Kitarat: soittaminen ›

Kävi aika pitkäks. Oli pakko keksiä jotain tekemistä ja tässä sitä vielä viiden vuoden jälkeenkin näköjään riittää.

Joskus ala-asteen musiikkitunnilla opettaja säesti luokkaansa rämpyttämällä sointuja kitaralla. Näytti niin helpolta, että pakkohan sitä oli ruveta, kun ei elämälle muutakaan käyttöä ollut. Uuden ja lopullisen suunnan antoi sitten, kun näin Europen Final Countdownin musiikkivideon. :)

Kuuntelin joskus Bodomia ekoja kertoja ja ihastuin Laihon kitarointiin, siitä se kipinä.. :)

Tietysti saadakseni naisia=)

kaverin soitto kuulosti niin kivalta ni piti ittekki päästä kokeilemaa

Huomasin telkkarissa vähän ennen joulua mainoksen jostain sähkökitarapaketista , pyysin äitiä ostamaan sen joululahjaks ,mentiin kauppaan ja ostettiin.
Eikä minulla ollu soittokokemusta muusta kuin kellopelistä.

Joskus ala-asteen musiikkitunnilla opettaja säesti luokkaansa rämpyttämällä sointuja kitaralla.
 
Kullervo K.?

Pistetäänpä tähän gallupiin vielä looginen yhteenliittymä, eli kuinka moni on sitten aloittanut akustisella kitaralla?
 
Mä

Kullervo K.?
 
Sepä se. Jyränkölässä opetti minua poikansa Mikko K. joskus.

Se vaan tuli jostain, en tiedä itsekkään miksi päätin ruveta wannabe-kitaristiksi. Suoraan sähkiksellä.

Sepä se. Jyränkölässä opetti minua poikansa Mikko K. joskus.
 
"Kultsin" 12-kielinen akustinen oli kova sana aikoinaan. Meidän aikoina siinä oli sellainen vihreä karvainan mörkö liimattuna lapaan, tehosteena. tämä siis vuonna 90-92

"Kultsin" 12-kielinen akustinen oli kova sana aikoinaan. Meidän aikoina siinä oli sellainen vihreä karvainan mörkö liimattuna lapaan, tehosteena. tämä siis vuonna 90-92
 
Jep, "Kullen" 12-kielinen Ibanez oli aina välillä epävireessä ja välillä kieliä puuttui, mutta aina se sillä säesti meidän yhteislaulut, ellei sitten kaivanut sitä koulun Telecasteria esille. Tuota mörköä en muista itse ainakaan. Tämä siis siellä 96-00 tienoilla.

Miksi? Näin apulannan livenä joskus 98... Silloin päätin, että tämä poika vetää tuolla lavalla joskus... Se meininki, että saa ihmiset sekasin omasta musiikista. Siinä se...

Sain kerran kokeilla akustisella vääntää jotain sointuja. Taisi olla Em ja Am. Oli muuten perkeleen vaikeita. Halusin oppia enemmän ja siitä se sitten lähti..

soittaminen ja musiikin luominen on niin aito asia, jos sen tekee täydestä sydämestä ja tunteella. se on tapa ilmaista itseään ja välittää jotain itseään suurempaa eteenpäin muille.
enää ei ole muuta vaihtoehtoa... siitä on muodostunut elämäntapa ja sen tarkoitus.

Yhdyn näihin kaikkiin sanoihin mitä on täällä sanottu
 
Edit: en keksiny muutakaan.

Vanhemmat osti synttärilahjaksi kitaran.

Äsken autossa radiosta tuli Gary Moorea ja muistin että siitähän se kitaransoitto lähtikin. Mulla oli joskus lapsena Mooren levy missä se poseeraa kitaran kanssa kannessa ja ajattelin että minäkin joskus.

Aloitin kiraran soiton 91, koska halusin soittaa samaa musiikkia kuin mitä lauloin. Minua kiinnosti rokki: metallica, scorpions... Kitara on tässä musiikki lajissa keskeinen soitin ja myöhemmin opettelin myös kosketin soitantaa.

Opin soittamaan rumpuja sen verran hyvin että sellainen musiikki jota kuuntelin ja soitin silloisessani bändissäni rupesi tympimään rumpujen kanssa soitettuna. Ajattelin että olis hienoa tehdä biisejä, pari sointua olin jo jostain siihen mennessä oppinut ja päätin ottaa nylonkielisen akustisen nurkasta. Tuosta onkin sitten jotain hmm... 3 vuotta. Skaaloja kokeilin ekan kerran 2kk sitten ja nyt on harjoiteltu aika tiuhaan tahtiin.