Kitarat: soittaminen ›

Vladi: Jos haluat toimittaa säveltämäsi kappaleen paperilla toiselle, niin uskaltaisin väittää että aika paljon. Tabulatuureihin kun on vähän hankala merkitä aika-arvoja, rytmityksiä ym.
 
Tätä en kyllä ymmärrä, kun kaikki aina valittaa noista tabien aika-arvojen merkitsemisestä. Ihan yhtä helppoa se on kuin nuoteissakin, Guitar Pron tabit ovat malliesimerkki siitä.
 
Itselläni ei siis ole mitään niin nuotteja kuin tabejakaan vastaan. Nuotit ovat ehdottomasti parempi systeemi ja ne kannattaa opetella, mutta kyllä ne tabitkin ajavat asiansa.

Luutunsoittajat käytti tabeja jo 500 vuotta sitten ja jostain kumman syystä ne luopu niistä ja siirty perusnotaatioon. Oppikaa esi-isienne virheistä ja tehkää samoin.
 
Tabit toimii hyvin opetusmateriaalina, kun tutkitaan jonkun kitaristin soittotapoja/opetellaan hahmottamaan kitaran fyysisiä mahdollisuuksia/rajoituksia. Muuten ne on ihan anaalista, eritoten siksi, ettei minkään muun soittimen soittaja ymmärrä niistä tuon taivaallista (no joo, basistit - jos ne nyt mistään mitään ymmärtää :D), eli ne eivät toimi musiikillisena muistiinmerkitsemisvälineenä kovinkaan hyvin universaalilla tasolla.

Jee, tabit vs nuotit -kina! :) Mikä on tilanne tällä hetkellä, kumpi on johdossa?

touhis: Jee, tabit vs nuotit -kina! :) Mikä on tilanne tällä hetkellä, kumpi on johdossa?
 
Ei kyllä paljon kinasta edes voida puhua, kun toisella ole lähtökohtaisestikaan mitään jakoa. :)
 
"Kummasta on enemmän hyötyä rakennusprojektissa: palasta hiekkapaperia vai ihan kunnon työkalupakista?"

Riippuu, sisältääkö työkalupakki mitään :)
 
Joo, nuottien kannalla täälläkin. Tabeja olisi ikinä kenenkään tarvinnut edes keksiä. :)

Quill: Riippuu, sisältääkö työkalupakki mitään :)
 
Joo, nuottien kannalla täälläkin. Tabeja olisi ikinä kenenkään tarvinnut edes keksiä. :)
 
Miks ei? Monelle harrastelijoille niistä on ollut paljon iloa. Onhan tabit käteviä monelle, jotka haluaa soittaa joskus vähän metallicaa ja nirvanaa, mutta ei omaa sen suurempia ambitioita musiikin parissa työskentelyyn.
 
Eri asia on, tekeekö tabeilla mitään, kun työskentely on ns. ammattimaista. Tuskin tekee..
 
E: Itse luen kyllä nuotteja, mutta tooooodella hitaasti.. Jos ei muuta hyvää niin tämä tarttui kakarana muutaman vuoden pianon soiton opiskelusta.

F_Lame: Miks ei? Monelle harrastelijoille niistä on ollut paljon iloa. Onhan tabit käteviä monelle, jotka haluaa soittaa joskus vähän metallicaa ja nirvanaa, mutta ei omaa sen suurempia ambitioita musiikin parissa työskentelyyn.
 
Eri asia on, tekeekö tabeilla mitään, kun työskentely on ns. ammattimaista. Tuskin tekee..
 
Samaa mieltä. Himanyplääjälle tabulatuurit on kätevä näennäinen oikotie onneen: voi opetella biisejä tajuamatta yhtään, mitä niissä oikeasti tapahtuu. Ammattitouhuun niistä ei kuitenkaan ole.

Voisiko joku poistaa tämä ketjun, alkaa soimaan päässä tuo viisu kun luen otsikon. Ei hyvä!

Johann Onn: Jos ei ollut nuotteja, tsekattiin (live-)videoita edes-takas junnaten niin kauan, kunnes saatiin otteet selville. Loput etsittiin, ihan vaan kokeilemalla.
 
Ja vallan validi menetelmä nykyäänkin. Muistan nimittäin eräänkin kerran ihmetelleeni, miten kukaan muka voi soittaa tabeihin merkityllä sormituksella. Ja kyseessä oli kuitenkin ihan asiallisen oloiset tabit+nuotit oikein kirjassa. Ja useassa eri kirjassa sekä eri kappaleissa...
 
Sitten joko väänsin itse omat sormitukset. Joskus kävi livevideota katsellessa huvittamaan, kun alunperin homma olikin soitettu sillä itse kehitetyllä sormituksella :-)

Jucciz: Samaa mieltä. Himanyplääjälle tabulatuurit on kätevä näennäinen oikotie onneen: voi opetella biisejä tajuamatta yhtään, mitä niissä oikeasti tapahtuu. Ammattitouhuun niistä ei kuitenkaan ole.
 
Tabit on sellainen väliinputoajien väline. Jos ammattitouhu on klasaria, jatsia tai sessiohommia niin ehdottomasti nuotit, jos ammattitouhu on olla vaikka Stonesien tai Beatlesien jäsen, niin sitten riittää sointumerkit tai pelkkä "kato tästä näin".

Jucciz: Samaa mieltä. Himanyplääjälle tabulatuurit on kätevä näennäinen oikotie onneen: voi opetella biisejä tajuamatta yhtään, mitä niissä oikeasti tapahtuu. Ammattitouhuun niistä ei kuitenkaan ole.
 
Sanoo pitkän linjan ammattilainen.

Jucciz: Säkeistö H-mollista, kertsi E-mollista. Kaksi selkeästi eri sävellajia. Totta kyllä: selviäisi kokeilemalla, mutta ei nykykitaristi uskalla kokeilla ilman tabulatuureja.
 
Eihän tehtäisi yksittäisiä biisejä varten kokonaista uutta ketjua, kun tännekin voi heittää yhtä biisiä koskevat pikakysymykset:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=125203
 
Uteliaisuutta, ei vittuilua: Miten absoluuttisella sävelkorvalla voi mennä sävellaji puoli sävelaskelta pieleen? Muistelitko sormituksia, vai eikö biisi soinut päässä oikealla korkeudella..?

-Cale: Sanoo pitkän linjan ammattilainen.
 
Onks tää vähän sama kuin se, että leffoja ei saa arvostella ennenkö ite ohjaa leffan? Kyllähän nyt apinakin tajuaa, että tabulatuuri on merkintätapana puutteellinen, vajavainen ja ei sovi ammattikäyttöön. Lue useita plussia kerännyt perusteluni aiheesta täältä, jos kiinnostaa: http://muusikoiden.net/keskustelu/p … c=38&t=182363&o=40#p8899292
 
Ammattilainen tai ei, musiikilla mä olen itseni jo pari vuotta elättänyt, enkä näe mahdottomana sitä, että moinen jatkuisi edelleen. Kiitos kommentistasi.
 
Robert: Uteliaisuutta, ei vittuilua: Miten absoluuttisella sävelkorvalla voi mennä sävellaji puoli sävelaskelta pieleen? Muistelitko sormituksia, vai eikö biisi soinut päässä oikealla korkeudella..?
 
Varmaan enemmänkin jälkimmäistä siinä tapauksessa, koska en ajattele säveliä sormituksina, vaan mulla on vaan päässä joka sävelestä joku "muistijälki", tyyliin "C kuulostaa tältä, G kuulostaa tältä jne". Mä luulen, että alun perin homma on lähtenyt siitä, että joitakin biisejä (joiden sävellaji on tiedossa) on kuullut todella paljon ja ne pystyy suht vaivatta "palauttamaan päähän soimaan". Tästä seuraa se, että esim. jos joku rupeaa soittamaan Guns n' Rosesin biisejä normaalivireisellä kitaralla, kuulen kyllä heti, että nyt ei mennä samassa vireessä kuin levyllä.
 
Mut just tommosia pienempiä heittoja saatan "arvata" pakon edessä vähän yli tai ali: jos jossain biisessä vire on esim. tasan 1/4-osasävelaskelen verran eri kuin normaali A=440 Hz, saatan yhtä hyvin sanoa sen menevän C:stä tai C#:stä, mutta yleensä tällainen tilanne kyllä "pistää korvaan", eli ei kuulosta "oikealta". Eli "Nyt tää ei kyllä oo ihan selkeesti C eikä C#, mut sanotaan nyt jompikumpi."

s151669: ... Muistan nimittäin eräänkin kerran ihmetelleeni, miten kukaan muka voi soittaa tabeihin merkityllä sormituksella.
 
Valistakaa rajoittunutta. Miten tabeihin merkataan sormitukset? Tämä on tyhmä kysymys, mutta niin on varmaan kysyjäkin.
 
Kun nuottiin merkitään sormitukset, niin ne kertovat aseman ja kielen josta ääni soitetaan & sormen jolla ääni painetaan. Tabit esittää käsittääkseni asiat "mistä välistä" pohjilta, mutta ei "miten", eli asema, aseman vaihdot jne jää soittajan itse arvottavaksi. Siis jos tekniikka antaa periksi (tai on rajoitteena), niin äänet voi tökkiä vaikka peukalolla.
 
Joidenkin kotitarvekitaristien tuubi-videoissa näkee sellaisia sormituksia, joista näkee ettei asemasoittoa ole ainakaan johdetusti pähkäilty vaan on huideltu menemään nettitabien kanssa oman tason suhteen pikkuisen yläkanttiin mitoitettuja lurituksia. Voihan se tietty olla, että ihmisen anatomia ja motoriset valmiudet ovat muuttuneet siitä kun itse olen aloittanut tämän homman. Mulla vaan ei tunnu luontevalta sellaiset sormitukset, joissa keskisormen ja nimettömän väliin jää nauha...
 
Sorry OT-vuodatus.

Zeeboo: Valistakaa rajoittunutta. Miten tabeihin merkataan sormitukset? Tämä on tyhmä kysymys, mutta niin on varmaan kysyjäkin.
 
Kun nuottiin merkitään sormitukset, niin ne kertovat aseman ja kielen josta ääni soitetaan & sormen jolla ääni painetaan. Tabit esittää käsittääkseni asiat "mistä välistä" pohjilta, mutta ei "miten", eli asema, aseman vaihdot jne jää soittajan itse arvottavaksi. Siis jos tekniikka antaa periksi (tai on rajoitteena), niin äänet voi tökkiä vaikka peukalolla.
 
Joidenkin kotitarvekitaristien tuubi-videoissa näkee sellaisia sormituksia, joista näkee ettei asemasoittoa ole ainakaan johdetusti pähkäilty vaan on huideltu menemään nettitabien kanssa oman tason suhteen pikkuisen yläkanttiin mitoitettuja lurituksia. Voihan se tietty olla, että ihmisen anatomia ja motoriset valmiudet ovat muuttuneet siitä kun itse olen aloittanut tämän homman. Mulla vaan ei tunnu luontevalta sellaiset sormitukset, joissa keskisormen ja nimettömän väliin jää nauha...
 
Sorry OT-vuodatus.
 
Joo ei niihin kyllä mitään sormituksia merkitä yleensä, mutta olen kyllä nähnyt, että sormitukset on merkitty tabin yläpuolelle, mutta en usko että tämä on yleistä..
 
Mutta sitten.. Tämä asemien vaikutus ja muu mistä vuodatit niin sanoisin, että aika turhaa oli, koska jos soitto kulkee ja homma toimii, niin miksi välittämään asemista ja muusta, kun yleensä se paras asema ja sormitus tulee aivan oman pään sisältä ja nimenomaan se omaansoittoon paras vaihtoehto.. Ei ole mielestäni koskaan olemassa sitä "parasta" asemaa, on vain monien omat vaihtoehdot..

Krice: Voisiko joku poistaa tämä ketjun, alkaa soimaan päässä tuo viisu kun luen otsikon. Ei hyvä!
 
Too late! Soi jo. Eikä lopu.

Jucciz: Varmaan enemmänkin jälkimmäistä siinä tapauksessa, koska en ajattele säveliä sormituksina, vaan mulla on vaan päässä joka sävelestä joku "muistijälki", tyyliin "C kuulostaa tältä, G kuulostaa tältä jne". Mä luulen, että alun perin homma on lähtenyt siitä, että joitakin biisejä (joiden sävellaji on tiedossa) on kuullut todella paljon ja ne pystyy suht vaivatta "palauttamaan päähän soimaan". Tästä seuraa se, että esim. jos joku rupeaa soittamaan Guns n' Rosesin biisejä normaalivireisellä kitaralla, kuulen kyllä heti, että nyt ei mennä samassa vireessä kuin levyllä.

Mut just tommosia pienempiä heittoja saatan "arvata" pakon edessä vähän yli tai ali: jos jossain biisessä vire on esim. tasan 1/4-osasävelaskelen verran eri kuin normaali A=440 Hz, saatan yhtä hyvin sanoa sen menevän C:stä tai C#:stä, mutta yleensä tällainen tilanne kyllä "pistää korvaan", eli ei kuulosta "oikealta". Eli "Nyt tää ei kyllä oo ihan selkeesti C eikä C#, mut sanotaan nyt jompikumpi."
 
Mielenkiintoista kyllä, päivä "absolutistina" voisi olla avartava.

Peku911: ... kun yleensä se paras asema ja sormitus tulee aivan oman pään sisältä ja nimenomaan se omaansoittoon paras vaihtoehto.. Ei ole mielestäni koskaan olemassa sitä "parasta" asemaa, on vain monien omat vaihtoehdot..
 
Ihan samaa mieltä olen tästä. Tosin, sormituksia pähkäillessä ensimmäinen näppeihin sattuva ei välttämättä ole käyttökelpoisin saatikka "paras". Oman pääni sisältä tulleita omaan soittoon pesiytyneitä olen joutunut viilaamaan montakin kertaa. Viimeinen tällainen esimerkki oli Tolosen Django, jota olin joskus poikasena biisin ilmestyttyä tahkonnut omalla tavallani. Taisi olla viime vuoden puolella, kun jäsen BigPapalta sain vinkin "oikeampaan" sormitukseen (THX vielä kerran Papalle). Olis ollut elämä nuorna helpompaa jos omaan soittoon parhaan vaihtoehdon olisi saanut ulkoapäin... Joten, ihan yleistämättä, omalle työlle on ihan hyvä saada joskus jelppiä ulkoapäin.
 
Tuolla aikaisemmin J.Titor kertoi hyväksyvänsä tabit jonkun artistin soittotekniikan tarkastelussa. No joo, miksipä ei, jos soittajalla itsellään on valmiuksia otelaudan mekaniikan kanssa (= järkeä asemien etc. valinnoissa). Ellei, niin sitten saisi olla ohjaaja/ opettaja paimentamassa ja auttamassa valintojen tekemsessä. Kaikki ei käy kaikille, ja kaikki eivät ilman apua omaa "parastaan" hoksaa. Tekniikkaan saattaa pesiytyä sellaisia maneereita jotka ovat myöhemmin kehityksen tulppana ja joista on hemmetin hankala treenata ulos.
 
Otetaan tähän esimerkki: ---5--7--- montako tapaa tämän sormittmiseen on?

Otetaan tähän esimerkki: ---5--7--- montako tapaa tämän sormittmiseen on?
 
Aika monta, mutta mikä niistä on ainoa oikea. Poikkeavat sormitukset poikivat poikkeavia soittotyylejä ja persoonallisuuksia soittotavan suhteen. Näitähän on blyysmaalima tulvillaan ja moni muukin, aivan tunnetut soittajat mukaan lukien.
Tietenkään se huonoin vaihtoehto sormituksessa ei aina takaa hyvää lopputulosta.

BigPapa: Aika monta, mutta mikä niistä on ainoa oikea. Poikkeavat sormitukset poikivat poikkeavia soittotyylejä ja persoonallisuuksia soittotavan suhteen. Näitähän on blyysmaalima tulvillaan ja moni muukin, aivan tunnetut soittajat mukaan lukien.
Tietenkään se huonoin vaihtoehto sormituksessa ei aina takaa hyvää lopputulosta.
 
Näinpä...