Kitarat: soittaminen ›

Jzci: http://www.youtube.com/watch?v=nPGA3vjMLgE
 
1.02 -->
 
Mun mielestä tuo auttaa kyllä enemmän alternateen.. kohtalaisen hankala pikattava kun kieletä toiselle hypitään. Eikös Paul pikkaa kuitenkin joka nuotin tuossa?

Lainaan itseäni jostain vuosien takaisesta ketjusta:
 
Nuo trilliharjoitukset ovat yleensä melko pateviä vahvistamaan vasenta. Kannattaa tehdä noita trillejä (eli toista hammer-on ja pull-off:ia kahden eri sävelen välillä mahdollisimman nopeasti) kaikilla mahdollisilla sormituksilla eli:
1-2, 1-3, 1-4
2-3, 2-4
3-4
Tee trilli tasaisella nopeudella aluksi hitaasti. Lisää nopeutta ajan kuluessa. Yritä myös tehdä samaa trilliä melko pitkään, ja lepuuta/heiluttele kättä, kun rupeaa sattumaan liikaa. Esim. nuo 2-3, 2-4, 3-4 -sormitukset ovat aluksi melko hankalia, mutta jo muutaman harjoituskerran jälkeen huomaat kuinka hommat kehittyvät. Ja tarkoitus ei ole välttämättä päästä järkyttäviin nopeuksiin. Huomaat pikkurillin kehityksen, joka näkyy muissa soittamissasi jutuissa sitten.
Pyri myös soittamaan harjoitusta eri puolilta kaulaa ja kaikilla kielillä. Tämän tyyppisten harjoitusten tarkoitus on siis täsmäharjoittaa sormivoimaa, pikkurilliä ja muitakin tietysti. Harjoitus on tylsä kuin mikä, mutta sitäkin tehokkaampi.
 
Tämä on siis VAIN täsmäharjoitus, joka on aivan älyttömän tylsä ja perseestä. Aikaisemmin esim. kimurantilta ja juccizelta tulleet konaisvaltaisemmat neuvot ovat huomattavasti suositellumpia ja järkevämpiä, mutta laitoin tämän tähän joka tapauksessa. Ajattelin, että ketjun aloittaja saattaisi hakea jotain tämän tapaista.

tender.insanity: Duuniin vaan squash pallo mukaan ja puristelee sitä sormilla erikseen. Tulee voimaa sormiin -> auttaa soitossa.
 
Mä oon kyllä sitä mieltä, että et sä opi pikkurillin motoriikkaa (kitaransoittoon liittyen) vaikka kuinka puristelisit squash-palloa. Raaka sormivoima ei tarkota sitä, että sulla on hyvä pikkurillin motoriikka.
 
Kitaristille ainoa tapa on ottaa sitä sormea rohkeesti soittoon mukaan. Ite puollan tavallaan noita täsmäharjotuksiakin, mut niinku täällä on todettu, niin se siitä saatava hyöty pitää osata ammentaa myös "oikeaan" musiikkiin. Mun mielestä noi täsmätreenit toimii ainakin alkuvaiheessa paremmin kuin jotkut Gilbertin superuberstringskippinglegato -kuviot. Kannattaa OIKEESTI alottaa hitaasti ja rauhallisesti, ja edetä siitä pikkuhiljaa sitten vaikeampiin kuvioihin.

JeKo: Mä oon kyllä sitä mieltä, että et sä opi pikkurillin motoriikkaa (kitaransoittoon liittyen) vaikka kuinka puristelisit squash-palloa. Raaka sormivoima ei tarkota sitä, että sulla on hyvä pikkurillin motoriikka.
 
Joo. Enpä tarkoittanutkaan, että pelkästään palloa puristelemalla onnistuu. Kyllä siihen sitä kitaraakin tarvitsee. Pöydän rummuttelulla oppii rytmiä, muttei rumpuja soittamaan ja masturbointi on kivaa, mutta sillä ei opi kunnolla nussimaan.

tender.insanity: masturbointi on kivaa, mutta sillä ei opi kunnolla nussimaan.
 
Heh, näinpä.

Itellä lähti opettelu ihan eri vaihteelle, kun tajusin lopettaa 1234/c-major scale- väännöt, ja aloin käyttämään vähän harjoitteluaikani musiikin soittamiseen.

Vielä selvennyksenä, että mähän en missään nimessä dumaa täsmätreeniä, päinvastoin. Kun tulee vastaan jokin juttu, joka selvästi on ongelma, niin sitä kannattaa treenata, mutta ei musikaalisuuden kustannuksella! Jos käyttää johonkin täsmätreeniin, sanotaanko, 20-30 tuntia, niin kantsii yksi tunti uhrata miettimiseen, että miten siitä treenistä saisi oikeasti musikaalista niin, ettei homma jää pelkäksi motoriikaksi.

Mä en oo koskaan treenannut 1234-juttuja ja aika vähän muutenkaan muualta otettuja harjoituksia, jos ei joitakin sooloja lasketa. Keksin harjoitukseni pääosin itse just siksi että ne saa omaan taitotasoon sopiviksi ja musikaalisiksi. Pikkurilliä on hyvä treenata esim. joillakin laajoilla tappingotteilla, keksit sellasen täppäysarpeggion ettei sitä saa otettua muuta kuin venyttämällä vitusti sormia ja pikkurilliä, sitten vaan tiluttelemaan. Siinä vaiheessa kun likki tuntuu hankalalta mutta kuulostaa hitaanakin mielenkiintoiselta niin hyvä, siitä vaan nopeutta hakemaan. Jos pystyt täppäämään jutun napakasti niin että hammer-oneissa ja pull-offeissa riittää voimaa siinä pikkurillissäkin, niin varmasti pystyt soittamaan ne pikatessakin jolloin voimaa ei niin paljon tarvita.

tender.insanity: Joo. masturbointi on kivaa, mutta sillä ei opi kunnolla nussimaan.
 
tää oli itse asiassa ihan älyttömän huono vertaus.
 
Jos meillä on kaksi kaveria ja toinen käy 10:n lenkillä joka päivä ja syö kasvisruokaa, kätösellä tiistaisin ja torstaisin ja naisissa pari kertaa vuodessa, ja toinen istuu baarissa iskemässä tyttöjä, vetää kaljaa ja baariruokaa 20:n vuoden ajan niin kyllä jossain vaiheessa alkaa vaakakuppi kääntyä ton vegaanin puoleen noissa sänkyhommissa :)

January: En mä nyt tarkottanu, että soitan pelkästään 123412341234 ympäri ja ympäri aina ja ikuisesti. Tietenki käyn kaikki kuviot läpi:
 
1234, 1243, 1324, 1342, 1423, 1432, 2134, 2143, 2314, 2341, 2413, 2431, 3124, 3142, 3214, 3241, 3412, 3421, 4123, 4132, 4213, 4231, 4312, 4321
 
Ei hitto tässä ois allekirjoitusainesta. Ihan selkeestihän kaikki 1234-harjoituksista täällä puhuneet tarkoittivat ainoastaan 1234-harjoitusta eivätkä esim. 1243-, 1324- tai 1342-harjoituksia, jotka ovat aivan eri asia.
 
Noilla lottoriviharjoituksilla kyllä tappaa tehokkaasti kaiken musiikin harjoittelusta, joka parhaimmillaan voi olla ihan yhtä inspiroivaa musiikillisesti kuin oikeiden kappaleiden soittaminen.

EDIT: äh... miksihän mä taas edes vastasin tähän mitään. on kyl niin LOL-ketju taas. :D

January: Ole hyvä vaan. Ei mua häiritte.
 
Kunhan putket menee kaupaks.

Jucciz: Ei hitto tässä ois allekirjoitusainesta. Ihan selkeestihän kaikki 1234-harjoituksista täällä puhuneet tarkoittivat ainoastaan 1234-harjoitusta eivätkä esim. 1243-, 1324- tai 1342-harjoituksia, jotka ovat aivan eri asia.
 
Noilla lottoriviharjoituksilla kyllä tappaa tehokkaasti kaiken musiikin harjoittelusta, joka parhaimmillaan voi olla ihan yhtä inspiroivaa musiikillisesti kuin oikeiden kappaleiden soittaminen.
 
Entä jos elämäntehtävänä on, eikä tahdo muuta kuin, soittaa vain Flight of The Bumblebeetä?

Kun kerran dumasin noita 1234-lottorivejä, niin jospa mä annan vielä omat ehdotukseni, että miten sitä pikkurilliä ja sormien itsenäisyyttä ylipäätään kannattaisi harjoitella. Toi kahden äänen trilli kaikilla sormiyhdistelmillä on oikein jees. Sitä jos jaksaa tehdä vaikka vartin päivässä muutaman kuukauden ajan, niin sormiin saa voimaa. Mitä tulee ketteryyteen ja joustavuuteen, niin suosittelisin treenaamaan ennemmin skaaloja ja arpeggioita, koska niistä suurin osa fraaseista loppuviimeksi muodostuu. Esimerkiksi alla olevan olen huomannut aivan loistavaksi treeniksi. Siinä on siis C-duuriasteikko, joka soitetaan diatonisesti arpeggioina. Joo, kylläpäs kuulostaa hienolta, mutta kyse on siis siitä, että soitetaan c-duurikolmisointu ylös, d-mollikolmisointu alas, e-mollikolmisointu ylös jne.
 

  C       Dm     Em         F      G      Am         B*     C    jne.
|----------------------|---------------------|----------------------|
|----------------------|---------------------|--------------8-------|
|----------------------|----------------7-9--|---------7-10---9-----|
|---------7------------|--9-10-7------9------|--10-7-9----------10--|
|----7-10---8----7-10--|---------8-10--------|----------------------|
|--8----------10-------|---------------------|----------------------|
 
   2 1 4  1 2  4 1 4      3 4  1 2 4  3 1 3     4  1 3 1 4  2 3 4

 
Tuo niin ylös kun asemassa vaan pääsee, ja alas peilikuvana. Noin kun käy kvinttiympyrän läpi (eli kaikki sävellajit) kaikissa mahdollisissa asemissa, niin on tullut treenattua sitä sormien itsenäisyyttä, ja samalla on tullut treenattua näppeihin kolmisointuarpeggiot ja lähes kaikki tarpeelliset sormitukset niille. Näitä kun soittaa, on yksinkertaisesti pakko käyttää pikkurilliä, paljon, koska sormituksia ei vaan saa toimimaan kolmella sormella, vaikka miten koittaisi. Sormet pääsevät myös todella, todella paljon monipuolisempaan ja järkevämpään käyttöön kuin noissa lottoriveissä. Myöskin väitän, että vaikka noita 1234-juttuja olisi minkä verran tahkonnut, niin tuo yllä esittelemäni treeni tuntuu aluksi todella vaikealta. Tuossa on myös sellainen juju, että kun käydään tuo kaikissa asemissa läpi, niin sormituksista tulee niin monimutkaisia, ettei ole mitenkään mahdollista vain opetella kaikkia sormituksia ja patterneja ulkoa, vaan on pakko alkaa hahmottaa kitaran otelautaa sävellajien kautta sointuina, mikä puolestaan on yksi perustavimmista edellytyksistä vähänkään kehittyneemmälle improvisoinnille, jossa mm. reagoidaan taustassa tapahtuviin sointuvaihdoksiin, eikä vaan vedetä pentatonisella autopilotilla läpi metsien ja mantujen. Samalla kun tulee treenattua soittotekniikkaa, niin tulee soitettua oikeasti musikaalisia juttuja, jolloin treenistä saadaan moninkertainen hyöty. Mä itse tykkään vielä vetää kvinttiympyrän läpi aina yhdessä asemassa. Siihen menee suurinpiirtein puoli tuntia, joka onkin aikalailla maksimi, mitä päivässä käyttäisin tämän tyyppiseen treeniin. (Toim.huom: Mulla menee tuohon puoli tuntia, mutta mä olenkin kelannut noita jonkin verran. Puolessa tunnissa vaikka vaan c-duuriasteikko yhdessä asemassa on oikein hyvä tahti, jos ei noita ole aikaisemmin kelannut.)
 
E: Laitoin vielä sormitusehdotuksen tuolle kirjoittamalleni pätkälle. Etusormi on tietenkin ykkönen, keskari kakkonen jne. " B* " tarkoittaa dim-sointua, en löytänyt äkkiseltään näppikseltä oikeaa symbolia.

Mää oon kans räpiköiny tota kimurantin ehdottamaa kuviota, mutta nelisointuina ja sit esim. peräkkäisinä kvartteina, kvintteinä, seksteinä ja septimeinä. Sit lisäks kvintistä eteenpäin pariääninä, eli kaks ääntä kerrallaan (C+G, D+A, E+B ...)
 
Lisäks noi kolmi- tai nelisoinnut voi soittaa niin, että kukin lähtee ylöspäin mentäessä perussävelestä ja palatessa taas joko kvintistä (kolmisoinnut) tai septimistä (nelisoinnut).
 
Vielä yksi kiva variaatio tuohon kolmisointuversioon on soittaa asteikkoon kuulumattomien sävelien kohdalle niistä alkavat vähennetyt soinnut (dimit), eli tällöin koko ketju olisi C-duurisävellajissa "C-duuri, C#dim, Dm, D#dim, E-molli, F-duuri, F#dim, G-duuri, G#dim, A-molli, Bbdim, Bdim (ois muutenkin dim) ja taas C-duuri". Näin mukaan saadaan helpolla vähän kromatiikkaa ja huomataan samalla, miten luontevaa on käyttää dimisointuja "läpikulkusointuina" kun siirrytään kokosävelen päässä olevaan sointuun.

Tutun tuntuisia ovat nuo Kimurantin ja Juccizen jutut itsellenikin. Tämä, jota olen itse joskus tahkonnut on vähän sukua noille. Tätä vois kutsua vaikka fragmentti-kyhäilyksi.
 
Otetaan asteikosta äänet ja tehdään niistä palikoita niin, että niistä saadaan asteikon osia tai arpeggioita, ihan mitan vaan. Esim:
Neljän äänen palikoita
1, 2, 3, 5
3, 4, 5, 7
5, 6, 7, 2
jne... Näitä saa kasattua liki loputtomasti. Nyt sitten otetaan joku sointu sekvenssi ja "arvotaan" jokaiselle soinnulle oma palikkansa tai soitetaan se sointusekvenssi läpi yhdellä fragmentilla. Tässä on tosiaan vähän sama idea kuin noissa edellä kuvatuissa, mutta nyt nuo soinnut laajenee vähän isommaksi ja/tai tullaan vähän kauemmaksi kolmi- tai nelisointuarpeggioista. Iso osa näistä palikkapötköistä on melodisesti vähän kökkösiä, mutta vähän funtsimalla alkaa tulla ihan hyviä pätkiä. Rytmiä varioimalla tulee taas lisää ituja.
 
Neljän paikoista voi jatkaa kuuden äänen fragmentteihin ja soittaa näitä trioleina/ sekstoleina. Esim:
 
1, 2, 3, 3, 4, 5
3, 4, 5, 7, 6, 5
7, 6, 5, 2, 1, 7
2, 1, 7, 5, 4, 3
jne...
 
Ai niin, näistä tulee vähän pakosta treeniä pikkurillillekin kunhan vähän pähkäilee sormituksia. Vaikkapa siitä "perinteisestä" asemasormituksen vinkkelistä.

Mites auttaaks nää samaiset reenit siihen kun oma pikkurilli ainakin vetää automaattisesti koukuun jos vaikka vetää kolmella sormella jotain hommeleita. Ei se sinänsä mitenkää haitallista ole, mutta näyttää vaan niin pirun tyhmältä ku pikkurilli menee piiloon. Tiedä sitten jos vaikka nopeuttakin hitusen sais lisää sillä, että saa sen pysymään siinä sormien linjassa, eikä lähde turhaan kouristelemaan.
 
Taikka sitten pitää vaan vedellä 60 tahdilla 1-3-5, 2-4-6 reenejä ajattelemalla kokoajan sen pikkusen puolesta :)
 
E: ja niin sen verran vielä, että parhaiten toi koukkusormi näkyy ylemmillä kielillä, eritoten välit 14-24

Ei sillä oo mitään väliä miltä se soitto näyttää jos homma toimii ja äänet saa halutulla tavalla ulos.
 
Btw nää sointupohjaset harjotusjutut viime viesteissä on ihan helvetin hyviä, plussat.

Wicker: Mites auttaaks nää samaiset reenit siihen kun oma pikkurilli ainakin vetää automaattisesti koukuun jos vaikka vetää kolmella sormella jotain hommeleita. Ei se sinänsä mitenkää haitallista ole, mutta näyttää vaan niin pirun tyhmältä ku pikkurilli menee piiloon.
 
Meinaatko, että pikkurilli menee otelaudan alapuolelle koukkuun? Se ainakin olii hyvä treenata eroon. Otat ihan minkä vaan kuvion, soitat hitaasti ja kiinnität huomiota nimenomaan siihen pikkurilliin.

Olen vielä ihan aloittelija, mutta minä harjoittelin sormien motoriikkaa aluksi juuri tuolla 1234-harjoituksella. Nyt olen löytänyt pari biisiä kuten Amorphiksen Brother Moonin alun, jossa pikkurillin ja nimettömän on pakko päästä työskentelemään itsekseen.
 
Minun mielestäni kaikkea ei voi oppia kerralla ja tuo 1234-tsydeemi on ainakin omalla kohdallani toiminut hyvin, siihen asti kun on sellainen tunne että voisi yrittää jonkin biisinkin opetella.