Kitarat: soittaminen ›

Eikös nämä nyt ole jotenkin ristiriidassa?
 
E: Siis mä ymmärrän pointin teknisestä treenaamisesta, mutta kyllähän pelkkä jamittelukin kehittää.
 
Jamittelu kehittää mun mielestä enemmän kuin tekniikka, mutta jammailu on paljon helpompaa kun on tekniikka kunnolla hanskassa.

Keskity siihen tatsiin äläkä pikkausnopeuteen
 
Niinpä. Metronomin kanssa treenatessa kun usein huomio kiinnittyy taimissa pysymiseen eikä siihen tatsiin.

Oman soiton nauhoittaminen on kans palkitsevaa.

Oman soiton nauhoittaminen on kans palkitsevaa.
 
Tai ei välttämättä palkitsevaa, kun se usein palauttaa maanpinnalla silloin, kun kuvittelee osaavansa jotain. :p Opettavaista pikemmin.

...ymmärrän pointin teknisestä treenaamisesta, mutta kyllähän pelkkä jamittelukin kehittää.
 
Varsinkin muiden soittajien kanssa.
 
Esimerkiks toisen kitaristin kanssa soittaminen, jonka soittotyyli on eri kuin itsellä.
 
Puhumattakaan siitä, ett soittelee rumpalin ja basistin kanssa. Ja ilman toista kitaristia.

Tähän jotenkin takerruin. Jos huvittaa oppia soittamaan kitaraa itse lähtisin suosittelemaan sitä että soittaa aina jonkun tunnin (ainakin päivässä) tuota tekniikkaa. Sitten jos soittaminen ei kiinnosta yhtään niin sitten vaan kitara nurkkaan.
 
Ainahan mä noita soitan esim. ennen soittamista, "tekniikkajaksoissa" enemmän ja "jamittelujaksoissa" vähemmän.
 
Muistakaa nyt silti ettei nuo 1234-treenit kyllä ole ainoita oikeita. Omat tekniikka harjoitukset parantavat ehkä enemmän, kun tietää mitä osa-aluetta omassa soitossaan halua kehittää ja sen takia osaa tehdä sitä aluetta kehittävän harjoituksen.
 
Tietty. Pelkät alternatepikkaustreenit (ja ehkä vähän sweepitkin) saavat vain kuulostamaan Farerilta.
 
Soittamisessa aina pitää kuitenkin säilyä se hauskuus!
 
No tämähän pitäisi kaikkien jo tietää.

Keskity siihen tatsiin äläkä pikkausnopeuteen, teit sen sitten ristipikkaamalla tai sweeppaamalla. Kokeile kuunnella omaa soittoasi ja saundiasi.
Vanha latteus "saundi lähtee sormista" ei ole paskapuhetta.
Jos käytät paljon säröä vähennä sitä alkuun roimasti, yritä saada sävelet syttymään ja soimaan haluamallasi tavalla käyttäen plekua ja sormiasi. Järjen käyttö on myös sallittua... :)
 
Jep. Itse tykkään vaihdella saundeja, esim. ensin säröllä, sitten cleanilla, sitten Microcuben Rectifiermallinnuksella ja kitaran volapotikka pienellä jne. Pelkällä cleanilla treenattu tekniikka kun saattaa kuulostaa isolla säröllä aika mössöltä. Kokemusta on nimittäin.
 
Ja tietenkin sitten kun se nopea juttu tuntuu normaalilta soittaa, on toki tatsiinkin helpompi keskittyä. Mutta jos oppii siinä treenatessa jonkun kauhean röytötekniikan, ei kellään ole kivaa. Eli järkeä niiden nopeuksien kanssa tosiaan.
 
Hyvä soittaja kuullostaa aina hyvältä, riippumatta nopeudesta tai kamoista.
Juuri se tatsi on mielestäni yksi suurimmista tekijöistä mietittäessä mikä erottaa jyvät akanoista... ja kovat soittajat rämpyttelijöistä.
 
Ni.