Kitarat: soittaminen ›

jep suomessa.....
 
Voisiko joku tabi dissaaja vielä kertoa minulle, että millä tavoin pallo on parempi kuin numero? En keksi muuta syytä kuin että palloja voi lukea muiden instrumenttejen soittajat. Eli puhutaan tabeista joissa on rytmit etc...
 
Kiitos

jep suomessa.....
 
Voisiko joku tabi dissaaja vielä kertoa minulle, että millä tavoin pallo on parempi kuin numero? En keksi muuta syytä kuin että palloja voi lukea muiden instrumenttejen soittajat. Eli puhutaan tabeista joissa on rytmit etc...
 
Kiitos
 
1. Nuotteja on pirun paljon nopeampi lukea. Kuvasta näkee heti, mennäänkö nyt ylöspäin vai alaspäin.
 
2. Esim sointujen opiskelu on paljon selvempää ja auttaa ymmärtämään, kuinka ne muodostuvat terssipinoineen.
 
3. Nuotit osaamalla voit kirjoittaa myös muiden instrumenttien soittajille stemmoja. Nuotit ovat koko maailmanlaajuinen tapa viestiä musaa, eikä se ole soitinrajoitteinen.
 
4. Nuoteista näet etumerkinnän, tahtimerkit, tahtilajin ja koko biisin harmonian sointuineen ja kuinka voit niitä laajentaa. Tabeista uupuu kaikki tämä, kuin myös segnot, pompat jne.
Viemällä bändille nuotin, pääsette heti soittamaan, jokainen soittaja ei tarvitse omaa nuottiaan...tai siis tablaansa
 
5. Nuotteja vihaavilla on yleisesti ottaen heikko asenne koko musateoriaa kohtaan, jolloin sekin asiantila lienee heikoissa kantimissa. Itse en ainakaan ymmärtäisi sointujen muodostusta, ellen osaisi nuotteja lukea.

Soitan sekä nuoteista että tablatuureista. Korvakuuloa tulee käytettyä lähinnä kappaleiden tekovaiheessa. Pääosin luen nuoteista, mutta toisinaan kun kitaralla tulee jotain kivaa vinguteltua, on helpompi katsoa tablatuureista kuin jäädä laskeskelemaan yläapuviivoja.
 
Nuoteistalukua suosin ehdottomasti. Jos ei huvita soittaa prikulleen nuotilleen, vaan tekee mieli hieman jammailla, on nuotit ehdottomasti kätevämpi vaihtoehto. Minulla on tapana kirjoittaa kaikki nuoteille. Lisäksi kirjoitan soinnut paikoilleen, vaikka niitä ei oikeastaan edes soitettaisi. Tämä tekee sen, että improvisoidessa pystyy seuraamaan, missä sävellajissa mennään ja mitä ääniä on mahdollista käyttää.

5. Nuotteja vihaavilla on yleisesti ottaen heikko asenne koko musateoriaa kohtaan, jolloin sekin asiantila lienee heikoissa kantimissa. Itse en ainakaan ymmärtäisi sointujen muodostusta, ellen osaisi nuotteja lukea.
 
Jep ihan totta. Itse olen käynyt läpi ankaran musiikkiopisto-discipline koulun nuottien luvusta ja kyllähä se on fakta ,että se on universaali tapa viestiä musiikinmaailmassa. Tietysti tabulatuurit ovat laiskan harjoittelijan tie eteenpäin.
Itse olen kyllä huomannut sen että kun soitin opistolla pianoa 8-9v niin se primavistan tai noin yleisesti ottaen nuoteista suoraan soittaminen on tuntunut hankalammalta soveltaa kitaraan alkuvaiheissa. Pianolla asia oli naurettavan helppoa.

Tosin eikös esim: Intiassa käytetä jotain toista tapaa merkitä nuotteja? vai olenko väärässä?

 
Se, että soittaa edes kitaraaa, on monesti järjetöntä kun voisi yhtä hyvin pelastaa Afrikan lapsia nälkäkuolemalta laittamalla kitararahat nälkäpäiväkeräykseen.
 
Toi nyt ei ole totta ollenkaan. Kehitysapu vain edesauttaa sitä kärsimystä. Tärkeämpäähän se olisi tehdä kaupankäynnistä reilua. Mm. länsimaiset maataloustukiaiset on yksi syy siihen, miksi afrikkalainen maanviljely ei tule ikinä kannattamaan. Sitäpaitsi suurin osa kehitysavusta päätyy aina sen afrikkalaisen läskipään taskuun millä on 12 vaimoa, ja sen kansa näkee nälkää.
 
Niin joo, niistä tabulatuureista. Tuntuu että suurin osa kritiikin antajista unohtaa että sormitukset eivät näy ihan perusnuoteissa. Joskus niillä on aika paljon väliä. Ei siinä mitään, kyllä korvankehittäminen on yksi osa musisointia siinä missä tekniikan ylläpitäminen yms. on. Ei se nuottien tuijottaminen sen enempää vammauttavaa ole kuin tabulatuurienkaan.
 
Tää nyt on vaan taas sitä "kun minä olin sinun ikäiseni niin minä ja naapurin Reino kuunneltiin kasettisoittimista Fats Dominoa ja tehtiin nuotit sitten siinä paikassa"-hevonpaskaa.

5. Nuotteja vihaavilla on yleisesti ottaen heikko asenne koko musateoriaa kohtaan, jolloin sekin asiantila lienee heikoissa kantimissa. Itse en ainakaan ymmärtäisi sointujen muodostusta, ellen osaisi nuotteja lukea.
 
En minä, eikä varmaan kukaan muukaan "vihaa" nuotteja tai soittajia, jotka osaa soittaa nuoteista...vaan niitä soittajia, jotka osaa soittaa vain ja ainoastaan nuoteista.
 
Kyllä minä soinnut osaan muodostaa, vaikka en nuotteja luekkaan...kukin oppii tavallaan!

Miksi näin usealla on jotain tabeja vastaan, mutta nuoteissa ei olekkaan sitten mitään vikaa?

Miksi näin usealla on jotain tabeja vastaan, mutta nuoteissa ei olekkaan sitten mitään vikaa?
 
Vastaus on helppo.
Tabit ovat niille jotka ovat epämuusikoita, lahjattomia, turhia/onnettomia tiluttajia.
Kun taas nuotit ovat niille tr00 muusikoille jotka tietää kaiken musiikista ja sen soittamisesta ja hallitsee joka svidun asian! Jotkut tr00 muusikot osaavat jopa soittaa Paranoidin vaikka olisivat neliraaja halvaantuneita.

No eihän tabeista soittaminen ole sen helpompaa kuin nuoteista, vaikeampaakin.

Vastaus on helppo.
Tabit ovat niille jotka ovat epämuusikoita, lahjattomia, turhia/onnettomia tiluttajia.
Kun taas nuotit ovat niille tr00 muusikoille jotka tietää kaiken musiikista ja sen soittamisesta ja hallitsee joka svidun asian! Jotkut tr00 muusikot osaavat jopa soittaa Paranoidin vaikka olisivat neliraaja halvaantuneita.
 
Ikävä kyllä tämä tuntuu olevan ilmapiiri välistä.

Ikävä kyllä tämä tuntuu olevan ilmapiiri välistä.
 
Niinpä.

TÄä on ihan liirumlaarumia. Menkää soittaa. Vaikka saatana pilvistä. Tai älkää soittako ollenkaan. Tehkää jotain OIKEAA työtä.
 
Hevletti ku on ranne kipee,

Soitan pelkästään tabeista. En omaa minkäänlaista sävelkorvaa joten plokkaaminen on lähes mahdotonta. Myöskään nuoteista en ymmärrä paskaakaan
 
Eli en siis liity tabien vastaseen kampanjaan

Miksi näin usealla on jotain tabeja vastaan, mutta nuoteissa ei olekkaan sitten mitään vikaa?
 
tabit ei opeta mitään: kuuntelet biisiä, katsot tabeja ja tajuat aha! se soitetaan noin. tän jälkeen harjottelet sitä samaa rallia neljä päivää ja käyt kehuskelemassa kavereille että mä osaan soittaa hopeisen kuun ja gilded cuntin....TABEISTA!
 
niistä ei jää mitään tähteellistä käteen muuta kuin se luulo miten se biisi ehkä menee sillä yleensä tabit on kirjotettu päin perseitä ja nyt EN puhu tabikirjoista vaan nettiin laitetuista tabeista...tabikirjathan on ihan ok, ne on melkein kuin nuotit, mutta herää kysymys, miksi helvetissä tabit on kehitetty jos ne kerran on todella lähellä nuotteja? nuotit kun ovat vielä se universaali kommunikaatiokeino musiikissa.....

gilded cuntin
On muuten hyvä piisi :)

Nuotteja tuli plärättyä 8 vuotta pianotuntien yhteydessä. Kitaran kanssa en ole tarvinnut kertaakaan, enkä tule tarvitsemaankaan. Biisit ja skaalat katselen tabeista, tai soittelen korvakuulolta. En keksi mihin nuotinlukutaitoa metallikitaroinnissa voisi edes tarvita.

Nuotteja tuli plärättyä 8 vuotta pianotuntien yhteydessä. Kitaran kanssa en ole tarvinnut kertaakaan, enkä tule tarvitsemaankaan. Biisit ja skaalat katselen tabeista, tai soittelen korvakuulolta. En keksi mihin nuotinlukutaitoa metallikitaroinnissa voisi edes tarvita.
 
No siihen että pätee internetissä tietenkin.

Minusta tämä on loistava apukeino muistaa biisejä. Kaikki sinfonia orkesterissa soittavatkin katsovat nuotteja koko ajan joten miksi emme me? Turhaa kuuntelet jotakin vain soolopläjäystä 8 kuukautta että menee kohillee jos sen voi kattoa tabeista 5 minuutissa. Ehkä vähän liioteltu tuo 8kk mutta kuitenkin.

Jos vaikka kappaleen soinnut on tabitettu, tuntuu että se kaventaa ilmaisuvoimaa, sillä silloin sointu tulee soitettua samalla tavalla ja samana käännöksenä, kuin on kirjoitettu. Myöskään sointujen laajennuksia ei näissä piireissä tunneta. Hyvän soittajan täytyy tietää mitä ääniä soittaa, eikä vain painaa sormella siltä nauhalta, joka paperissa lukee. Tämä auttaa hahmottamaan koko musan paljon paremmin, kun tietää ja ymmärtää mistä mikäkin ääni löytyy otelaudalta ja mitä intervalleja on kyseessä.
Myöskin jonkun kompin seuraaminen epämääräisistä, tahtilajittomista tabeista tuntuu aika tuskalta. Eihän sitä edes tiedä mistä mikäkin kappaleen osa alkaa tai loppuu. Ja miten on nuottien aika-arvojen laita? Jos ei ole viitsinyt nuotteja opetella, tuskin osaa aika-arvojakaan kunnolla.

Myöskin jonkun kompin seuraaminen epämääräisistä, tahtilajittomista tabeista tuntuu aika tuskalta. Eihän sitä edes tiedä mistä mikäkin kappaleen osa alkaa tai loppuu. Ja miten on nuottien aika-arvojen laita? Jos ei ole viitsinyt nuotteja opetella, tuskin osaa aika-arvojakaan kunnolla.
 
No mutta tabeja ei varmasti olekaan tehty mihinkään primavistaan, kun ei niissä edes yritetä merkitä aika-arvoja jne. Jos nuotti-pallura sanoo vaikka 'C', senhan voi soittaa kitaralla vaikka kuinka monesta kohtaa. Tabloista sen voi ottaa suoraan. Ja jos ne aika-arvot ja nuottien pituudet pitää nähdä erikseen, osaako se ihminen edes soittaa mitään? Tai varsinkaan kuunnella? Eri asia tietysti jos harjoittelee ensimmäistä kertaa jotain klassis-teosta, mutta tabit on mielestäni tehty vähän erilaiseen soittamiseen.
 
Ketä se muuten oikeasti haittaa jos joku opettelee tabeista jotain? Ei se ainakaan multa oo mitenkään pois jos naapurin Pertti opettelee tabeista Claptonia. Pitäiskö mun tuntea itseni loukatuksi jos hän tekee sen? Häh? Vai pitäiskö mun olla kateellinen kun 'silloin kun mä olin nuori niin piti opetella kitaransoittokin samalla kun juoksi susia pakoon'?.