Kitarat: soittaminen ›

pekurides:
Niin vaikka kuinka yritän käydä vaikka koko perkeleen otelaudan läpi ja siihen pari nuottia tuntuisi olevan lähellä niin ei vaan yksinkertaisesti pysty erottamaan mikä se on ....
 
Itselläni sama juttu joidenkin melodioiden kanssa. Joskus vain joku melodianpätkä kuulostaa "väärältä", mutta en osaa eritellä mikä siinä on vikana. Kerrankin plokkailin jotain suhteellisen yksinkertaista melodiaa, mutta ei meinannut lähteä millään. Alussa lähdin heti hakemaan melodiaa aivan vääristä nuoteista, ja jostain syystä se kuulosti välillä korvaani oikealta, mutta vertailu paljasti totuuden. Lopulta hirveän väännön jälkeen sain soolon kuulostamaan siltä, miltä sen mielestäni pitääkin. Tämä ongelma tulee vastaan lähinnä pitkissä melodioissa, joissa ei ole toistoa. Nopeus on tietysti myös myrkkyä, kyllä varmaan hitaammalla tempolla irtoaisi.
 
Mutta onpa tuota taipumusta muillakin. Netin tabulatuureja katsellessa törmää välillä niin hämmentäviin ohjeistuksiin, että ei ole todellista. Paitsi että ne ovat monesti tarpeettoman epäkäytännöllisiä, välillä myös törmää ylimääräisiin nuotteihin ja muihin mielenkiintoisiin näkemyksiin kohdissa, joihin ne eivät selvästi kuulu.
 
ei varmaan mitään tehtävissä..
 
Eiköhän se siitä treenillä aukea.

Ei kannata antaa periksi. Kannattaa plokkailla aluksi helpompia juttuja. =)

Kyllä se voi olla taas niin helvetin vaikeata vastata kysymykseen. Jos olisi vaikka hieman kaivellut muistilokeroitaan ja keksinyt sieltä sellaisen melodian/riffipätkän, joka itsellä on sytyttänyt jonkinnäköisen ahaa-lampun korvakuulolta soittamisessa... tai sitten olisi muuten vaan ehdottanut innokkaalle tyypille jotain omasta mielestä sopivaa opeteltavaa.... Vaan ei se käy, kun ollaan muusikoiden.netissä. Pitää moralisoida, vääntää asia monimutkaiseksi ja opettaa miestä pissaamaan. Onneksi se ykczi lezenda on pysynyt vielä häkissään bongorumpujensa kanssa, niin ei ole tarvinnut kuunnella sitä "kaikki on paskaa paitsi jazzin soitto nuoteista"-liturgiaa.
 
Kandee hommata kätevä peli siihen apuvälineeksi, että onnistuu viritysmuutokset ja tarvittaessa hidastukset. Esim. Amazing Slow Downer: http://www.ronimusic.com/
 
Itsellä jäänyt mieleen opettelusta hyvin Ynkän The Seventh Signin pääriffi. Päätin päivällä koulussa, että kunhan himaan pääsen, niin istun huoneessani niin kauan opettelemassa, että se on plokattu ja opeteltu. Kyllähän siinä aikaa vierähti, mutta irtosihan se lopulta sieltä ja vielä samana iltana. Kokeile jos uskallat. ;) On jäänyt myös mieleen, että alussa ja miksei myöhemminkin tuossa opettelussa voi tulla "jumeja", joissa mikään ei meinaa kuulostaa sopivalta. Lääkkeenä niihin on harjoitella biisiä eteenpäin tai pitää vaan taukoa hetki. Sitten se saattaa auetakin melkein itsestään.
Hyviä opetteluriffejä (esim nuo Deep Purplet) on tässä jo tullutkin, joten täältä tähän.

Kontiak: Kyllä se voi olla taas niin helvetin vaikeata vastata kysymykseen. Jos olisi vaikka hieman kaivellut muistilokeroitaan ja keksinyt sieltä sellaisen melodian/riffipätkän, joka itsellä on sytyttänyt jonkinnäköisen ahaa-lampun korvakuulolta soittamisessa..
 
Judas Priest - Breaking The Law.
 
Mutta jos tässä heiteltäisiin pelkkiä kappaleita niin keskustelun sisältö jäisi aika ohueksi. Esimerkiksi omatoimisuuteen kehoittaminen ei ole huono asia, mutta ilmeisesti nykynuoret kokevat senkin jotenkin ahdistavana.

Kontiak: Kyllä se voi olla taas niin helvetin vaikeata vastata kysymykseen. Jos olisi vaikka hieman kaivellut muistilokeroitaan ja keksinyt sieltä sellaisen melodian/riffipätkän, joka itsellä on sytyttänyt jonkinnäköisen ahaa-lampun korvakuulolta soittamisessa... tai sitten olisi muuten vaan ehdottanut innokkaalle tyypille jotain omasta mielestä sopivaa opeteltavaa.... Vaan ei se käy, kun ollaan muusikoiden.netissä. Pitää moralisoida, vääntää asia monimutkaiseksi ja opettaa miestä pissaamaan.
 
Ilmeisesti me ollaan luettu nyt eri viestiketjuja, nimittäin mun mielestäni tässä on tullut mainituksi paljon hyviä ja selkeitä biisejä, joista on aloitettu korvakuulotouhut. Eikä omaan silmään osunut yhtään varsinaisesti huonoa ohjetta.
 
Aiemmin on mainittu jonkun lyhyen biisinpätkän looppaaminen. Siitä voisi sanoa vielä tällaisen konkreettisen ohjeen, että se luuppi voi joskus olla vaikka 0,2 sekunnin mittainen. Ennen tietokoneaikaa, kaukaisella 90-luvulla, tehtiin niin että kasettia tai cd:tä kuunnellessa painettiin playta, pausea ja rewindiä yhtenään jotta saatiin eristettyä sieltä se yksi ääni joka puuttuu. Joskus piti työskennellä 10 minuuttia, että kuulee yhden äänen, ja sitten päästiin seuraavaan. Siis playlla, pausella ja rewindillä - siitähän ei kasetin nauha pidemmän päälle tykännyt, mutta cd:llä toimii edelleen loistavasti. Hankalampaan riffiin / biisiin meni siis pari tuntia tai joskus koko ilta. Mutta se palkinto olikin sitten sanoin kuvaamaton, kun pystyi soittamaan "samalla tavalla kuin levyllä", ja oli sen itse selvittänyt.
 
Nykyään voi matskun heittää audio-ohjelmaan ja poimia sieltä haluamansa pätkän, mutta siinäkin suosittelen tarpeeksi lyhyttä pätkää, esim. max 3 - 4 ääntä. Eikä välttämättä kannata luupata jatkuvalla toistolla, vaan kuuntelee pätkän erikseen aina uudelleen niin kauan, että etsinnän kohteena oleva ääni jää soimaan omaan päähän välittömästi sen jälkeen kun luuppi katkeaa ja tulee "hiljainen hetki". Rohkenen väittää, että jos ne äänet eivät ala soida omassa päässä, niin voi olla vaikeaa plokata mitään - se "päässä soiminen" on juuri sitä korvakuuloa, ja sitä kannattaa harjoitella.
 
Kuuntelemistekniikka siis ratkaisee enemmän kuin työn alla oleva biisi.

Krice: Aloitin samalla tavalla kuin muutkin. Opettelin niin kauan kappaletta, että osasin sen. Toistoa ja kokeilua. Siihen aikaan kun aloitin ei ollut internettiä vielä keksitty eikä ollut tabeja/nuottikirjoja. Oli pakko osata soittaa korvakuulolta jos yleensä halusi soittaa jotain musiikkia mitä kuunteli itse,
 
Ehkä tyhmin kysymys on kuitenkin se kun tullaan kysymään, että mitä pitäisi opetella. Opettele sitä musiikkia mitä kuuntelet ja mistä pidät. Ensimmäinen kouraan osuva lätty käteen ja opettelemaan.
 
Kaikki eivät aloita samalta viivalta. Eivät sitten lähimaillakaan. Ihme vinkumista täällä mnetissä tulee heti kun joku, jolla ei heti asiat onnistu, kyselee neuvoja. Suomeksi sanottuna: elitistipaskaa. Ei se, että meidän sukupolvemme piti levyltä plokata kaikki tarkoita, että nykyään pitäisi kaikilla olla asiat yhtä "huonosti". Ja se nyt vain pitää hyväksyä, että soittamisesta voi tykätä hiukan vähemmilläkin peruslahjoilla, ja että jokaisella on oikeus soittaa. Tuleeko kaikista sitten mnetin sertifioimia "oikeita muusikkoja" tai estääkö neuvojen kyseleminen tai tabeista opetteleminen tämän? Ehkä, ehkä ei mutta entäs sitten? Kukin etsii oman tiensä.

Kannattaa tosiaan lähtee sellasista jutuista liikkeelle, joissa kuulet selkeesti sen yhden instrumentin, jonka haluat plokata. Joku jazz voi puhallinorkestereineen olla äärimmäisen vittumaista plokattavaa, kun kitara hukkuu jonnekin sekaan.Ehkä kannattaa siis suosia jotain helppoja hard rock/Hevi riffejä.
 
Tässä mitä itsellä tuli helpoista riffinpätkistä mieleen:
 
Black Sabbath:Iron Man
AC DC: Hells Bells intro+ suurin osa muistakin ACDC-kappaleista helppoa
Testament: Discipline of the watch-intro
Slayer: Seasons in the Abyss-intro
Snooks Eaglin: Got love when you want it
 
Tossa joitakin mitä itse olen plokkaamalla soittanut..

Karvakuulolla mageemmat mimmit himaan...tsäda-dä-dä-däää...

Plokkaaminen on kyllä palkitsevaa touhua. Kun saa jonkun hankalan melodian tai sointukulun selvitettyä, on se paljon palkitsevampaa kuin joku tabeista soitto.

Antnis:Kaikki eivät aloita samalta viivalta. Eivät sitten lähimaillakaan. Ihme vinkumista täällä mnetissä tulee heti kun joku, jolla ei heti asiat onnistu, kyselee neuvoja. Suomeksi sanottuna: elitistipaskaa. Ei se, että meidän sukupolvemme piti levyltä plokata kaikki tarkoita, että nykyään pitäisi kaikilla olla asiat yhtä "huonosti". Ja se nyt vain pitää hyväksyä, että soittamisesta voi tykätä hiukan vähemmilläkin peruslahjoilla, ja että jokaisella on oikeus soittaa. Tuleeko kaikista sitten mnetin sertifioimia "oikeita muusikkoja" tai estääkö neuvojen kyseleminen tai tabeista opetteleminen tämän? Ehkä, ehkä ei mutta entäs sitten? Kukin etsii oman tiensä.
 
Miten tuo tabi-homma liittyy tähän? Tai miten musiikilliset lahjat ja lähtökohdat liittyvät siihen että kysyjälle neuvottiin soittamaan sitä mistä pitää? Kysyttiin että mitä opetella soittamaan korvakuulolta ja siihen nyt vain on hankala ehdottaa mitään ellei tiedä mistä soittaja pitää. Toki ukko nooaa yms. voisi ehdottaa mutta vähän veikkaan että ne eivät kiinnosta, sillä ne nyt varmaan olisivat käyneet mielessä ilman kysymistäkin.

Karipiirto: Antnis:
 
Miten tuo tabi-homma liittyy tähän? Tai miten musiikilliset lahjat ja lähtökohdat liittyvät siihen että kysyjälle neuvottiin soittamaan sitä mistä pitää? Kysyttiin että mitä opetella soittamaan korvakuulolta ja siihen nyt vain on hankala ehdottaa mitään ellei tiedä mistä soittaja pitää. Toki ukko nooaa yms. voisi ehdottaa mutta vähän veikkaan että ne eivät kiinnosta, sillä ne nyt varmaan olisivat käyneet mielessä ilman kysymistäkin.
 
Nuo liittyivät sillä tavalla aiheeseen, että joissakin viesteissä valitettiin sitä, että nykynuorten pitää saada kaikki heti ja että kuinka itselle se plokkaus oli kyllä ihan yksinkertaista (ja kouluun hiihdettiin kesät talvet jne.)

Eikö korvakuulolta soitto oo nykyään jotenkin nurinkurista?
Musiikki on silmän asia. Interweb. Hommatkaa täbit!

Satu ja Tuija: Eikö korvakuulolta soitto oo nykyään jotenkin nurinkurista?
Musiikki on silmän asia. Interweb. Hommatkaa täbit!
 
Amazonista saa hyviä täbejä. Visa vinkumaan vaan.

Nuo liittyivät sillä tavalla aiheeseen, että joissakin viesteissä valitettiin sitä, että nykynuorten pitää saada kaikki heti ja että kuinka itselle se plokkaus oli kyllä ihan yksinkertaista (ja kouluun hiihdettiin kesät talvet jne.)
 
Aai no ajattelinkin että miten tabit liitty alotusviestiin. Höpsö minä. Onhan se vähän tosiaan niin että yleisimmät vastaukset ovat A)linkki johonkin toiseen topicciin, B) valitus pullamössösukupolven velttoudesta ja C) Soita tunteella(yleensä mikäli kysymys koskee tekniikkareenejä) :D

Kannattaa aloittaa sellaisesta biisistä minkä todella tahtoo oppia, ja minkä kohdalla todella tietää jaksavansa treenata kauemminkin. Ja mitä paremmin melodian tuntee, sitä vähemmän sitä tarttee treenatessa soittaa uudelleen. Aloita siis hitaasta ja tutusta melodiasta.
 
Sointujen soittaminen korvakuulolta on siinä mielessä haasteellisempaa, että siinä olisi syytä tuntea hieman sointuteoriaa sointujen muodostamisesta. Tai näin ainakin säästää huomattavasti aikaa.
 
Plokkaaminen on kyllä palkitsevaa touhua. Kun saa jonkun hankalan melodian tai sointukulun selvitettyä, on se paljon palkitsevampaa kuin joku tabeista soitto.
 
niin ja kun on myöhemmin verrannut itse plokattua soittoa tabeihin, huomaa että siellä tabeissa saattaa olla omasta mielestä paljonkin selviä virheitä.

niin ja kun on myöhemmin verrannut itse plokattua soittoa tabeihin, huomaa että siellä tabeissa saattaa olla omasta mielestä paljonkin selviä virheitä.
 
Ei se ole useinkaan mitään omasta mielestä. Netistä löytyvistä tabeista iso osa tuntuu olevan nykyisin ihan täyttä tuubaa.
 
Ja itse plokkaamalla saa samalla itselle sopivammat sormitukset biiseihin. Välillä tabeissa on niin käsittämättömiä sormituksia, ettei mitään rajaa.

author: Sointujen soittaminen korvakuulolta on siinä mielessä haasteellisempaa, että siinä olisi syytä tuntea hieman sointuteoriaa sointujen muodostamisesta. Tai näin ainakin säästää huomattavasti aikaa.
 
Totta. Itse en sointuteoriaa juurikaan tunne, ja tästä syystä sointujen plokkaaminen onkin usein turhauttavaa "nuotti kerrallaan" -säätöä, ellei kappale nyt sitten rakennu tunnetuimpien avosointujen pohjalle. Tämä ei tietysti onnistu, jos sointuja ei soiteta näppäillen, jolloin joudun vain käymään osaamani soinnut läpi siinä toivossa, että oikea sattuu kohdalle. Tällä tavalla plokkaillen olen kuitenkin oppinut uusia sointuja ympäri otelautaa, ja ehkä hieman sointuteoriaakin. Usein törmää hyvältä kuulostaviin sointuihin, joita ei löydä käyttämästäni sointuoppaasta.
 
oiva tumpeloinen: Ja itse plokkaamalla saa samalla itselle sopivammat sormitukset biiseihin. Välillä tabeissa on niin käsittämättömiä sormituksia, ettei mitään rajaa.
 
Niinpä. Muutama päivä sitten törmäsin tabiin, jossa todella yksinkertaisesta melodiasta oli tabin kirjoittaja onnistunut tekemään monimutkaisen kahden sormen tapping-version. Ohessa oli maininta "Erikoinen tapping-kohta. En keksinyt helpompaa tapaa". Se helpompi tapa olisi yksinkertaisesti ollut soittaa melodia B-kielen sijaan E:ltä, jolloin pystyy käyttämään vapaana soivaa kieltä hyväksi, eikä tarvitse vedellä jotain tappingia kieli keskellä suuta.

Black sabbathilla on suht helppoja biisejä harjotella korvakuulolla, esim. electric funeral, sweet leaf, iron man, paranoid ja sillai

Sain justiinsa blokattua Rapture of the deepin päämelodian ja nyt on hjuva fiilis.
Suosittelen, hauska biisi.

seppo2: Black sabbathilla on suht helppoja biisejä harjotella korvakuulolla, esim. electric funeral, sweet leaf, iron man, paranoid ja sillai
 
Komppailen. Ite oon soitellut semmosen reilun viisi vuotta, ja käytännössä alusta asti korvakuulolla. Ja nimenomaan sabbath kolisi silloin aloittamisaikoina kovasti. Helvetin hyviä riffejä löytyy, ja todella yksinkertaisia, kulkee parilla kielellä ja melodiat ovat kohtuu selkeitä.
Yks mikä korvaa kehittää on omien tabien vääntäminen. Ite innostuin kovastikkin kun huomasin, et haluamani piisin tabit mitä netistä löysin, olivat aivan järkyttävää kuraa.
 
Vaikeammissa biiseissä mennään just tohon et biisiä kelataan se vajaa puoli sekuntia edestaas että saadaan ne parit 16-osat sieltä soolosta poimittua, helvetin kehittävää hommaa, tosin aikaa ja hermoja vaativaa :D