Kitarat: soittaminen ›

Minusta tuollainen nimen omaan tuo mukavasti jännitettä sointuun. Samoin pienet sekunnit on oikein kivoja soinnuissa.
 
Toki kaikki riippuu kontekstista, niin kuin ylempänä sanoin. :-) Kyllähän sen pienen noonin tai sekuntinkin saa yvältä kuulostamaan kun hajottaa soinnun oikein. Esim. tää:
 
A 2
D 4
G 0
H 3
 
Älyttömän hyvä hajotus Gmaj7:lle, vaikkei sekään toki joka paikassa toimi.
 
E: Mutta kyllä mä lähtökohtaisesti kuitenkin välttelisin niitä pieniä nooneja ja sekunteja, vaikka ne voikin välillä toimia hyvinä tehokeinoina.

Mä taas lähtökohtaisesti käytän just niitä ratkaisuja, jotka kuulostaa hyvältä. Pienet sekunnit toimii mun makuun kivasti nelisoinnuissa ja isommissa kunhan hajautus tosiaan on sopiva.

Mun mielestä noi

A--0--
E--2--

-pläjäykset sopii mollisointujen päälle hauskasti, veikeä soundi. Ja Timo Rautiainen ja Trio Niskalaukaushan tuollaisia käytti paljon, en vaan lonkalta muista, että missä kohti ja miten.
 
Edit: eipäs käyttäneetkään, unohdin drop-d vireen

Jos ois esim. tällanen sointukuvio:
 
e-0-0-0-0-
h-0-1-2-3-
g-0-0-0-0-
d-2-2-2-2-
a----------
E----------
 
Niin oisko nuo soinnut sitten Em, C, C#dim ja G6? Sävellaji siis E-molli.
 
Mä taas lähtökohtaisesti käytän just niitä ratkaisuja, jotka kuulostaa hyvältä. Pienet sekunnit toimii mun makuun kivasti nelisoinnuissa ja isommissa kunhan hajautus tosiaan on sopiva.
 
Miltä tällanen teidän mielestä kuulostaa ja mikähän sointu tää voisi olla:
 
e---
h---
g-3-
d-7-
a-7-
E---
 
?

Jos ois esim. tällanen sointukuvio:
 
e-0-0-0-0-
h-0-1-2-3-
g-0-0-0-0-
d-2-2-2-2-
a----------
E----------
 
Niin oisko nuo soinnut sitten Em, C, C#dim ja G6? Sävellaji siis E-molli.
 
Miksei noinkin. Itse kirjoittaisin Em, Em+5, Em6, Em7, jolloin bassoäänenä säilyisi tuo E. Aika tavallinen (sijais-)soinnutus, jos Im jatkuu 2. tahdin verran, esim. Summertime, Cry Me A River, jne. Ja joku James Bond tunnarihan sahaa edestakaisin tuota 5, +5, 6, +5, 5, -kulkua.
 
Miltä tällanen teidän mielestä kuulostaa ja mikähän sointu tää voisi olla:
 
e---
h---
g-3-
d-7-
a-7-
E---
 
?
 
Sointu on sen verran epätäydellinen, että tulkintatapoja on monia, esim. perussävelestä riippuen mm: Esus4b5, A5(add b9), tai C13(om. 1). Tulkintaan vaikuttaisivat kai myös ympäristötekijät (sävellaji, edeltävä ja seuraava sointu)...

Sointu on sen verran epätäydellinen, että tulkintatapoja on monia, esim. perussävelestä riippuen mm: Esus4b5, A5(add b9), tai C13(om. 1). Tulkintaan vaikuttaisivat kai myös ympäristötekijät (sävellaji, edeltävä ja seuraava sointu)...
 
Toki mä itsekin aiemmin korostin kontekstin merkitystä, mutta jos sitä ei ole, kannattaa lähteä ihan yksinkertaisimmasta liikkeelle. :-)

Toki mä itsekin aiemmin korostin kontekstin merkitystä, mutta jos sitä ei ole, kannattaa lähteä ihan yksinkertaisimmasta liikkeelle. :-)
 
No jos sävellaji ois D-molli ja ennen tuota tulis Em(-5) .

Esimerkiksi mollisoinnussa jos soittaa add9:n, ja hajottaa soinnun niin, että pieni terssi on ysiä ylempänä sointu kuulostaa aika karmealta, johtuen siitä pienestä noonista, joka intervallien välille muodostuu.
 
Mitä vit... Toihan on yksi mun lempisaundeista :D Esim. Am:

E---------8--15
B-1-1-5-8-12-13
G-4-4-5-5-12-16
D-2-5-9-9-10-14
A-0-0-0-0-0--0
E------------

No jos sävellaji ois D-molli ja ennen tuota tulis Em(-5) .
 
D-mollissa soinnun sävelet E - A -Bb voisivat löytyä ainakin II asteen soinnulta Em11b5, jolloin molliterssi G puuttuu, tai V asteen soinnulta A7b9, jolloin tosin soinnun tärkeinä pidetyt suuri terssi (C#) ja pieni septimi (G) puuttuvat. C13 olisi bVII josta puuttuu perussävel.

Mites muuten duuri- ja molliskaaloissa noi soinnut meni? Sen verran muistan / tiedän, että duuriskaalassa I, IV ja V ovat duuria ja molliskaalassa I on mollia :p

Mites muuten duuri- ja molliskaaloissa noi soinnut meni? Sen verran muistan / tiedän, että duuriskaalassa I, IV ja V ovat duuria ja molliskaalassa I on mollia :p
 
Lähdetään siitä että kirjoitetaan C-duuriskaalan sävelet tähän näin alekkain:
 
C
D
E
F
G
A
H
 
Tähän tapaan. Sitten voimme kirjoittaa jokaiselle terssisävelen. Käytännönhelposti se käy niin, että aloitamme saman skaalan kolmannesta sävelestä, eli E:stä
 
C-E
D-F
E-G
F-A
G-H
A-C
H-D
 
Noin. Ja sitten jos vielä kvintisävelet siihen. Mikä käy helposti kun aloitetaan edelleenkin sama skaala viidennestä sävelestä.
 
C-E-G
D-F-A
E-G-H
F-A-C
G-H-D
A-C-E
H-D-F
 
Näin. Nyt meillä tuossa C-duurin ja A-mollin kolmisoinnut. C-duurin sointuasteet siinä ovat ihan noin vain että ylin on ensimmäinen aste ja alin on seitsemäs, mutta A-mollin asteet niin, että kolmanneksi alin on seitsemäs ja toisiksi alin ensimmäinen. Ylimmän ollessa tietenkin siis kolmas. Suoritetaan pikainen analyysi sointujen laaduista:
 
C-E-G = duuri
D-F-A = molli
E-G-H = molli
F-A-C = duuri
G-H-D = duuri
A-C-E = molli
H-D-F = vähennetty
 
Näin siis luonnollisen mollin ja joonisen duurin sointuasteet. Harmonisessa mollissa sitten on se korotetty seitsemäs sävel, eli A-mollissa G#, mikä lähinnä yleensä tarkoittaa vain sitä että viides aste mollissa onkin duuri, eli siis A-mollissa ei suinkaan E-G-H vaan E-G#-H. Muita sen vaikutuksia varsinkin tällaisessa populäärimusiikissa harvemmin näkee. Kannattaa itse tutkia minkälaisia vaikutuksia sen G.n muuttamisesta G#:ksi saa: esimerkiksi kuudes aste, eli F toimii mainiosti mollina, kuuntele vaikka "kilpisjärven mahtava saana" -kappaletta. Ja sitten toki myös tätä jazzmollia kannattaa tutkia, eli vielä F:n muutat F#-säveleksi.
 
Ja tuota sointutaulukkoahan voi toki jatkaa laajempiinkin sointuasteisiin asti, kun vain aloitamme saman C-duuriskaalan taas terssiä ylempää:
 
C-E-G-H = Cmaj7
D-F-A-C = Dm7
E-G-H-D = Em7
F-A-C-E = Fmaj7
G-H-D-F = G7
A-C-E-G = Am7
H-D-F-A = Hm7b5
 
Tällatavoin kannattaakin nuo sointuasteet muistella. Kun muistat että C-duuriin/A-molliin kuuluu nuo nelisoinnut. Siitähän helposti muistaa että kun Em7 on kolmas aste C-duurissa niin kaikissa muissakin duurisävellajeissa on sitten molli se kolmas.
 
Toki myös aivan viisisäveliksikin voimme nämä täydentää, sekä jopa kuusi että seitsensävelisiksi. Tällaisilta sointuasteet näyttäisivät seitsensävelisiksi pinottuna:
 
C-E-G-H-D-F-A-
D-F-A-C-E-G-H-
E-G-H-D-F-A-C-
F-A-C-E-G-H-D-
G-H-D-F-A-C-E-
A-C-E-G-H-D-F-
H-D-F-A-C-E-G-
 
Siinä on täsmälleen sama asteikko, C-duuri, hieman eri tavalla pinottuna. Aika hämmentävää että se silti nuo pinot kuulostavat erilaisilta. Siinä piillee modaalisuuden siemen?

Sehän tuli nopeasti, ja todella selkeästi! Plussa!

Sen verran pitää puuttua, että:
H-D-F-A = Hm7b5, joka siis ei ole enää dimisointu, vaan puolidimi. Merkitään joskus myös astemerkillä, joka on halkaistu kauttaviivalla.
 
Lisäksi ymmärtääkseni on sovittu, että Maj11- ja Maj13-soinnuissa (teoriassa 6 ja 7 sävelen soinnuissa) 11-sävel on korotettu, joten esimerkiksi Cmaj11:ssä tai Cmaj13:ssa ei ole F-säveltä, vaan F# - ja totta puhuen, ei F sinne kyllä käykään, jos multa kysytään. Samoin m13-soinnussa (esim. Am13) tuo 13. sävel on sama kuin mikä se m6-soinnussakin olisi, F# - eli suuri seksti tai sitten vaan oktaavin ylempää, eli suuri tredesimi. Näissä soinnuiss 11. sävel kuitenkin on puhdas kvartti (tai undesimi). Isoimmissa soinnuissa ei siis aina päde kuuden päällekkäisen diatonisen terssin pinoaminen.
A-C-E-G-H-D-F# = Am13
A-C-E-G-H-D-F = Am11 (add m13)... tai jotain ;)
 
Yleisesti ottaen 4. (11.) säveltä pidetäänkin "avoid note":na duurikontekstissa. Myöskään melodioissa 4. säveltä ei yleensä mielellään sijoiteta siten, että se erityisesti korostuu. Sama pätee molliin ja 6. säveleen, joka myös monesti korotetaan, tuloksena doorinen moodi luonnollisen mollin sijasta.

Sen verran pitää puuttua, että:
Hm7b5
 
Kohtalokas konsonanttivirhe. Tuo lause voisi muuten alkusointuisuudessaan olla jopa nimenä biisille.
 
Hyvä tuo tarkennuksesi laajoista soinnuista, sillä minulle on ollut vähän hämärää, että mistä ne varsinaisesti tulevat ja kuinka niihin pitäisi suhtautua. "Suokaasua", kommentoisi Dana Scully.

kimurantti1. Mielestäni juuri kitara on visuaalinen soitin pianoon verrattuna. Kitaransoitossa pätee, että samaa kuviota voi käyttää eri kohdissa kaulaa, Eli transponointi on helppoa. Jeff Beck on sanonut:"I am a pattern player"!

jhuusk47: kimurantti1. Mielestäni juuri kitara on visuaalinen soitin pianoon verrattuna. Kitaransoitossa pätee, että samaa kuviota voi käyttää eri kohdissa kaulaa, Eli transponointi on helppoa. Jeff Beck on sanonut:"I am a pattern player"!
 
Ööh... Mitä? Tai siis joo mutta miksi nostit viisi vuotta vanhan ketjun kertoaksesi tämän?