Kitarat: soittaminen ›

velipesonen: Aivan totta, tosin yleensä tyylitajun puutteesta kärsivät eivät itse ymmärrä tilaansa. Kaikkein pahinta on, jos on opiskellut medianomiksi tai taidehistorioitsijaksi ilman tyylitajua ja päässyt raudanlujaan vakaumukseen että minullahan sitä juuri on. Näiden häviäjien suojatyöpaikka on Rumba ja on niitä muitakin.
 
Tarkoitukseni oli piruilla "tyylitajulle" joka toimittajien kielenkäytössä korvaa musiikillista laatua ja sanonnan substanssia, yleensä kaikkea. Kunhan vain on toimittajan kielellä "tyylitajuinen" niin homma toimii.
 
Esimerkki huonosta, puutteellisesta tai olemattomasta tyylitajusta on Tuomari Nurmio. Siis viimeisen viidentoista vuoden ajalta, ei ennen sitä. Mutta tämäkin maa on täynnä toimittajia ja perässähiihtäjiä joiden mielestän Nurmion kaikki projektit ovat oivaltavia ja - niin - tyylitajuisia. Eivätkä ole, kaukana siitä!
 
Tostakin voi olla eri mieltä. Olisiko herran pitänyt jämähtää 70-luvun meininkiin, sinänsä ansiokkaaseen ?
Sensijaan allekirjoitan tämän "kriitikkonäkemyksen", jotkut artistit ovat ns. suojattuja ja yleisesti saavat positiivista palautetta... tekivät mitä vaan.
 
Mutta mitäpä uutta taivaan alla ?

lonelyplayer: Tostakin voi olla eri mieltä. Olisiko herran pitänyt jämähtää 70-luvun meininkiin, sinänsä ansiokkaaseen ?
Sensijaan allekirjoitan tämän "kriitikkonäkemyksen", jotkut artistit ovat ns. suojattuja ja yleisesti saavat positiivista palautetta... tekivät mitä vaan.
 
Mutta mitäpä uutta taivaan alla ?
 
Nurmio on alkanut tehdä aina vain huonompia levyjä, se on niin yksinkertaista.
 
Tyylitajuisuuttahan ei voi ilmaista suoraan koska se ilmenee tyylikkyytenä, laajassa merkityksessä. Ei voi olla niin, että "tyylitajuisuuden ilmaiseminen" ja tyylikkyyden ilmeneminen olisivat keskenään eri asioita. Nurmion meiningeissä on 90-luvun puolivälin jälkeen ollut aina vain vähemmän ja vähemmän mitään ideaa ja hänellä on tapana paketoida vanhat vitsit aina vähäsen uudella, mielenkiinnottomalla tavalla. Kohta viistää jo niin matalalta että toimittajat ovat pakotettuja kaivamaan tyylitaju-kortin esiin!
 
Jos Nurmio ei olisi tehnyt Mehuhetkeä, hän olisi yliarvostettu kitaristi mutta kun teki Mehuhetken niin ei ole.

Tämä tyylitajuttomuus vaivaa valitettavasti suurta osaa musiikkiteollisuudesta. Etenkin tuntuu että metallibändi, joka joskus on kuulostanut tietynlaiselta ja leimattu jopa tietyntyyppiseksi alagenren edustajaksi artistin sen hetkisen soundin varjolla, harvoin tekee suuria tyylimuutoksia seuraavalla levyllä. Tämä vaivaa etenkin vanhempia bändejä, jotka tuntuu osaavan tehdä sitä yhtä ja samaa. Uusia bändejä vaivaa sitten ihan toisenlaiset ongelmat.

Räkkipeli: Tämä tyylitajuttomuus vaivaa valitettavasti suurta osaa musiikkiteollisuudesta. Etenkin tuntuu että metallibändi, joka joskus on kuulostanut tietynlaiselta ja leimattu jopa tietyntyyppiseksi alagenren edustajaksi artistin sen hetkisen soundin varjolla, harvoin tekee suuria tyylimuutoksia seuraavalla levyllä. Tämä vaivaa etenkin vanhempia bändejä, jotka tuntuu osaavan tehdä sitä yhtä ja samaa. Uusia bändejä vaivaa sitten ihan toisenlaiset ongelmat.
 
Merkitseekö tyylin muuttaminen tyylitajuisuutta? Ei kai? Eikö ns. tyyli ole vain ukoinen kuori, vaate johon musiikki pukeutuu sikäli kuin viitsii sen tehdä, ja tyylitajuisuus taasen liity tyylikkyyteen, joka on syvempi arvo kuin tyylinmukaisuus?

velipesonen: Merkitseekö tyylin muuttaminen tyylitajuisuutta? Ei kai? Eikö ns. tyyli ole vain ukoinen kuori, vaate johon musiikki pukeutuu sikäli kuin viitsii sen tehdä, ja tyylitajuisuus taasen liity tyylikkyyteen, joka on syvempi arvo kuin tyylinmukaisuus?
 
Hmm, ehkä me puhutaan ihan snadisti eri asioista. Mitä mä yritin tuossa kiteyttää, oli se, että musiikintekijät eivät uudista näkemyksiään siitä, miltä esim. seuraava levy tulisi kuulostamaan. Tyyli voi pysyä samana joo, mutta mun mielestä se on tyylitajuttomuutta jos ei osaa jalostaa asioita eteenpäin, in the name of making music.
 
Mutta joo, ei tyylin muuttaminen merkitse tyylitajuisuutta.

Meinataanko tässä tyylitajulla sitä että soittaa orjallisesti jonkin tyylin mukaista settiä tuomatta mitään omaa mukaan? Itse olen aina käsittänyt tyylitajulla sen että osaa soittaa kulloiseenkin juttuun siten, että se toimii siinä riippumatta siitä onko se tyylisuunnalle ominaista ilmaisua vai jotain ihan toisenmoista häröilyä.

Karipiirto: Meinataanko tässä tyylitajulla sitä että soittaa orjallisesti jonkin tyylin mukaista settiä tuomatta mitään omaa mukaan? Itse olen aina käsittänyt tyylitajulla sen että osaa soittaa kulloiseenkin juttuun siten, että se toimii siinä riippumatta siitä onko se tyylisuunnalle ominaista ilmaisua vai jotain ihan toisenmoista häröilyä.
 
Minusta tyylitajuisuus on vain kyvykkyys jonka avustuksella musiikkituloksesta tulee tyylikäs. Tyylikäs on eri asia kuin tyylinmukainen.
 
On helppo päätellä että tyylitajuisuudesta voi olla niin miljoonaa eri mieltä. On niitäkin joiden mielestä juuri tyylitajuisuutta pitää ilmentää eikä tyylikkyyttä vaikka minusta se on absurditeetti.

Jani The Rock: Tämä ei nyt ole mitään vittuilua, mutta miten tuo "asenne" mielestäsi konkreettisesti näkyi/kuului/muuten välittyi J. Hendrixistä ja hänen soitostaan?
 
saatanan pöljä

PublicEnemy: saatanan pöljä
 
Huh, pelkäsin jo ettei tuohon Jani The Rockin kysymykseen kukaan vastaisi koskaan. Kannatti odottaa.

Jotenkin tunne, että tuo velipesonen on tuo tyylitajuttomin kriitikko.

Funkonaut: Jotenkin tunne, että tuo velipesonen on tuo tyylitajuttomin kriitikko.
 
Miten uskallat väittää tuollaista!? Velipesonenhan on aina oikeassa ja jos sen asian kiistää, niin on täysin väärässä eikä tiedä musiikista yhtään mitään.

Funkonaut: Jotenkin tunne, että tuo velipesonen on tuo tyylitajuttomin kriitikko.
 
Tämä on täysin mahdollista. Mnetissä on kyllä eräs toinenkin vahva ehdokas.

velipesonen: Tämä on täysin mahdollista. Mnetissä on kyllä eräs toinenkin vahva ehdokas.
 
Jazzmies tietää kaikesta kaiken.

Funkonaut: Jazzmies tietää kaikesta kaiken.
 
Niin minä ajattelin sinua.