Kitarat: soittaminen ›

Viitisen vuotta. Ja nyt olen alkanut soittamaan aktiivisemmin.
 
Eli olet pitänyt taukoa soittamisesta? Meikäläinen ei pysty olla viikkoa erossa kitarasta, ehkä se juttu piilee siinä??!? Emtiä

Se bändi, se bändi... Itsekkin olen oppinut soittamista kaikista parhaiten bändisoitosta. Erityisesti jamit on mitä parhainta treeniä. Et arvaakaan, kuinka monipuolista matskua pystyy soveltamaan esim. pelkän A mollin ympärille.
 
Tietenkin kotisohvalla soittelemalla voi opetella vaikka kuinka paljon biisejä ulkomuistista tabeja lukemalla, mutta sitten kun joudut joskus sellaiseen tilanteeseen, että pitäs bändin kanssa improna pistää kehiin melkein ihan miten simppeliä vaan, niin siinä sitä ollaan suu auki ja peukalo perseessä.
 
Bändisoitossa löytää myös sen oikean soittamisen hauskuuden.

Eli olet pitänyt taukoa soittamisesta? Meikäläinen ei pysty olla viikkoa erossa kitarasta, ehkä se juttu piilee siinä??!? Emtiä
 
Olen soittanut koko viisi vuotta aika helkutin paljon, mutta puolet vapaa-ajasta kuluu kitaraan.

Osta metronomi ja vetele niitä Petruccin kromaattisia harjotuksia TODELLA HITAASTI. Sitten kun osaat esim. temmossa 70 jonkun kuvion vaikka paskalla käydessä silmät ummessa ja kädet köytettynä niin nosta tempoa viidellä ja sama juttu.
 
Tsekkaa myös noita Paul Gilbertin harjotuksia, esmes Racer X:n Technical Difficulties: Runkkaa sitä metronomin kanssa samalla tavalla.
 
Ja sitten tärkein asia: Vaikka kuinka vituttaa, älä nosta tempoa liian aikaisin. Muuten sä opit sen tekniikan väärin ja sen uudelleen harjoittelu on entistä vaikeampaa. Oikoteitä EI ole!
 
EDIT: Tilutus/nopeus muuten on vain soitannan yksi osa-alue. Älä treenaa pelkkää nopeutta.

Seisaaltaan soitto on myös yksi, istualtaan jos aina reenaa niin voi olla yllättävän vaikea vetääkkin sitten seisten.
Asento hieman erilainen, väkisinkin.
 
Tuskin keikallakaan tulet istumaan nurkassa kitarasi kanssa, jos bändissä soitat.
 
Ja jos joskus et yksinkertaisesti keksi hauskaa uutta soitettavaa niin yritä maustaa niitä vanhoja omilla jutuilla.

Tuskin keikallakaan tulet istumaan nurkassa kitarasi kanssa, jos bändissä soitat.
 
Paitsi jos olet.... Kuka arvaa?

Paitsi jos olet.... Kuka arvaa?
Fripp?
 
Niin se seisaaltaan soittaminenkaan ei aina ole ihan itsestäänselvyys. Minulla nyt jo alkaa sujua aika hyvin se seisaaltaan soittaminen. Oikeastaan soittelen mieluummin seisaaltaan.
Vaikeus kai siinä tulee siitä että käsien asennot vähän erilaiset.

Paitsi jos olet.... Kuka arvaa?
 
No Fripp?
 
E: kuolin rankasti, jea

Pitäisi varmaan ostaa joku oikea metronomi, koska tuon elektronisen piippaus ärsyttää. Muutenkaan en ole oikein pitänyt metronomin kanssa harjoittelusta. Jotenkin soitosta tulee niin mekaanista.

......

Paitsi jos olet.... Kuka arvaa?
 
Jeff Healey

Jos haluat kehittää nopeuttasi, niin kannattaa muistaa se, että nopeus on myös hyvin pitkälti tarkkuuden sivutuote. Eli mitä pienemmällä liikkeellä pääset seuraavaan ääneen, sitä enemmän säästät aikaa nuottien välillä. Ja näin soittosi nopeutuu huomattavasti.
 
Monesti aloittelevat soittajat, jotka haluavat olla nopeita, jännitävät käsiään liikaa, jolloin kaikki rentous ja tarkuus katoaa (=pahaksi käsille). Ja ennen kaikkea soundi huononee.
 
Siis suosittelenkin sinua tekemään niitä kromaattisia harjoituksia metronomin kanssa, mutta yritä keskittyä sormiisi niin, että ne saavuttavat seuraavan äänen minimallisella liikkeellä. Eli yritä pitää sormet hyvin lähellä kieliä. Saattaa kuullostaa vaikealta ja turhalta, mutta pitkän päälle vaivan väärti.
 
Ja kaikille, jotka haluavat kokeilla jotain todella hyödyllistä, tehkää tätä harjoitusta. Laittakaa sormenne lepäämään ala E:n päälle, olettaen että ne ovat freteillä 1-4, niin että kielestä ei tule fretattua (soivaa) ääntä. Seuraavaksi, aloittaen 1. sormella soittakaa A-kieleltä ääni, niin että muut sormet pysyvät paikallaan E-kielen päällä ilman, että E-kieli tulee fretatuksi. Sitten palautetaan 1. sormi takaisin E-kielen päälle. Seuravaaksi sama homma 2. sormella, niin että sormet 1. 3. ja 4. pysyvät E-kielellä jne.
 
Tätä voi varioida monille eri tavoilla esim. tekemällä suurempia stretchejä, kuten sormet ala E:llä ja soivat äänet D tai G kieliltä.
 
Tämä on treeni, mikä auttaa liikkeiden minimoinnissa ja herkkyydessä. Tuloksia tulee 2vko:ssa. Suosittelen tehtäväksi tv:tä katsoessa, muuten voi tuntua tylsältä.

Kyllä sanoisin että ERITTÄIN harva esim. noilta tyypeiltä/bändeiltä mitään pahoja juttuja vetelee, ainakaan kovin uskottavasti. Kyllähän muusikoiden.net on pullollaan mm. niitäkin jotka "osaavat" koko bodomin tuotannon. :) Ja ennenkaikkea, ei itseään kannata muihin alkaa vertailemaan, tai tuntea alemmuutta muita kohtaan jos joku sattuu osaamaan jotain mitä ei itse osaa. Senkin ajan minkä käyttää siihen pähkäilyyn että "tuokin vetää tuollaisia juttuja mitä en varmasti ikinä osaa/opi", voi käyttää ennemmin vaikka siihen että treenaa niitä juttuja jotka itseä kiinostaa.
 
Tällainen ohimennen päähän tullut miete vain..
 
Täysin samaa mieltä.

Vittuilijat sun muut päänaukojat menkää muualle, jookos?
 
Ongelmani ilmenee otsikossa. Olen mielestäni ihan ok kitaristi. Osaan perussoinnut, ja tälläiset sun muut perusjutut. Nopeutta on kuitenkin aika ähän. Tsekkasin hetken aikaa Mitä soitatte nyt? -topikkia ja äimästyin. Jumanlauta, porukkahan vetää Steve Vaita, Liquid Tension Experimenttiä, Racer X:ää jne.. Kyllähän siinä kateeksi käy. :)
Oma nopeuteni saati tekniikka ei tuohon riittä. Halua tosin on aivan helvetisti.
 
Ongelmana saattaa olla se, etten keksi mitään soitettavaa. Samat vanhat Puppetsit ja Fainal Kowntaunit soi koko ajan, sen on huomannut jopa perheeni.
Tsekkailen aina silloin tällöin tabuja, ja sitten kun joku haastava, mutta mahdollinen tabla tulee vastaan, en vain jotenkaan soittaa sitä loppuun. En tiedä miksi.
 
Eli, tekniikkaa ja nopeutta haluan kehittää. Harjoituksia otetaan vastaan, (myös teoriaa, biisintekoa, skaaloja, etc.). Olen kiitollinen niille, jotka vastaavat tähän TOSISSAAN.
 
Alitajunnassasi et edes halua enää soittaa kitaraa mutta haluat uskotella itsellesi että haluat. Alitajunta voittaa.

Profiilissa lukee, että ikää threadin aloittajalla on 13 vuotta. Ikä ei tietenkään ole mikään kehityksen mittari, mutta todella harva 13 vuotias soittaa LTE'n tai Steve Vain biisejä vaikka soittovuosia olisi takana useitakin.
 
Ei kannata huolestua kehittymisestä tossa vaiheessa varsinkin jos soitat aktiivisesti ilman suurempia taukoja. Usein se paras "kehityskausi" hienomotoriikassa tulee oman käsitykseni mukaan hitusen myöhemmin =) Kunhan jatkat aktiivista soittelua + harjoittelet säännöllisesti metronomin kanssa niin ajan mittaan se nopeuskin paranee.

Pitäisi varmaan ostaa joku oikea metronomi, koska tuon elektronisen piippaus ärsyttää. Muutenkaan en ole oikein pitänyt metronomin kanssa harjoittelusta. Jotenkin soitosta tulee niin mekaanista.
 
Onko sun mielestä hyvä taimi sama kun mekaaninen?

Profiilissa lukee, että ikää threadin aloittajalla on 13 vuotta. Ikä ei tietenkään ole mikään kehityksen mittari, mutta todella harva 13 vuotias soittaa LTE'n tai Steve Vain biisejä vaikka soittovuosia olisi takana useitakin
 
Oon jo kohta kolme vuotta ollut 18, enkä mäkään osaa, eli ei se ikä siihen vaikuta. Iteki oon pikkasen jumissa soiton kanssa, mutta oon huomannu että bändin kanssa soitto auttaa motivoitumaan biisien opetteluun. Koskaan en oo soittanut metronomin tahdissa, mutta kun sellasen tässä muutaman päivää sitten hankin, niin yllättävän hyvin meni siihen nähden. Rumpalin kanssa tosin oon soittanut yli vuoden.

Onko sun mielestä hyvä taimi sama kun mekaaninen?
 
Jou.

Olen mielestäni ihan ok kitaristi.
 
Mitä tämä tarkoittaa? Todellinen mestari olisi sitä mieltä että "minä en ole kovin kaksinen kitaristi".
 
Osaan perussoinnut, ja tälläiset sun muut perusjutut.
 
Kuinka hyvin osaat ne? Osaatko vain ulkoa, vai osaatko myös soveltaa? Esim. Karatessa harjoitellaan mustalla vyöllä edelleen peruspotkuja, lyöntejä ja torjuntoja, miksiköhän? Perusasioita ei voi koskaan osata tarpeeksi!
 
Nopeutta on kuitenkin aika ähän.
 
Ei se nopeus ole kitaransoiton pääasia. Jos sitä haluaa oppia, niin on osattava perusasiat kunnolla. Eli sormitekniikkaa (synkro pikkauksen kanssa, tarkkuus yms.) pitää olla. Se ei synny ihan yhdessä yössä. Suosittelen että reenailet tarkkaa soittoa, mielummin kuin nopeaa soittoa. Kyllähän noita "tiluttelijoita" näkee, mutta yleensä se niiden nopea soitto kuulostaa pas**lta, koska he eivät nopeuden lisäksi osaa artikuloida oikein. Nopeus karttuu muun tekniikan mukana. Hyvä tapa saada sormiin voimaa, on esim. ottaa kouluun tai duuniin tuollainen Planet Waves GripMaster mukaan. Sillä on hyvä reenailla pikkurilliä ja muita.
 
Tsekkasin hetken aikaa Mitä soitatte nyt? -topikkia ja äimästyin. Jumanlauta, porukkahan vetää Steve Vaita, Liquid Tension Experimenttiä, Racer X:ää jne.. Kyllähän siinä kateeksi käy. :)
 
Kyllähän siellä moni voi sanoa soittavansa mitä tahansa, mutta on eri asia kuinka hyvin ne sen vetää. Minusta on hienompaa osata kompata 14 The Beatlesin biisiä läpi leirinuotiolla kuin tiluttaa joku yksi nopea skaala pari kertaa edestakas, jota kuitenkaan kukaan kuulijoista ymmärrä. Turhaa olet kateellinen jollekin toiselle kitaristille...
 
Oma nopeuteni saati tekniikka ei tuohon riittä. Halua tosin on aivan helvetisti.
 
Jos halua on, niin kehittymisen ei pitäisi olla mitenkään nihkeää... nimittäin "helvetillisellä halulla" sinähän tietysti reenaat 16h päivässä ja opettelet tekniikkaa (jonka myötä tulee myös nopeus).
 
Ongelmana saattaa olla se, etten keksi mitään soitettavaa. Samat vanhat Puppetsit ja Fainal Kowntaunit soi koko ajan, sen on huomannut jopa perheeni.
Tsekkailen aina silloin tällöin tabuja, ja sitten kun joku haastava, mutta mahdollinen tabla tulee vastaan, en vain jotenkaan soittaa sitä loppuun. En tiedä miksi.
 
Ehkä ongelma on siinä ettei sinulla ole tahtoa reenata, mutta olisi vain tahto "omistaa". Minusta paras lääke soittamiseen on se, että kuuntelet monipuolisesti erilaista musiikkia ja soitat monipuolisesti erilaista musiikkia. En minäkään mitään tajua jostain halavatun Reggaesta tai World Musiikista, mutta silti niitä voi kipaleen tai kaksi kuunnella sen vakiokaman ohessa mitä muuten kuuntelee. Saman musiikkityylin kuuntelu ja soittaminen tappaa mielenkiinnon nopeasti. On ihan ymmärrettävää jos sitä vuoden soittelee ja kuuntelee samoja veisuja ja sen jälkeen ei keksi mitään soitettavaa ja "ei kehity". Monipuolisuutta kehiin...
 
Menet kirjastoon, lainaat vaikka blues-kitaran soitto-oppaan, vaikka jotkut Led Zeppelinin ja The Beatlesin nuottikirjat ja levyosastolta otat mukaan esim. Tom Waitsin "Rain Dogs" ja Brian Setzer Orchestran "Ultimate Collectionin". Saat vähän erilaisia näkökulmia kitaransoittoon. Nimittäin nyt tuntuu siltä että kadehdit vain jotain kynäniska-tiluttajaa ja masennut kun et itse mukamas osaa mitään. WÄÄRIN! Lakkaat kadehtimasta ja rupeat reenaileen monipuolisuutta. Kohta huomaat että siinä kun ne tiluttajat jauhaa samaa hommaa edelleen vuoden päästä, niin sie osaat 12-tahdin bluesin, blues-impron, komppaamaan kunnolla, parit Led Zeppelinin biisit ulkoa sooloja myöten jne. Se tiluttaja on loppupeleissä kateellinen sinulle kun ei osaa improta edes 12-tahdin bluesia saatika soittaa sinulle taustoja johonkin Beatlesin maailmankuuluun kipaleeseen.
 
Eli, tekniikkaa ja nopeutta haluan kehittää. Harjoituksia otetaan vastaan, (myös teoriaa, biisintekoa, skaaloja, etc.). Olen kiitollinen niille, jotka vastaavat tähän TOSISSAAN.
 
Kehitä muutakin kuin nopeutta... kuten tuossa jo kerroin. Panosta komppaukseen, monipuolisuuteen ja kaiken tämän jälkeen vielä perusasioihin. Ei se nopea skaalojen junnaus ole kuin 1% kitaran soittamisesta.