Kitarat: soittaminen ›

No perkele. Promotaan nyt täälläkin tuota friedmanin loistavaa Melodic Control videota, siinä on kiteytettynä aika hyvin tuo musikaalinen ajattelutapa.
 
Jonka löytää sitten google videosta mutta ei youtubesta

Minä olen iät ja ajat vuodesta 1 ja 2 treenannut niin, että radio auki ja mukaan soittelemaan. Välillä on tullut diskoa, välillä tanssimusiikkia ja välillä rokkia. Oikotietä onneen ei ole, soittajaksi kun oppii periaatteessa vaan kolmella tavalla: soittamalla, soittamalla ja soittamalla. Tyylitajuaan voi sitten kehittää niin, ettei jyrää kitarallaan kaikkia muita äänivallin alle.

kuinka pystyisin kehittämään musiikillista ulosantiani.
 
Vinkki; ota joku osaava kitaristikaveri (tai miksei joku muukin muusikko) sohvan nurkkaan tms. istumaan ja soita sille repertuaariasi. Joskus - tai aika useasti - toiset korvat kuulevat paremmin kuin itse. Sitä muuttuu helposti jotenkin kuuroksi omalle soitolleen, tuore palaute on monesti paikallaan.

Yksin kotioloissa treenatessa on radion kanssa jammailu aika lyömätön tapa kehittää sävelkorvaa ja improvisointikykyä, sekä hakea edes hieman tuntumaa erilaisiin musiikkityyleihin. Radion kanssa soittelu on spontaania, virkistävää ja hauskaa. Itse olen treenannut radion kanssa vuosia ja vuosia, ja aina treenaamisessa on yhtä freesi fiilis, koska ikinä ei tiedä minkä pändin kanssa seuraavaksi päätyy soittamaan... :)

No jos pillua haluaa soitolla saada niin kyllä mä ekana turvautuisin mollipentatoniseen ;)
 
Pahoitteluni mitäänsanomattomasta välikommentistani
 
Missä sinut on koulittu soittamaan? Ainakin täälläpäin teoriaopettajat toteavat aika alkupuolella 3/3-tutkintoa että pillua saa kun soittaa melodisen mollin moodeja. Tai no, mistäs minä mitään tiiän, oon niin maailman pahuudelta välttyny mies, että pillustaki tiiän vaan sen, että naiset sen kahtapuolta kävelevät.

Missä sinut on koulittu soittamaan? Ainakin täälläpäin teoriaopettajat toteavat aika alkupuolella 3/3-tutkintoa että pillua saa kun soittaa moodeja. Tai no, mistäs minä mitään tiiän, oon niin maailman pahuudelta välttyny mies, että pillustaki tiiän vaan sen, että naiset sen kahtapuolta kävelevät.
 
EDIT: Ei mutta sitä minä kyllä sillä ajoin takaa, ehkä vähän huonosti ilmaisten, että kyllä se on niin yleisön ja soittajan itsensä kannalta mielenkiintoisempaa kun soittaa jotain muuta kuin niitä iänikuisia pentatonisia. Kyllä niillekin on oma paikkansa, mutta ei minun kitarani kaulalla se ole. Ja kokeilepa soittaa vaikkapa A-doorisen, miksolyydisen tai lyydisen kolme ensimmäistä nuottia kolmisointuina. Kyllä pelkästään sillä pillua jo saa kun tunteella vetää :D Kumminkin sen verran rakastavia sointuja kyseessä :D

Hurmaaminen ja paneminen ovat kaksi aivan eri asiaa.
 
Missä sinut on koulittu soittamaan?
Olen itseoppinut.
 
Mutta inaf puulshit

Hurmaaminen ja paneminen ovat kaksi aivan eri asiaa.
 
Mutta hurmaaminen johtaa panemiseen, siispä hurmaava soitto johtaa panemiseen :D
 
Mutta ollaanpa jo hiljaa asiasta tosiaan, mukahauska loppukevennys synnytti taas turhaa off-topic-keskustelua. Toivon mukaan huomasit myös että tuo "missä sinut on koulittu"-juttu oli sarkastinen heitto, eikä yritys natseilla.
 
Mutta toin mielestäni asiani esille jo ensimmäisessä viestissä. Poistun. Jatkakaa rauhassa järkevää keskustelua, mikäli vielä mahdollista ja tarpeellista, kiitos.

kunnon zen-paskaa,mutta kannattaa muistaa joskus tehdä jotain aivan muuta kuin musiikkiin/soittamiseen liittyvää aktiviteettiä. Ääritapauksissa jopa haistattaa niin sanotusti koko touhulle vitut ja painua vaikkapa korpeen vaeltamaan toviksi tms. muuta harrastetta jossa ei ole soittopelejä tai kuuntelulaitteita lähistöllä,niin kummasti tulee perspektiiviä touhuun ja huomaa että näpeistä lähtee vaikka mitä kummallisuuksia mitä ennen ei osannut. Toki perusasiat,eli tekniikka ja teoriapohja, täytyy olla edes jonkinmoisessa kuosissa.mielellään toki hyvässä.
Joka tapauksessa,on hyvä muistaa pitää yllä muutakin elämää kuin vain ja ainoastaan kitaransoiton Mount Everestin valloittaminen.
Ideoita ja inspiraatiota voi löytää aivan omituisista asioista ja tapahtumista, eli avoimin mielin häröilemään.Itseilmaisustahan loppupeleissä hommassa on kyse.
Ns.Epämusikaaliset asiat joskus suodattuu varsin hauskoiksi musiikillisiksi oivalluksiksi,kuten esim. kahvinkeittimen metelöinnistä saa kohtuu kipeitä rytmisiä ideoita. yms. jne. kokeilkaa.
Aiemmin Ostinaatio taisi kiteyttää ydinajatuksen kohtuu osuvasti muilta osin.

Darrassa kaikki kuulostaa paremmalta. Ainakin omalla kohdallani. Sillon on jotenki luova fiilis jos on vetäny kunnon kännit edellis iltana. En muista tiedä...

Darrassa kaikki kuulostaa paremmalta. Ainakin omalla kohdallani. Sillon on jotenki luova fiilis jos on vetäny kunnon kännit edellis iltana. En muista tiedä...
 
Komppaan, parhaimmat melankoliset melodiat on luotu krapulan herkkinä hetkinä, ainakin minun tapauksessani.
 
Ja jos ei muuta niin ainakin hyvä tekosyy päihteillä, hoh, se on mukavaa.