Kitarat: soittaminen ›

Jucciz: Pienellä Jazz III:lla soittelin joskus hetken aikaa, mut lopulta palasin kuitenkin takasin normaaliin vihreään .88mm Tortexiin. Se tuntuu vaan niin hyvältä ja yleispätevältä plektralta kaikkeen musaan.
 
Joo tämä on meikäläisellekin ainoa oikea plekuvaihtoehto.
 

 
Jeps mutta ajattelin itsekin kirjoittaa ajatuksiani aiheeseen kun on viimeaikoina mnet-kirjoitusaktiivisuus ollut aika heikkoa.
 
Kirjoittelen nyt lähinnä aloitusviestin pohjalta ja skippaan kaikki väliin mahtuneet rönsyilyt. Eli jos puhutaan soolosoittotatsin (mikäli tällainen keinotekoinen jaottelu nyt sallitaan) parantamisesta, niin mielestäni ykkösasia on bendit ja vibrato. Niihin pitäisi pureutua heti kiinni ja käsittää niiden järjettömän suuri merkitys kokonaiskuvan kannalta. Olen huomanut että moni aloitteleva kitaristi kiinnittää niihin aivan liian vähän huomiota. Bendailu on asia joka vaatii loppujen lopuksi todella paljon harjoittelua, aikaa ja vaivannäköä. Suosittelen siis ketjun aloittajaa kiinnittämään paljon paljon huomiota bendien vireisyyteen, ajoitukseen yms. pieniin juttuihin. Kuuntele bendejäsi kriittisesti (äänitä soittoasi) ja mieti, mitä voisit tehdä paremmin.
 
Vibratohan on periaatteessa myös bendailua, mutta siihen kannattaa kiinnittää erikseen huomiota. Niinkuin bendit, myös vibrato ratkaisee suurilta osin miltä soittaja kuulostaa. Kamala vibra pilaa soolon kuin soolon. Vibratoa harjoitellessa kannattaa kuunnella parempia soittajia ja miettiä, miksi heidän vibratonsa kuulostaa hyvältä (missä kohtaa bendiä tulee, onko bendiä ollenkaan, kuinka nopea, kiihtyykö, kauanko nuotti soi ilman vibraa jne.). Suosittelen että kuuntelet soittoasi kriittisesti etkä anna itsellesi armoa, vaan reenailet ankarasti asioita joissa huomaat parantamisen varaa. Yksi hyvä tapa parantaa vibraa on koittaa saada mahdollisimman tasainen vibrato metronomin tahtiin. Tällä tavalla saa suht. nopeasti hyvän tuntuman vibraton tekoon eikä vibran tekeminen ole jatkossa vain kielen edestakaisin venkaamista.
 
Tottakai tatsin tiukentamiseen kuuluu timen harjoittelu yms. tärkeät (TÄRKEÄT) jutut, mutta tässä oli minun näkemykseni siitä mistä kannattaa projekti aloittaa. Itse olen huomannut, että näillä kahdella asialla on ainakin minun korvaani järisyttävän suuri merkitys tatsia ajattellessa.
 
Eli: Treenaa paljon bendejä ja vibraa.

Jucciz: Mulla on paljon muitakin syitä valita plekta kuin Guthrie Govanin ja Ambituksen näkemykset - jotka toki eivät ole yhtään sen huonompia kuin omanikaan.
 
Jea. Tuossa kupissa on n. 30 erimallista ja kokoista plekua mitä on tullut vuosien varrella hankittua ja suurin osa on jäänyt kokeilun asteelle. Tarkoitin, että teknisillä virtuooseilla voi olla melko vastakkaiset näkemykset, joka taas osoittaa juuri sen ettei niidenkään näkemykset ole mitään yleispäteviä totuuksia. Ja Brian May kolikolla, Knopfler sormilla, et cetera. Mut niin, mihin tahansa plektraan tottuu jos sillä itsepäisesti vaan soittaa. Eli jos pitää jonkin plekun soundista mutta ei osaa sillä soittaa, niin aika korjaa asian.
 
Olen myös ollut huomaavinani noissa plektrojen kestävyydessä eroja, esim. Jazz III tuntuu olevan keskimääräistä kovemmasta materiaalista tehty ja ei kulu niin nopeasti kuin jotkut aiemmin käyttämäni lärpättimet. Jazz III XL on vaan suhteellisen kallis pleku.

apenaattori: Joo tämä on meikäläisellekin ainoa oikea plekuvaihtoehto.
 

 
Jeps mutta ajattelin itsekin kirjoittaa ajatuksiani aiheeseen kun on viimeaikoina mnet-kirjoitusaktiivisuus ollut aika heikkoa.
 
Kirjoittelen nyt lähinnä aloitusviestin pohjalta ja skippaan kaikki väliin mahtuneet rönsyilyt. Eli jos puhutaan soolosoittotatsin (mikäli tällainen keinotekoinen jaottelu nyt sallitaan) parantamisesta, niin mielestäni ykkösasia on bendit ja vibrato. Niihin pitäisi pureutua heti kiinni ja käsittää niiden järjettömän suuri merkitys kokonaiskuvan kannalta. Olen huomanut että moni aloitteleva kitaristi kiinnittää niihin aivan liian vähän huomiota. Bendailu on asia joka vaatii loppujen lopuksi todella paljon harjoittelua, aikaa ja vaivannäköä. Suosittelen siis ketjun aloittajaa kiinnittämään paljon paljon huomiota bendien vireisyyteen, ajoitukseen yms. pieniin juttuihin. Kuuntele bendejäsi kriittisesti (äänitä soittoasi) ja mieti, mitä voisit tehdä paremmin.
 
Vibratohan on periaatteessa myös bendailua, mutta siihen kannattaa kiinnittää erikseen huomiota. Niinkuin bendit, myös vibrato ratkaisee suurilta osin miltä soittaja kuulostaa. Kamala vibra pilaa soolon kuin soolon. Vibratoa harjoitellessa kannattaa kuunnella parempia soittajia ja miettiä, miksi heidän vibratonsa kuulostaa hyvältä (missä kohtaa bendiä tulee, onko bendiä ollenkaan, kuinka nopea, kiihtyykö, kauanko nuotti soi ilman vibraa jne.). Suosittelen että kuuntelet soittoasi kriittisesti etkä anna itsellesi armoa, vaan reenailet ankarasti asioita joissa huomaat parantamisen varaa. Yksi hyvä tapa parantaa vibraa on koittaa saada mahdollisimman tasainen vibrato metronomin tahtiin. Tällä tavalla saa suht. nopeasti hyvän tuntuman vibraton tekoon eikä vibran tekeminen ole jatkossa vain kielen edestakaisin venkaamista.
 
Tottakai tatsin tiukentamiseen kuuluu timen harjoittelu yms. tärkeät (TÄRKEÄT) jutut, mutta tässä oli minun näkemykseni siitä mistä kannattaa projekti aloittaa. Itse olen huomannut, että näillä kahdella asialla on ainakin minun korvaani järisyttävän suuri merkitys tatsia ajattellessa.
 
Eli: Treenaa paljon bendejä ja vibraa.
 
Ei tiluttajilla yksi nuotti kestä niin kauaa, että sille kerkeis tehdä mitään -> ei bendit/vibrat kiinnosta nuorisoa. Sait plussan.

apenaattori: Eli: Treenaa paljon bendejä ja vibraa.
 
Tässä on ihan perää, mutta ehkä kuitenkin noidenkin edelle menee time.

Räkkipeli: Tässä on ihan perää, mutta ehkä kuitenkin noidenkin edelle menee time.
 
Tämä totta. Yhteissoitossa ei välttämättä tarvitse mahtavaa vibraa tai venytyksiä, time on must.
 
Nimimerkki "soittanut" lähes täysin rytmitajuttomien ihmisten kanssa.

Räkkipeli: Tässä on ihan perää, mutta ehkä kuitenkin noidenkin edelle menee time.
 
Musta on tyhmää ruveta nostamaan eri osa-alueita toisten edelle kun puhutaan yleisellä tasolla tatsista. Kaikki osat ovat tärkeitä että saadaan homma kuulostamaan hyvältä. Lähinnä tarkotiin tuolla viestilläni sitä että vibrat ja bendit jäävät helpommin huomiotta kuin time, joka tulee rytmitajun omaavila ihmisillä joissain määrin automaattisesti ja jonka kuseminen on tietyllä tapaa helpompi huomata ja korjata. Olet kuitenkin oikeassa sikäli, että loistavilla soittajilla time on usein käsittämättömän tarkka (tai vaihtoehtoisesti mehukkaasti laid back tms.).

Olen kuullut eräältä... huomattavasti itseäni taitavammalta kitaristilta... että paksumpi soittolehdykkä ois parempi tarkkaan soittoon, koska se siirtää kieltä, eikä päin vastoin. Kertoi myös, että mitä lähempää tallaa soittaa, niin sitä helpompi on pikata tarkasti, koska kielet ovat tiukemmat sieltä kuin lähempää otelautaa. Kielet värisevät siis vähemmän aikaa ja pienemmän lenkin. Lisäksi suositteli Dunlopilta 3mm (Stubby) lasiplektraa, joka on siis tehty sellaisesta luodinkestävästä lasista.
 
http://control-sound.com/shop/image … 53434762_STUBBY_474_GRP_463X342.jpg
 
Noissa on kuulemma se etu myös, että lasi luistaa paremmin, ja se menee helpommin kielen yli. :)
 
Herra antoi siis näitä vinkkejä nimenomaan nopeaan soittoon, mutta ajattelin tässä, että jos haluaa tatsiin tarkkuutta, niin luulisi näiden samaisten asioiden auttavan myös siinä suhteessa.

January: Olen kuullut eräältä... huomattavasti itseäni taitavammalta kitaristilta... että paksumpi soittolehdykkä ois parempi tarkkaan soittoon, koska se siirtää kieltä, eikä päin vastoin. Kertoi myös, että mitä lähempää tallaa soittaa, niin sitä helpompi on pikata tarkasti, koska kielet ovat tiukemmat sieltä kuin lähempää otelautaa. Kielet värisevät siis vähemmän aikaa ja pienemmän lenkin. Lisäksi suositteli Dunlopilta 3mm (Stubby) lasiplektraa, joka on siis tehty sellaisesta luodinkestävästä lasista.
 
No tästähän moni muukin kova soittaja on paasannut, mm. se Govan.