Kitarat: soittaminen ›

Se on visuaalisempi soitin ja ääniä sekä hajotuksia voi melkein miten vaan muokata kun taas kitaralla sointujen muodostamista rajoittaa kuusi kieltä ja viisi sormea.
 
Kitaraakin oot näemmä soittanut.Kai se kitara on kuitenkin kitaristille paljon visuaalisempi kuin piano?

Kitaraakin oot näemmä soittanut.Kai se kitara on kuitenkin kitaristille paljon visuaalisempi kuin piano?
 
Tottakai :-)
 
Jos soitetaan bändissä, niin mun mielestä jokaisen soittajan olisi hyvä osata välttävästi soittaa jokaista perussoitinta: Rummut, basso, kitara, piano/koskettimet ja ehdottomasti laulu, että tietää mikä on minkäkin soittimen funktio bändissä. No tietysti puhaltimia on vähän hankalampaa noin vaan lähteä opettelemaan... Sen takia oon yrittänyt kaikkia bändisoittimia vähän opetella. Kitaristiksi kuitenkin itseni miellän. Pianossa eniten hankaluuksia tuotti kahden käden koordinoiminen samaan aikaan, kun kitaralla toinen käsi on kokoajan "automaattiohjauksella" :-)
 
Mennään nyt vähän vielä enemmän sivuun aiheesta, mutta mä en näe tätä soittohommaa enää niin, että soitan tiettyä soitinta. Mä soitan musiikkia/kappaletta ja toteutan sen kitaralla. Voi kuulostaa saivartelulta, mutta mun mielestä siinä on selvä ero. Ei tätäkään väitettä tietysti ihan mustavalkoisena kannata niellä.
 
Mutta tosiaan. Kitara, basso ja koskettimet on aika helppo treenata siihen kuntoon, että voi mennä vetämään yksinkertaisen tanssikeikan. Laulu ja rummut on vähän hankalampia koska niissä painottuu enemmän se tatsi siihen hommaan. Ja ei, en tarkoita että kitara, basso ja koskettimet ovat helpompia kuin laulu ja rummut, vain erilaisia. Nykyään on paljon soittimia, ja syy siihen että ne kaikki ovat olemassa on se, että kaikilla on joku juttu ja oma soundi jota ei millään muulla soittimella saa aikaan.

Tottakai:)
 
Jos soitetaan bändissä, niin mun mielestä jokaisen soittajan olisi hyvä osata välttävästi soittaa jokaista perussoitinta: Rummut, basso, kitara, piano/koskettimet ja ehdottomasti laulu, että tietää mikä on minkäkin soittimen funktio bändissä. No tietysti puhaltimia on vähän hankalampaa noin vaan lähteä opettelemaan... Sen takia oon yrittänyt kaikkia bändisoittimia vähän opetella. Kitaristiksi kuitenkin itseni miellän. Pianossa eniten hankaluuksia tuotti kahden käden koordinoiminen samaan aikaan, kun kitaralla toinen käsi on kokoajan "automaattiohjauksella" :)
 
Mennään nyt vähän vielä enemmän sivuun aiheesta, mutta mä en näe tätä soittohommaa enää niin, että soitan tiettyä soitinta. Mä soitan musiikkia/kappaletta ja toteutan sen kitaralla. Voi kuulostaa saivartelulta, mutta mun mielestä siinä on selvä ero. Ei tätäkään väitettä tietysti ihan mustavalkoisena kannata niellä:)
 
Rumpuja oon soittanut, bassoakin, kitara on pääsoitin, pianolla saan järjellisiäkin juttuja soitettua ihan jopa Fats Walleria.Niissä Wallereissa on aika isoja sointuja.En kuitenkaan soita muita soittimia jonkin ihmeen tietämisen pakon takia vaan siksi että on hauskaa joskus soittaa muitakin soittimia kun "osaa".Kitaristi on kitaristi ja kiipparisti kiipparisti.Korvat avoimina pitää olla kun bändin kanssa vedellään.Soitan jopa tamburiiniakin, mutta en tule tänne asenteellisesti kirjoittelemaan ja kyselemään että oliskohan kitaran vai tamburiinin soittaminen vaikeempaa.On jopa levytetty tamburiini veto.Löytyy jäsenkuvauksen musiikkinäytteistä nimellä Makee Mesta.

Korvat avoimina pitää olla kun bändin kanssa vedellään.
 
Sepä se. Kummasti sitä kuuntelua kuitenkin helpottaa jos on edes välttävät perustiedot/taidot jostain soittimesta.

Sepä se. Kummasti sitä kuuntelua kuitenkin helpottaa jos on edes välttävät perustiedot/taidot jostain soittimesta.
 
Esimerkiksi kitarasta.Kaikki muu kertyy bändi ja soittokokemuksen myötä.

Esimerkiksi kitarasta.Kaikki muu kertyy bändi ja soittokokemuksen myötä.
 
Sieltäkin. Ei asiaa tietysti haittaa ollenkaan vaikka vartavasten vähän muitakin soittimia opettelisi. Niin kun sanoit, sehän on kivaa!
 
Ehkä eniten mua kuitenkin ärsyttää monet ihan ammattilaulajat, joilla ei tunnu olevan minkäänlaista käsitystä siitä, mitä muut soittimet bändissä tekee. Erityisesti laulajille mä suosittelenkin jonkun soittimen "haltuunottamista", kitaristeille taas rumpujensoittoa. On mun mielestä aivan älyttömän hyvää komppikitaratreeniä. Ehkä sillä päästäisiin kitaristien yleisestä ongelmasta, taimin edistämisestä, eroon. Mä en ole vieläkään keksinyt mistä se johtuu, mutta joka tapauksessa se on särähtänyt korvaan monta kertaa.

Kitaraakin oot näemmä soittanut.Kai se kitara on kuitenkin kitaristille paljon visuaalisempi kuin piano?
 
Mun tapauksessa ei ole. Siis kitaraa oon soittanu melkein koko ikäni ja pianon soitosta kiinnostunut vasta myöhemmin...ja sitäkin vain satunnaisesti tulee harrastettua, eli selkokielisesti pimputtelen vaan;D
 
Siitähuolimatta piano on jotenkin selkeemmin ymmärrettävissä. Muutenkin pianoa on helpompi soittaa "orkesterimaisesti". Tottakai kitaralla voi myös soittaa sointuja ja melodiaa päällekkäin, mutt monesti se vaatii pientä tai suurempaakin sovitustyötä ja usein joutuu tekemään kompromissiratkaisuja, jotta saa molemmat toimimaan yhdessä. On näitä kuruja tälläkin rintamalla, mutt noin yleisesti ottaen se vaatii huomattavasti enemmän sormiakrobatiaa. Pianolla taas melodian ja sointujen yhdistäminen selkeemmin ja sovituksen pystyy tekemään yleensä suhteellisen vaivattomasti ihan "lennosta".
Sitt tietysti, kuten tossa jo tulikin mainittua, sointujen luonti on ehkä selvempää pianolla ja nuoteista soittaminenkin. Siis teorian hahmottamien yleensäkin. Mulle ainakin teorian jonkunlaisesta teorian tuntemisesta on ollut suurempi apu nimenomaan pianon soitossa.
 
Vähän hankala kysymys, ett kumpiko nyt ois vaikeempi. Ehkä olis tosissaan järkevämpi miettiä sitä, kumpiko on monipuolisempi, enkä tiedä, onko siinäkään mitään järkeä;D

Kitaraakin oot näemmä soittanut.Kai se kitara on kuitenkin kitaristille paljon visuaalisempi kuin piano?
 
Opin sointumuodustuksen ensin pianolla, sitten vasta kitaralla. Sinänsä aika noloa kun olin soittanut 2 vuotta kitaraa ja pianoa 3 viikkoa... Oli helpompi hahmottaa ne sävelet siinä pianossa kun ne ovat siinä lineaarisesti. Jotenkin oli aluksi vaikea kitarasta katsoa, mikä sävel tulee mihin kun oli ne kuusi kieltä ja niin ees päin. Pianosta sain lisäpotkua kitaransoittoon ja nyt osaan muodostaa ja nimetä sointuja varsin hyvin ja suht nopeasti. Kiitos Piano-setä

Minusta koskettimissa ei ole niin hyvä tuntuma/fiilis soittamiseen. On kivempi koskettaa kieliä ja vaikuttaa niiden värähtelyyn suoraan. Koskettimien etuna on sävelten kromaattinen järjestäminen ja selvä jako koko -ja puolisävelaskelten välillä.

Minusta koskettimissa ei ole niin hyvä tuntuma/fiilis soittamiseen. On kivempi koskettaa kieliä ja vaikuttaa niiden värähtelyyn suoraan. Koskettimien etuna on sävelten kromaattinen järjestäminen ja selvä jako koko -ja puolisävelaskelten välillä.
 
Ja pianolla venytykset ovat aika vaikeita.....tai sliden soitto...eh....

Äkikseltään voisi ajatella, että motoriikan kannalta katsottuna kitara on hankalampi. Ainakin aluksi. Ensimmäisiä kertoja kun kitaraa näpelsi, niin vasemman käden asentohan tuntui aivan luonnottomalta ja päälle vielä se, että kädet joutuvat toimimaan täydellisessä epäsymmetriassa toisiinsa nähden.
 
Näin on. Meikäläinenkin soittelee koskettimia ja kitaraa ja haluan bänditoiminnassakin soittaa niitä molempia. Kumpaakaan ei voi jättää pois.
 
Niin siihen kysymykseen. Tohon on vaikea sanoa mitn, koska olen koskettimia soitellut melkein 8 vuotta ja kitaraa n.2 vuotta. Syntikkaa näyttäisi ja kuulostaisi olevan paremmin näpeissä, mutta ei mun kitarointikaan alokkaalta kuulosta(vinkuu ja sooloilee)
 
Emtiä..kysymys on vitun paha.

Erityisesti laulajille mä suosittelenkin jonkun soittimen "haltuunottamista", kitaristeille taas rumpujensoittoa.
 
Raskasta komppia tälle. Ja lisäisin tuohon vielä, että soittajille ei olis pahitteeks opetella edes vähä laulamista.

Raskasta komppia tälle. Ja lisäisin tuohon vielä, että soittajille ei olis pahitteeks opetella edes vähä laulamista.
 
Nämähän Led Zeppelinit/Purplet omaa ne taustalaulajat, siis bändin muut jäsenet. Ne laulaa jotka soittimiltaan kerkee... Sointuja soittaessa kitaralla on suhteellisen helppo laulaa päälle.
 
E: Tuli vain mieleen.

Ainoa tapa vertailla soittimien keskinäistä "vaikeutta" on tutkia, että kumpi on useimmille vasta-alkajille hankalampi. Tästä onkin olemassa kenttätietoa, nimittäin sibiksen musiikkikasvatusosastolla kaikki opiskelijat tutustuvat kaikkiin bändisoittimiin riippumatta omista taustoistaan, ja kitaraa on perinteisesti sanottu aina vaikeimmaksi instrumentiksi. Piano on useimmille vasta-alkajille helpompi ja palkitsevampi soitin.
 
On tietysti hankalampiakin soittimia, kuten oboe tai viulu.

Sanoisin, että molempien erinomainen hallinta on todella vaikeaa, mutta kosketinsoitin on silti helpompi. Ensinnäkin, piano on kiinteäviritteinen soitin ja ääni tulee pelkällä painamisella puhtaasti, kitaralla täytyy molempia käsiä käyttää, että saa esimerkiksi puhtaan C-duurin ja muutenkin, puhtaasti soittaminen on huomattavasti vaikeampaa kitaralla. Toisekseen, kosketinsoittimella hahmottaa nuotit paremmin jne, ainakin omalla kohdalla ja kolmanneksi, pianolla ei pysty tehdä vibratoa tai bendiä (paitsi digitaalisesti) jne jne.
 
Muutenkin koskettimet ovat tavallaan rajoittuneempia. Kitara sinänsä monipuolisempi.

Sitäpaitsi eihän pianoa edes tarvitse virittää itse...; /

koskettimien ehdoton miinus on kapea ääni-ala.

koskettimien ehdoton miinus on kapea ääni-ala.
 
En tiedä mitä ääni-alalla tarkoitat, mutta jos se on sitä mitä kuvittelen, niin tuo on paskapuhetta. Tule näyttämään mulle joku kitara, josta saa enempi eri ääniä, kuin mun 88-koskettimisesta masterkiipparista. No onhan noita kasarihirvityksiä, mutta ei taida silti mennä ohi, läheskään.

Saat siitä sun kiipparistas 88 ääntä. Mä vedän kitaralla noh.,..Matalimmasta hertsistä korkeimpaan. onkos siinä joitakin tuhansia ääniä.
 
Eli viittasin tasavireisyyteen, jos synaa ei lasketa, niin koskettimilla ei voi vetää esim. mikrointervalleja. Eikä esim. bluenotet taida irrota.

Saat siitä sun kiipparistas 88 ääntä. Mä vedän kitaralla noh.,..Matalimmasta hertsistä korkeimpaan. onkos siinä joitakin tuhansia ääniä.
 
Eli viittasin tasavireisyyteen, jos synaa ei lasketa, niin koskettimilla ei voi vetää esim. mikrointervalleja. Eikä esim. bluenotet taida irrota.
 
Ääniala on siitä huolimatta laajempi pianossa ja koskettimissa kuin kitarassa. Saahan sitä kitarallakin tietysti äänialaa laajenettua, kun vetää kammen kanssa kunnon dive bombeja ja vinguttaa korkeita nuotteja kielet mikeissä kiinni.