Kitarat: soittaminen ›

baron: B bebop harmonic minor scale.
Käy kummankin soinnun päälle.
 
Kiitos, tämä olikin oikein hyvä. Onko muita?

baron: B bebop harmonic minor scale.
Käy kummankin soinnun päälle.
 
Eli B-mollin ja B-doorisen yhdistelmä:
 
1 - 2 - b3 - 4 - 5 -b6 - 6 - b7
 
B C# D E F# G G# A

Wild String Of Voodoo Strat: Eli B-mollin ja B-doorisen yhdistelmä:
 
1 - 2 - b3 - 4 - 5 -b6 - 6 - b7
 
B C# D E F# G G# A
 
Juu, katsoin wikipediasta.
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Bebop_scale
 
Liekkö jotain muuta näppärää keinoa huijata osaavansa soittaa jatsia? Kun ei tarvii kun ton Bm7 F#m7 vampin päälle jammailla.

aalataur: Liekkö jotain muuta näppärää keinoa huijata osaavansa soittaa jatsia? Kun ei tarvii kun ton Bm7 F#m7 vampin päälle jammailla.
 
Suosittelen edelleen noiden sointujen arpeggoiden soittamista erilaisilla käännöksillä ja laajennoksilla. Sitten käytät sitä harmoonista bebop molliasteikkoa, mistä saat sitä kromaatiikkaa (G-G#-A).

aalataur:Liekkö jotain muuta näppärää keinoa huijata osaavansa soittaa jatsia? ...
 
Kitaran hihnaa lyhentämällä =D

Zeeboo: Kitaran hihnaa lyhentämällä =D
 
Mieletöntä +

Zeeboo: Kitaran hihnaa lyhentämällä =D
 
viikset ovat myös valttia.
 
http://spiritofgold.net/images/4482247.jpg
http://farm3.static.flickr.com/2396/2173488635_6d7a4787b6.jpg
http://pixhost.info/avaxhome/2007-09-10/4pwdi5s_307.jpg
http://www.tappistry.org/articles/a … s/2002-stenten-django-reinhardt.jpg

Epämuusikko: viikset ovat myös valttia.
 
http://spiritofgold.net/images/4482247.jpg
http://farm3.static.flickr.com/2396/2173488635_6d7a4787b6.jpg
http://pixhost.info/avaxhome/2007-09-10/4pwdi5s_307.jpg
http://www.tappistry.org/articles/a … s/2002-stenten-django-reinhardt.jpg
 
Viikset ja rööki
 
http://991.com/newGallery/Wes-Montgomery-Guitar-On-The-Go-528303.jpg

Mitens tämmöiseen kuin Thelonius Monk - Blue Monk? Eli Bb:ssä mennään (Bb7, Eb7, G7, Cm7, F7). Mitkä näistä skaaloista kävisi improiluun?
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Jazz_scale
 
Ja onko jotain sivua missä olisi noita eri sointuaste-yhdistelmiin (esim. II-V) sopivia perus jazzilikkejä tablattuna? Entäs semmosta sivua missä olisi hyviä ilmaisia backing trackeja noihin jazz-standardeihin? Jotain jo löysinkin...
 
http://www.ralphpatt.com/Backing.html
http://www.jamtracks.ru/en/mpjam_jazz_standards.html

aalataur: Mitens tämmöiseen kuin Thelonius Monk - Blue Monk? Eli Bb:ssä mennään (Bb7, Eb7, G7, Cm7, F7). Mitkä näistä skaaloista kävisi improiluun?
 
Jazz-bluesiin sopii periaatteessa sävellajin mukainen (tässä tapauksessa Bb) mollibluesasteikko tai soinnun mukainen miksolyydinen.
II-V-I:set on ihan oma laji ja niitä voi jazzbluesiinkin lainata.
 
Edit: Ai niin duuriblueskin käy.
Mulla on opetusvideo jossa saksofonisti Jamie Aebersold esittelee pianolla erilaisten asteikkojen käyttöä jazzbluesissa mutta ikävä kyllä se ei ole ilmainen.

aalataur: Mitens tämmöiseen kuin Thelonius Monk - Blue Monk? Eli Bb:ssä mennään (Bb7, Eb7, G7, Cm7, F7). Mitkä näistä skaaloista kävisi improiluun?
 
Jos haluat kuulostaa "jazzilta", niin unohda asteikot. Äänivalintojen puolesta olennaisinta on soinnut ja niihin reagointi. Helpoiten se käy sointuarpeggioiden avulla. Ota nelisointuarpeggiot haltuun ja yritä soveltaa niitä.
 
Mitä tulee niihin jazzlickeihin, niin eikö paras ratkaisu olisi kuunnella levyjä, ja plokata sieltä vaikka pari nimenomaan sun mielestä hyvän kuuloista lickiä, ja opetella käyttämään niitä? Marty Friedman on tiivistänyt tän hyvin tän ajatuksen: "Treenaa sellaisia juttuja joita itse haluaisit kuulla, älä sellaisia juttuja joita kuvittelet että sun pitäisi muka osata."

aalataur: Mitens tämmöiseen kuin Thelonius Monk - Blue Monk? Eli Bb:ssä mennään (Bb7, Eb7, G7, Cm7, F7). Mitkä näistä skaaloista kävisi improiluun?
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Jazz_scale
 
Ja onko jotain sivua missä olisi noita eri sointuaste-yhdistelmiin (esim. II-V) sopivia perus jazzilikkejä tablattuna?
 
http://www.jazzguitarlessons.net/jazz-guitar-licks-1.html
http://www.jazzguitarlessons.net/su … files/jazz-lines-michael-berard.pdf
 
Ihan hauskoja soittaa, mutta kannattaa vähän analysoida, mitä näissä tapahtuu. Saapi enemmän irti & helpottaa omien keksimistä.
 
II-V:ia kannattaa kokeilla arpeggioilla niin, että soinnun vaihto menee "järkevästi". Esim IIm7:n päälle soitetun linjan viimeinen ääni on soinnun seiska ja V:n päälle soitetun linjan eka ääni soinnun terssi. Soinnun vaihdossa melodinen liike on 1/2 sävelaskelta. Tuo puolikkaan liike ei tietenkään ole ainoa autuaaksi tekevä juttu, mutta sen kanssa pelaaminen pistää väkisin vaivaamaan nuppiaan.
 
Näiden jälkeen voisi katsella korvaavia variaatioita;
Dm7 G7 CMaj7
Dm7 Db7 Cmaj7
Dm7 Ab7 Cmaj7
 
Näistä pääsee kätevästi moodipohjaisiin.
 
II-V taitteeseen toimii mainiosti simppelit (miksei kaiharaisetkin =D) dimi-asteikkopohjaiset hommat. Menee vaan helposti patternien soittamiseksi musiikin sijaan (ainakin itselläni)
 
E: Hidas ku mikä...

kimurantti1: Jos haluat kuulostaa "jazzilta", niin unohda asteikot.
 
????
Kyllähän alt ja domdimasteikot kovasti "jatsilta" kuulostaa.
Ja itse asiassa sointu laajennuksineen on yhtä kuin asteikko eli ei ne ole eri asia.

baron: ????
Kyllähän alt ja domdimasteikot kovasti "jatsilta" kuulostaa.
Ja itse asiassa sointu laajennuksineen on yhtä kuin asteikko eli ei ne ole eri asia.
 
Asteikoita tulee helposti ajateltua jotenkin tasa-arvoisena sävelryppäinä, jota ne eivät ole suhteessa sointuun. Sointupohjaisessa ajattelussa sävelhierarkia hahmottuu selkeämmin: sointusävelet on niitä vahvoja hyviä ja turvallisia valintoja, lisäsävelet laajentaa hieman palettia ja muut äänet onkin sitten sopivasti ihan näiden kaikkien vieressä. Kromatiikkaan pääsee myös helpommin käsiksi kun hahmottaa nelisointujen sointusävelet omana ryhmänään ja niiden rinnalla kaikki muut äänet tasa-arvoisina.
 
Pelkkien asteikkojen veivaamisella ei soittoa saa kuulostamaan jazzilta millään, kun taas nelisointusävelien soittamisella ollaan jo erittäin vahvasti kiinni jazztraditiossa, mitä tulee äänivalintojen suhteen.

vasili: Asteikoita tulee helposti ajateltua jotenkin tasa-arvoisena sävelryppäinä,
 
Miksi aina asteikosta puhuttaessa joillekin tulee mieleen että asteikkoa soitetaan ylös ja alas edestakaisin ja että se olisi muka musiikkia.
Asteikosta voi ottaa esim. joka toisen sävelen ja vaikka ne ei sattuisi olemaan sointusäveliä, nekin toimii.
Ja joka tapauksessa terssit ja septimit on tärkeitä, ne soitetaan pitkinä ja painokkaina.

baron: ????
Kyllähän alt ja domdimasteikot kovasti "jatsilta" kuulostaa.
Ja itse asiassa sointu laajennuksineen on yhtä kuin asteikko eli ei ne ole eri asia.
 
Tottakai. Soinnut ja asteikot on samaa asiaa, mutta on hyvin merkityksellistä käytännön ja lopputuloksen kannalta, että kumpia ajatellaan. Asteikkojen ajattelu ensisijaisesti johtaa enemmän diatoniseen soittoon, sointuarpeggioiden ajattelu vaikka kaikkine lisäsävelineen johtaa enemmän siihen itseensä, ja musta useammin melodiseen soittoon. Jos ei ymmärrä asteikkojen sävelhierarkiaa, on asteikot aikamoisen turha työkalu sointufunktioihin perustuvassa musassa. Sävelhierarkia hahmottuu parhaiten nimenomaan sointujen kautta:
 
Nelisointu: 1, 3, 5, 7
Lisäsävelet: 9, (11 - handle with care), 13
 
PS. Monessako jazzsoolossa paukutetaan alttia tai domdimiä nimenomaan asteikkomuodossa? Monessako niitä käytetään arpeggiomuodossa?

kimurantti1: Monessako jazzsoolossa.. .
 
Fraseeraus on sitten vielä oma, oikeiden äänien kanssa mun mielestä samanarvoinen palikka tässä paletissa. Trad osastolla varsinkin. Kolmimuunteisuuden, tyylikkään aksentoinnin yms kanssa piisaa tekemistä ennen kuin jazzin tunnusmerkkejä alkaa soitossa olla.

kimurantti1: PS. Monessako jazzsoolossa paukutetaan alttia tai domdimiä nimenomaan asteikkomuodossa? Monessako niitä käytetään arpeggiomuodossa?
 
En tiedä mutta tällä hetkellä mun maikka on antanut mulle läksyksi nimenomaan altiin ja domdimiin perustuvia lickejä eikä se tarkoita että asteikkoja soitettaisiin ylös/alas edestakaisin ja väittää että näitten oppiminen saa soiton kuulostamaan jatsilta
(Tietenkin siihen tarvitaan lisäksi fraseeraus ja rytmi ym mitä Zeeboo mainitsi)
 
Edit: Tietenkään kaikki asteikon sävelet eivät ole saman arvoisia eli itse asiassa luulen että olemme samaa mieltä vaikka "verissäpäin" kinastelemmekin:-=)
 
Mä oon kuullut kaikenlaisia jazzteoriaopeja ja jotkut vannoo sointujen ja jotkut asteikkojen nimeen ja itse asiassa ne on puhuneet samaa asiaa.

Zeeboo: Fraseeraus on sitten vielä oma, oikeiden äänien kanssa mun mielestä samanarvoinen palikka tässä paletissa. Trad osastolla varsinkin. Kolmimuunteisuuden, tyylikkään aksentoinnin yms kanssa piisaa tekemistä ennen kuin jazzin tunnusmerkkejä alkaa soitossa olla.
 
Oon täsmälleen samaa mieltä. Timella ja fraseerauksella jopa paljon enemmän painoa näissä hommissa kuin äänivalinnoilla. Kovimmatkin tyypit tekee jatkuvaa työtä näiden kehittämisessä ja ylläpitämisessä,
 
baron: Edit: Tietenkään kaikki asteikon sävelet eivät ole saman arvoisia eli itse asiassa luulen että olemme samaa mieltä vaikka "verissäpäin" kinastelemmekin:-=)
 
Ei tosiaan ollut tarkoitus mitenkään väheksyä asteikoiden merkitystä. Tarkotin, että nelisointusävelten avulla pääsee helposti käsiksi sellaiseen melodiseen materiaaliin, joka toimii sointukulkuihin perustuvassa musiikissa, varsinkin jos mukana on välidominantteja ja muita sävellajin eri sointuasteille johtavia funktionaalisia kadensseja.

baron: Tietenkään kaikki asteikon sävelet eivät ole saman arvoisia eli itse asiassa luulen että olemme samaa mieltä vaikka "verissäpäin" kinastelemmekin:-=)
 
Joo, niin mäkin uskon että ollaan loppuviimeksi samaa mieltä. :-) Mun teesini tässä onkin vain, että tän sointu/skaala-asian hahmottaminen arpeggioina on suorempi reitti sointujen mukaan toimivaan melodiseen (ja ehkä vähän mielenkiintoisempaan) soittoon. Näin ainakin omalla kohdallani olen huomannut.