Edelleenkin:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=24161 Tuolta löytyy skaaloista ja moodeista paljon asiaa. Pähkinänkuoressa moodit ovat siis jonkin asteikon sävelien pohjalta rakennettuja "tunnelmia", eli sointuja ja asteikoita. Ei pelkkiä asteikoita siitä syystä, että pelkkä asteikkopohjainen moodien tarkastelu on jokseenkin rajoittavaa ja tärkeämpää olisi nimen omaan nähdä se, minkä tyyppistä sointua kutakin moodi edustaa, vaikka asteikkomuotoon kukin moodi yleensä kirjoitetaan.
Esimerkkinä vaikkapa C:duuriasteikko C D E F G A B
Asteikosta saadaan 7 eri moodia aloittamalla kulloinkin eri sävelestä. Kullakin moodilla on oma nimensä ja kukin moodi edustaa tiettyä sointutyyppiä. Modaalisessa (yhdessä sävellajissa pysyvässä) musiikissa moodit kirjoitetaan usein myös sointuastemerkkeinä.
Esimerkiksi C-duurisävellajin VI moodi on G:stä alkava asteikko, G-miksolyydinen. Vastaavasti A-duurissa menevän biisin VI moodi olisi A-duuriasteikon 5. sävelen aloittama E-miksolyydinen.
Molliasteikoilla (luonnollinen, harmoninen ja melodinen) on kullakin myös omat moodinsa - osalla on vakiintunut nimi, osa on vain ilmoitettu jonkun tutumman moodin perusteella ja kertoen, mitkä sävelet siinä ovat eri tavalla (esim. Lokrinen #2). "Tavallisia" moodeja (eli asteikkorakenteita) on siis yhteensä 4x7=28 kappaletta (duuriasteikko ja 3 eri molliasteikkoa). Tämä kun kerrotaan vielä 12 sävelellä, saadaan 336 erilaista asteikkoa. Tämän takia ei ole järkevää opetella jokaisen asteikon sormitusta erikseen vaan mieluummin sääntö, minkä mukaan kukin asteikko muodostetaan. Sitten vaan etsitään sävelet otelaudalta.
Jucciz
