku ja juuri eivätkä edes sataprosenttisen huono tapa merkitä musiikkia, vaikka niissä paljon ongelmia onkin. Nämä ongelmat liittyvät lähinnä siihen, että yksinään ne jättävät liian paljon olennaista kertomatta kappaleesta. Toinen suuri ongelma on verrattain suuri virheiden määrä varsinkin netistä löytyvissä tabulatuureissa. Vähän sama pätee YouTube-videoihin, joissa opetetaan esim. yksittäisiä sooloja. Tsekkasin taannoin huvikseni kolme eri opetusvideota Van Halenin Jump-biisin soolosta ja jokainen "opettaja" veti soolon eri tavalla - ja jokainen näistä oli vielä erilainen kuin virallisen tabulatuurikirjan versio (kyllä, tsekkasin). Mikä pahinta: mikään niistä ei mennyt kuten levyversio - puhun siis sävelistä. Vääriä ääniä oli paikoin rajustikin joukossa. Tämä on opettanut suhtautumaan suurella varauksella netistä löytyvään opetusmateriaaliin, joka ei tule joltain viralliselta tai yleisesti tunnustetulta taholta.
 
Tabulatuurien hyvät puolet tulevat esiin siinä tilanteessa, kun ne täydentävät jotain muuta: joko valmiiksi selkeää kuulokuvaa tai nuottikuvaa kappaleesta - tai jopa molempia. Jos esim. soittaja tietää hyvin, miltä jonkun fraasin pitäisi kuulostaa ja mitä säveliä siinä on, mutta oikeasta sormituksesta ei ole täyttä varmuutta, tabulatuurit toimivat hienosti.
 
Se on kyllä totta, että moni ei haluakaan oppia ymmärtämään a)musiikista tai b)kitarasta mitään, vaan tahtoo pelkästään soittaa mielikappaleitaan numerorivien ohjeistamana. Ei kai tämä periaatteessa väärin ole, mutta jotenkin tuntuisi, että missä tahansa harrastuksessa olisi kiinnostavaa ja mielekästä edetä ja oppia ymmärtämään hommaa kokonaisvaltaisemmin kuin vain lukemalla "paina tosta" ja painamalla sitten tosta. Mua oikeasti askarruttaa, kuinka paljon soittamisesta edes voi nauttia sillä tavalla. Mutta jos voi, sehän on vaan mainio juttu eikä siinä mitään.
 
Yritin keksiä jonkin esimerkin musiikin ulkopuolelta: Pekka tykkäisi kovasti kiipeillä puissa, mutta ei vielä osaa. Naapurin Sepi hakee Ramirentistä henkilönostimen ja kappas: kohta Pekka on korkealla puussa. Periaatteessa ihan kiva juttu, mutta onkohan Pekka oikeasti tilanteesta yhtä fiiliksissä kuin jos olisi oikeasti omin avuin päässyt puuhun? Tämänkaltainen karhunpalvelus tabulatuurit mielestäni pahimmillaan ovat soittajalle. Ja huom: pahimmillaan. On niitäkin, joilla korvat pelaa, jotka lukevat nuottia sujuvasti ja silti tsekkaavat mielellään tabulatuureista fraasin tai pari, jos ei muuten aukea - eikä tässä mun mielestä oo mitään pahaa.
 
Harmaassa on sävyjä, jopa mun päässä. :)
 
Sammo: Eli kyse on pohimmiltaan siinäkin tapauksessa laiskuudesta ja/tai mukavuudenhalusta. Mutta se on ookoo silloin kun nuotit menee ammattikäyttöön ja tilaaja osaisi tehdä laput itse. Vai se että niistä lapuista maksetaan, eli kaikkea ei haluta ilmaiseksi.
 
Et siis lukenut tuota keikka+tuuraajat -esimerkkiäni elävästä elämästä? Onhan sekin laiskuutta ja mukavuudenhalua, että ostat perunat kaupasta etkä viljele niitä itse. Ihan varmasti osaisit.
 
Koska tuo työ on joko artistin tai kustannusyhtiön omaisuutta niinkuin hyvin tiedät ja nuottien myyminen/tekeminen on näiden luvanvaraista sekä tekijänoikeuslakien säätelemää, et varmaankaan tarkoittanut että pelkästään lupien olevan kunnossa. Siinä tapauksessa mennään aika lailla jo harmaalla alueella.
 
Jep, oikeassa olet.

Jucciz: Sanoista "ylimielinen", "elitisti" ja "besserwisser" on tullut todellisia trendihokemia tällä palstalla. Niitä käytetään, koska niitä on ilmeisesti muodikasta käyttää ja ne halutaan liittää joihinkin henkilöihin tilanteesta ja asiayhteydestä juurikaan riippumatta. Ilmeisesti edes niiden merkitystä ei kunnolla ymmärretä, kunhan vaan hoetaan.
 
Taas toiset eivät ymmärrä ja vika on vastaanottajien päässä paitsi jos vastaanottaja olet sinä. Onko muita kuin sinua mainittu elitistisesti, ylimielisesti tai besserwisseröivästi käyttäytyväksi viime aikoina? Jos ei, niin miksihän vain juuri sinua? Jos et tunnista näitä ominaisuuksia omassa käyttäytymisessäsi niin muut ovat vain väärässä. As simple as that. ;)
 
Aika tympiää olettaa muiden ymmärryksessä olevan vajausta, kun kyse on tod.näk. vain näkemyseroista.
 
Sinänsä tuo kaikki on mulle yksi lysti: jos se on jostakusta ylimielisyyttä, että kannustetaan omatoimisen oppimisen ja rohkean kokeilemisen tielle, olkoon niin.
 
Ei vaan ylimielisyyttä on mm. olettaa kanssakeskustelijasta kaikkea rumaa ja huonoa.

beliel: ylimielisyyttä on mm. olettaa kanssakeskustelijasta kaikkea rumaa ja huonoa.
 
Ollaan tästä ainakin täysin samaa mieltä. :)

Hassua, kuinka nämä dissaajat ovat samoja nimiä joka ketjussa. Haters gonna hate tjsp.

73nd3r: Mutta iso pointti on tuo "jos hommaa meinaa jatkaa eteenpäin tosissaan" - se ei ole jokaiselle soittajalle se pääjuttu. Toiset vaan tykkää soittaa, ja parhaimmillaan siitä soitosta tykkää joku muukin - potentiaalinen lemmitty, kaverit, iskäjaäiskäjamummu, tai sitte muutamalla onnekkaalla helavärlden.
 
Täysin samaa mieltä. Itse olen soitellut kitaraa noin kahdeksan vuotta, ja voin sanoa, että vuoden ahkeralla harjoittelulla soittaa varmasti paremmin kuin minä. Mutta, mulle tää mun taso riittää. Blokkaamalla kuulon avulla pääsen oikeaan suuntaan, mutta en täydellisyyteen. Tästä syystä katselen useimmiten 911tabsista tai vastaavasta sointulappuja, jotka ovat saaneet paljon hyviä arvosanoja. Osaan tosin korjata jos on selkeästi väärä sointu kuulolta.
 
Tosin mulle riittää, että voin ottaa puistopiknikille kitaran mukaan, ja soitella joitakin pop/rock-klassikoita tunnistettavasti ja muut sitten laulavat päälle. En tule soitollani varmasti yleisöllä täyttämään edes puhelinkoppia, mutta mulle riittää että kaikilla on kivaa ku soittelen.
 
Mutta, jos haluaa oikeasti hyväksi muusikoksi, niin sitten kannattaa kyllä ehdottomasti opetella tuo sointujen blokkailu.

Minkähän ihmeen takia ammattilaiset maksavat lapuista. Sinfoniabändissäkin istuu konservatorioita ja akatemiaa kolunneita muusikoita, joiden koulutusohjelmaan on kuulunut sävelhapuilua ja melodiadiktaattien kirjoitusta, joten osaamista omien stemmojen plokkaamiseen piisaisi ihan varmasti. Mutta ei. Istutaan vaan himassa ja odotetaan valmista.

Zeeboo: Minkähän ihmeen takia ammattilaiset maksavat lapuista. Sinfoniabändissäkin istuu konservatorioita ja akatemiaa kolunneita muusikoita, joiden koulutusohjelmaan on kuulunut sävelhapuilua ja melodiadiktaattien kirjoitusta, joten osaamista omien stemmojen plokkaamiseen piisaisi ihan varmasti. Mutta ei. Istutaan vaan himassa ja odotetaan valmista.
 
Mikseivät maksaisi? Jos vaikka haluaa käyttää aikansa muuhun kuin tietokoneen näppäimistön naputteluun.
 
Jos osaa tehdä jotakin, niin sitä ei käsittäääkseni ole silti pakko silti tehdä, jos haluaa käyttää aikansa mielekkäämmin tai tehokkaammin ja on varaa maksaa palvelusta.
 
Ihmettelen osittain varsin mustavalkoista ajattelua tämän aiheen tiimoilla. Minusta "molempi parempi", eli hankin sekä ilmaisia että maksullisia nuotteja biiseihin jotka aion opetella kunnolla. Mutta nykyisin yritän ensin saada itse selville soinnut ennen kuin katson jo hankkimaani nuottia. (Juuri muun kuin 4-6 soinnun komppien plokkailuun omat taidot/kyvyt eivät vielä riitä.) Tämä näin harrastajan näkökulmana.
 
Jos on aikaa esim. viikko opetella jokin uusi biisi töiden jälkeen myöhäisiltaisin, niin kyllä siinä valmiit laput/nuotit ovat varsin tarpeen.
 
Pelkät tabit ilman sointumerkintöjä ja nuotteja ovat tavallaan kyllä vähän "vaarallisia", jos ei ymmärrä kuunnella biisejä kunnolla ja sitä kautta saada kuulokuvaa itselleen siitä miten ne "pitäisi" soittaa (jos pyrkii alkuperäiseen).

Hynkel: Hassua, kuinka nämä dissaajat ovat samoja nimiä joka ketjussa. Haters gonna hate tjsp.
 
Olisikohan se niin, että temppeliin ei saisi tulla kengät jalassa;-). Meidän soittajienhan on jokaisen kuljettava se oma viadolorosamme läpi ymmärtääksemme soittamisesta mitään ja siinä samalla yleensä opimme hiukan soittamaankin. Jos joukossamme näyttää olevan joku, joka ei tohdi kastella varpaitaan, niin pitäähän sille sanoa " että se orjantappurakruunu kuuluu laittaa päähän eikä jättää sinne tienposkeen":-).
 
En haluaisi ottaa tämän ketjun aloittajan tabitarpeeseen kantaa, enkä halua häntä moittia (soittaminen on hyvä harrastus. Siitä vaan tabeilla tai ilman). Olen kuitenkin Juccizin kanssa samaa mieltä siitä, että liika vaivojen vältteleminen soittamisessa ei välttämättä johda hyvään lopputulokseen. Nimittäin kyllähän papukaijankin ääntely kuulostaa puheelta, mutta ei sen kanssa juttelemaan pysty. Itse en vain katso olevani kukaan arvioimaan kenenkään vaivannäköä ja tapaa kulkea omaa viadolorosaansa ainakaan yhden kysymysviestin perusteella.
 
Tuosta blokkaamisesta sen verran, että itse olen pitänyt aina antoisimpana kokeilla soittaa kappaleita erilaisilla sointuvariaatioilla ja muutenkin kokeilla erilaisia sovituksellisia juttuja niihin. Biisin tunnelmahan saattaa muuttua todella olennaisesti yhdenkin soinnun korvaamisella jollakin muulla. Meinaan, että silloin kun en oikein osannut kuunnella mitä sointuja kappaleessa soitetaan, niin keksin itse omat soinnut sinne ja siitä toisinaan syntyi ihan kiinnostavia oivalluksiakin.
 
Ymmärrän toki, että on eroa sillä haluaako kavereiden pussikaljan ohessa tunnistavan soitettavan biisin, vai haluaako sillä soittamisella ihan ilmaista jotakin. Musiikki on kuitenkin mahtava voima ja sen salaisuuksien haltijan tulisi tuntea vastuunsa. Siksi voi olla ihan paikallaankin, että tie soittajaksi käy jonkinlaisen kasvu ja kypsymisprosessin kautta.

sustain65: Mikseivät maksaisi?...
 
Kirjallisessa viestinnässä on rajoituksensa. Esim. sakrkastinen sävy ei aina välity ;)

Zeeboo: Minkähän ihmeen takia ammattilaiset maksavat lapuista. Sinfoniabändissäkin istuu konservatorioita ja akatemiaa kolunneita muusikoita, joiden koulutusohjelmaan on kuulunut sävelhapuilua ja melodiadiktaattien kirjoitusta, joten osaamista omien stemmojen plokkaamiseen piisaisi ihan varmasti. Mutta ei. Istutaan vaan himassa ja odotetaan valmista.
 
Eikös se kapelimestari kirjoita laput niille sinfoniabändin soittajille?

Zeeboo: Kirjallisessa viestinnässä on rajoituksensa. Esim. sakrkastinen sävy ei aina välity ;)
 
Sori. Nyt on tällä tosikolla lievästi nolo olo. Got it now. :)

Ohi aiheen:
 
Kielihän elää ja muuntuu, mutta mu(lle) henkilökohtaisesti tuo alinomainen blokkaaminen kun opetellaan soittamaan tuntuu jotenkin intuitionvastaiselta.

Jucciz:Toinen suuri ongelma on verrattain suuri virheiden määrä varsinkin netistä löytyvissä tabulatuureissa. Vähän sama pätee YouTube-videoihin, joissa opetetaan esim. yksittäisiä sooloja.
 
Niin siis eihän tämä pelkästään tabulatuurien ominaisuus ole, ihan yhtälailla nuotit voivat olla virheellisiä. Itseasiassa luulisi että nuoteissa virheen mahdollisuus on jopa suurempi koska talteen kirjoitettavaa informaatiotakin on enemmän.
 
---
 
Jos tämä soolo on passeli alkuharjoitus plokkauksen aloittelijalle, niin missä vaiheessa harrastusta tuo touhu ylipäätänsä kannattaa ottaa kuvioihin? Vai pitäisikö sittenkin löytää vain helpompia kohteita? Semmoisia missä rajat tulee pelkästään korvista, ei lainkaan motoriikasta. Ehdotuksia mitä ne voisivat olla?
 
Ikää kellossa yli 40v, soittoa takana alle vuosi ja videon perusteella itse soolossa ei nopeuden lisäksi ole mitään mistä en suorituisi saman tien. Oikea nopeuskin luultavasti löytyisi aika pian jos oikeat kohdat olisi tiedossa. Kulutin eilen vähän reilu 2h tuon soolon plokkaamiseen ja sain muutamassa minuutissa 4 säveltä oikein, lopun aikaa hakkasin päätä seinään - en kuule miten pitäisi mennä niissä kohdissa jossa en heti saa soitettua samaa vauhtia.
 
En tietenkään katsonut videosta sormituksia, se ei mielestäni eroa tabien katselusta mitenkään.
 
Se kyllä kävi mielessä tuon parin tunnin aikana, että tämähän olisi aika tehokas keino soittoinnostuksen tappamiseen, siitä on omakohtaista kokemusta jo sieltä 80-luvulta.

beliel: Taas toiset eivät ymmärrä ja vika on vastaanottajien päässä paitsi jos vastaanottaja olet sinä. Onko muita kuin sinua mainittu elitistisesti, ylimielisesti tai besserwisseröivästi käyttäytyväksi viime aikoina? Jos ei, niin miksihän vain juuri sinua? Jos et tunnista näitä ominaisuuksia omassa käyttäytymisessäsi niin muut ovat vain väärässä. As simple as that. ;)
 
Katsos kun se on sitä Mika Salon ja Juhani Tammisen viitoittamaa tietä. Minä olen oikeassa ja maailma väärässä.