Kitarat: soittaminen ›

Funkonaut: Mut hei, se syö sentää tulisinta ruokaa täällä. Kovin jätkä!
 
Huumorimies, vähän kyllä säälittää jos ei oo trolli :)

http://www.youtube.com/watch?v=Uq0bUChYhWE
 
http://www.truthinshredding.com/201 … how-to-create-rock-guitar-solo.html

Tuossa ehdin itsekin jo jotakin vastailla ja monia hyviä neuvoja olet jo saanut ja edelleen korostan eeten ole oikein kukaan ketään neuvomaan, mutta sellaisen asian olen pannut merkille että tietty armottomuus auttaa. Eli älä ruuvaa harjoitellessasi liian hyvä soundeja kitarastasi vaan pyri harjoittelemaan sellaisilla soundeilla joissa se sunu kosketus ja soiton nyanssit erottuvat parhaiten tai jopa korostuvat, niin silloin säilyy parhaiten tuntuma siihen omaan soittoon.
 
Noilla kaikenmaailman muljuttimilla on melkein minkälainen soitto tahansa mahdollista saada kuulostamaan "hyvältä" jolloin soitosta tulee helposti falskia. Kaiut ja muut viiveet peittelevät pienet virheet taimissa ja saavat sisällöllisesti köyhänkin soiton kuulostamaan täyteläiseltä. Kompressorti ja sustainerit ohentavat sitä yhteyttä oman kosketuksen ja kuuluvan soundin välillä etc. Pahimmoillaan jopa se aloittelijalle tyypillinen epävarmuus ja hapuilu jäävät peittoon.
 
Toinen juttu on sitten se, että äänitä sitä omaa soittoasi taustan kanssa ja ilman. Olen omalla kohdallani huomannut, että on ihan hemmetin tervehdyttävä kuunnella omaa soittoa nauhalta niin sieltä nousee esille juuri niitä seikkoja joihin pitää puuttu (liiat toistot, soiton haparoivuudet ja jopa soundillisia kysymyksiä). Ja sekin, että missä määrin se oma musiikillinen ajattelu kuuluu soitossa. Omalla kohdallani olen huomannut, että monesti sellaiset melodialinjat ja ideat jotka päässä ovat kulkeneet paljon pidemmälle, eivät välitykkään siinä soitossa (olen siis kuvitellut soittavani, mutta en olekaan ihan oikeasti soittanut niitä ja huomannut asian vasta kun olen kuunnellut nauhalta jälkeen päin). Toinen minkä nauhoituksista helposti erottaa, mitä on vaikea soittaessa huomata on turhat toistot eli jos se oma idemaailma on vähän köyhä niin sitä tulee joskus liikaa toisteltua samaa likkiä liian vähäisillä variaatioilla. Mitä parempi likki-idea, niin sitä säästeliäämmin sitä pitäisi käyttää että sen ilmaisullinen teho olisi kaikkein suurin. Ja sitten se draaman kaari. Jos soittaa sellaista päättymätöntä tajunnan virtaa niin helposti jää lapsipuolen asemaan se itse tarina. Kannattaa toisinaa luoda sellaisia rajattuja taustakehyksiä jonka päälle voi kehitellä sellaisia sooloja joilla on alku, keskikohta ja loppu. Sehän on myös tyypillinen tilanne oikeassa soitossa, että kotarasoololle on rajattu paikka ja aika ja musiikillinen yhteys ja rooli siinä kappaleessa.
 
Itse aikoinaan opettelin tekemään pienestä suurta, kun soitin bändissä enkä oikein osannut soolosoittoa, niin soolot joutui kyhäämään aika köyhistä eväistä ja rajatussa yhteydessä. Nykyisin kun kirjoittelen omia biisejä ja kotona niitä äänittelen ja sovitan ja olen joutunut askartelemaan saman asian parissa. Toisaalta kun itse soittaa kaikki muutkin soittimet niin musiikillisten ideoiden ja soittimien välisten roolien hahmottaminen käy luontevammin. Rumpalin näkökulmaa on helpomi ymmärtää kun soittaa itse niitä rumpuja ja silleen.
 
Se olikin vielä viimeinen vinkki. Jucciz usein sanoo että kannattaa kuunnella muita soittimia niin saa musiikillisia ideoita. Itse olen huomannut, että muiden soittimien soittamaan opetteleminen on myös tajuntaa laajentavaa ja palkitsevaa. Itse olen esimerkiksi oppinut paljon rytmistä opettelemalla rumpuja. Taimin merkitys valkenee tehokkaimmin basistille ja siinä myös oppii niitä arpeggioita. Sen myötä olen oppinut ymmärtämään että rytmi ja taimi ovat myös kitarasooloissa ne kaikkein tärkeimmät elementit ja sitten jos haluaa hienostella, niin voi soittaa niitä "oikeita" ääniäkin, mutta itseasiassa ne "väärät" äänet tuovat enemmän elävyyttä ja kiinnostavuutta siihen soittoon ja "oikeilla" äänillä voidaan vain osoittaa niitä musiikillisia yhtymäkohtia siihen käsillä olevaan kappaleeseen. Se mikä kuulostaa väistämättä pahalta ja väärältä, on rytmin rikkoutuminen ja huono taimi joten kiinnitä niihin erityistähuomiota eläkä missään nimessä väheksy niitä. Me aloittelija kitaristit helposti kiinnitämme liiaksi huomiota niihin nuottien taajuuksiin huomioimatta nuottien kestoa ja sijaintia tahdissa. Olen sellaistakin kuullut ettei vääriä ääniä ole, on väin vääriä paikkoja ja aikoja.
 
No tässä aloittelija neuvoo toista, mutta asiantuntjaneuvoja tällä palstalla riittää eikä kysyvä tieltä eksy.

Kontiak: Blues-tausta on itse asiassa aika vaativa.
 
Kyllä mä lähtisin liikkeelle nimenomaan 12 tahdin blueskierrosta. Tämä on siitä hyvä, että voi pitää koko kierron samaa asteikkoa käytössä. Tässä on toki tärkeää (niin kuin missä tahansa musiikissa) keskittyä hyvään rytmiikkaan. Mielummin vähin äänin ja hyvällä rytmillä/swengillä, kuin asteikkoharjoituksia perusäänestä ylös/alas.
 
Toki mikä tahansa muukin kierto, missä voi pysytellä yhden asteikon äänissä on hyvä alkuun. Treenaa sitä musaa mitä mihin haluaa oppia sooloilemaan/improvisoimaan. Ei kannata ottaa harjoituksiin liikaa uusia elementtejä, vaan edetä pikkuhiljaa. Jos asteikot/sointuarpeggiot ei ole vielä oikein näpeissä, niin turha aloittaa sellaisesta taustasta, jossa joutuu pakosti merkkaamaan joka sointua.
 
Blueskierto on myös hyvä kierto aloittaa soinnun merkkauksen treenaaminen. Otetaan esimerkiksi A-blues. Koko ajan voi siis soittaa A-bluesasteikkoa. D7-soinnulle mennessä soinnun kaikki muut äänet löytyvät jo tuosta asteikosta paitsi soinnun terssi, eli F#. Lisää tuo F#-ääni siis A-bluesskaalaan ollessasi D7-soinnulla. E7-sointu tuo mukanaan lisä-äänet G# (terssi) ja H (kvintti). Niitä vaan viljelemään E7-soinnulla ollessa. Terssi (7-soinnuissa suuri terssi) ja septimi (7-soinnuissa pieni septimi) ilmentävät hyvn sointuasteita, joten kunkin soinnun terssiä ja septimiä pommittamalla saa harmoniaa ulostettua mukavasti. Ei kannata unohtaa myöskään suuren terssin (C#) lisäämistä A7-soinnun kohdalla.

Moro!
 
Kirjallista apua:
 
1.) Tilaa tai osta säännöllisesti guitar techniques-lehti ja pistä metronomin kanssa hösseliksi.
 
Hyvä lehti ja monipuolisesti tavaraa eri musiikkityyleistä. Välillä sisällöllisesti ehkä toistaa itseään hiukan minusta...Siksipä en tilaa vaan selaan nopeasti kaupassa läpi, että josko se kannattaa lunastaa. CD:t mukana on plussaa tässä julkaisussa.
 
2.) Troy Stetinan Fretboard Masteryn kun kahlaat läpi, niin olet ainakin teoriassa ihan järkyttävän kova soolomies;)... Jos ei muuten tuota tulosta niin saat ainakin brassailla tietämykselläsi kvinttiympyrästä, kirkkosävellajeista ja intervalleista.
 
3.) Jos se blues kiinnosti, niin hae kirjastosta amerikkalaista roots-musiikkia soitettavaksi. Ei vaikeaa ja otelaudan hallinta paranee/ymmärrät sitä paremmin. Esim. Robert Johnssonin. Opettele yksi biisi todella hyvin ja sen jälkeen muut aukeaa hienosti. Biiseissä on paljon samoja elementtejä.
 
Muuta:
 
- Treenaa esim. yllä mainitun materiaalin avulla vuosi, sekä rinnalla perus mekaniikkaa (pikkaustekniikat, yms, näihin on paljon kirjoja),
 
- Soita sellaista matskua josta itse tykkäät. Ei kannata opetella Malmsteenia jos siitä ei oikeasti tykkää...
 
Jos et huomaa vuodessa suht kovaa kehitystä, niin on ihme.
 
Ja lopuksi tärkein:
 
"Speed is the result of accuracy - and to be accurate you must slow down"

Koha vaa sahaa kauheel vauhil jotai sielt 12:sta nauhast eteepäi, ei tarvii olla mitää järkee. Koha on vaa rässija hevi ja sit viel kandee vetää iha hillitön bendi sinne loppuun(mieluiten ilman vibraa)

Speedking: Koha vaa sahaa kauheel vauhil jotai sielt 12:sta nauhast eteepäi, ei tarvii olla mitää järkee. Koha on vaa rässija hevi ja sit viel kandee vetää iha hillitön bendi sinne loppuun(mieluiten ilman vibraa)
 
Mutta tämäkään ei ole mitään ilman ronskia wahia. Mieluuuitein molempien jalkojen alla oma wah.

ancci: Mutta tämäkään ei ole mitään ilman ronskia wahia. Mieluuuitein molempien jalkojen alla oma wah.
 
Joo, ja sit mallintava vahvari, Line6 vaikka, siihen sit liitettynä deathmetal, grindcore, hardcore, superdistortion, megasuperdeathmetalsustainer yms. pedaaleja, ni alkaa kuulostamaa iha vitun hyvält. Sit kandee kans heittää vaik jotku EMG:n laatumikit kiinni ja vääntää kaikkialt vaa gaini täysille, ni huomaa iha jo parissa minuutissa et taittuu ne vaikeemmatki soolot ;)

Speedking: Joo, ja sit mallintava vahvari, Line6 vaikka, siihen sit liitettynä deathmetal, grindcore, hardcore, superdistortion, megasuperdeathmetalsustainer yms. pedaaleja, ni alkaa kuulostamaa iha vitun hyvält. Sit kandee kans heittää vaik jotku EMG:n laatumikit kiinni ja vääntää kaikkialt vaa gaini täysille, ni huomaa iha jo parissa minuutissa et taittuu ne vaikeemmatki soolot ;)
 
Vahvistimessa ei itseasiassa tarvii olla mitään muuta potikoita ku gain ja volume, ja itseasiassa ku ne molemmat on kerran säätäny täysille ni neki voi repii irti joten oikeesti tarvii pelkän on/off kytkimen. Sama pätee noihin pedaaleihin. Kitarassa ois myös itessään hyvä olla integroituna oma gain potikka. Ehkä myös delay potikka?
 
EDIT:
 
Tarkoitus ois kuitenki kuullostaa tältä: (vähä enemmä sais olla säröö imo..)
http://www.youtube.com/watch?v=s9wZLN-P8AI

ancci: Vahvistimessa ei itseasiassa tarvii olla mitään muuta potikoita ku gain ja volume, ja itseasiassa ku ne molemmat on kerran säätäny täysille ni neki voi repii irti joten oikeesti tarvii pelkän on/off kytkimen. Sama pätee noihin pedaaleihin. Kitarassa ois myös itessään hyvä olla integroituna oma gain potikka. Ehkä myös delay potikka?
 
Joo toi delay pääski unohtumaa. Se on kätevä, oikeesti. Etenki ku soittaaa toooooosi nopeesti ni sitse kuulostaa hienolta, ku ne äänet tulee hieman viiveellä ja seki kandee sit säätää melkee tappiin asti. Mitähä vielä löytys?

Speedking: Joo toi delay pääski unohtumaa. Se on kätevä, oikeesti. Etenki ku soittaaa toooooosi nopeesti ni sitse kuulostaa hienolta, ku ne äänet tulee hieman viiveellä ja seki kandee sit säätää melkee tappiin asti. Mitähä vielä löytys?
 
No ite kitaran tulis olla mieluiten joku B.C Richin wartortle tai night elf tai gnomekatana tai smeaglemordor. Mitä enemmän teräviä kulmia sen parempi?

ancci: No ite kitaran tulis olla mieluiten joku B.C Richin wartortle tai night elf tai gnomekatana tai smeaglemordor. Mitä enemmän teräviä kulmia sen parempi?
 
Ite kans suosin noita Deanin DimeperC-malleja.

jos haluaa kirjoittaa biisiin soolon niin pitääkö joka sointuvaihdoksen kohdalla soittaa sointua vastaavasta skaalasta

miibert: jos haluaa kirjoittaa biisiin soolon niin pitääkö joka sointuvaihdoksen kohdalla soittaa sointua vastaavasta skaalasta
 
Lue ajatuksellä tämä ketju läpi. Tuohon kysymykseen on jo vastattu hyvinkin kattavasti.

miibert: jos haluaa kirjoittaa biisiin soolon niin pitääkö joka sointuvaihdoksen kohdalla soittaa sointua vastaavasta skaalasta
 
sickboy: Lue ajatuksellä tämä ketju läpi. Tuohon kysymykseen on jo vastattu hyvinkin kattavasti.
 
Speedking: Koha vaa sahaa kauheel vauhil jotai sielt 12:sta nauhast eteepäi, ei tarvii olla mitää järkee. Koha on vaa rässija hevi ja sit viel kandee vetää iha hillitön bendi sinne loppuun(mieluiten ilman vibraa)

tepeh: Just tota Speedkingin kommenttia tarkoitin.

miibert: jos haluaa kirjoittaa biisiin soolon niin pitääkö joka sointuvaihdoksen kohdalla soittaa sointua vastaavasta skaalasta
 
Ei tarvitse. Mutta jotkut skaalat sopii annetun soinnun päälle, jotkut kuulostaa riitasointuisilta. Käytä korviasi ja/tai opiskele teoriaa.

skadap: Kiitos vastauksista!
 
Täytyy vissiin sitten ruveta "jokeltelemaan" oikein urakalla jos se siitä vielä lähtis aukeamaan paremmin :D
 
Jos tulee vielä jotakin jollekkin mieleen niin laittakaa ihmeessä vielä vinkkejä yms.
Omakohtasia kokemuksia että mitenkä ite aloititte jne..
 
http://www.rockway.fi/kurssit/rock- … ttelyssa/Rock-klinikka-soolo-osa-3/
 
Tuossa on aivan loistava opetusvideo. Itse olen opetellu tuota hitaampaa sooloa numerot 3-7. Hyvä ja selkeä opettaja.

Itse sanoisin että kuuntele mielummin bassoa ja puhaltimia vaikka jazz musiikissa kuin näitä kitara tiluttelioita. Ainakaan näitä tiluttelioiden soittoja ei kannata opetella tabulatuureista. Se aika enemmin vaikka ihan toisenlaisen kuin kitaralla soitetun musiikin kuuntelun parissa on pitkällä juoksulla antoisampaa kuin katsella/kuunnella näitä miljoonaa nuottia sekunnissa miehiä.
 
Blues musiikki on kyllä hyvä juttu mistä aloittaa.
Taitava soittaja osaa myös soittaa bluesiana ihan mitä vain,ettei blues ole pelkästään joku pentatoninen asteikko.
Käytännössä se kyllä pentatonisen ympärillä aika pitkälle pyörii,mutta on hyvä muistaa ettei sen tarvitse välttämättä jäädä siihen jos vain on haluja mennä eteenpäin.

Tässä on tullut soiteltua nyt vajaa 7 vuotta ja kehitystä on tapahtunut joka osa-alueella paitsi sooloilussa.
 
Muutama hidas soolo menee hyvin (Pink Floydin Money ja Time, Megadethin A Tout Le Monde, Santanan Black Magic Woman), ja joitakin nopeampiakin sooloja olen opetellut 50% tai 75% tempolla, mutta sitten kun rupeaa tempoa nostamaan tuosta vähänkin, niin kädet eivät enää pysy mukana. Tuntuu että pikkauskäsi on hitaampi kuin otelautakäsi tai kädet eivät pysy synkassa.
 
Ei tässä nyt tavoite ole miksikään megatiluttajaksi tulla, mutta alkaa pikku hiljaa turhauttaa, kun Dire Straitsin Sultans of Swingsin toinen soolo tuottaa kauheita vaikeuksia.
 
Kitaraa tulee soitettua joka päivä puolesta tunnista kahteen tuntiin ja soittelen pääasiassa kappaleita läpi, mutta jotain skaaloja ja sooloharjoituksia tulee myös soiteltua.
 
Onko antaa hyviä neuvoja vai onko tässä tyytyminen rytmikitaristiksi?