Kitarat: soittaminen ›

Nyt on sellainen ongelma että tarvisin plektrakäteen lisää nopeutta.
Tän huomaa varsinkin siinä, kun otelautakäden sormet menis paljon
lujempaa, mutta kun plektrakäsi ei tule perässä.
Sen verran tottakai tiedän että alternatella saa moninverroin enemmän nopeutta kuin jollain economy tai muulla pikkauksella.
 
Olisko teillä joitain hyviä neuvoja meikälle?

Soita paljon ja pyri säilyttämään rentous myös plektrakädessä. Liikuta sitä myös mahdollisimman vähän.

Sen verran tottakai tiedän että alternatella saa moninverroin enemmän nopeutta kuin jollain economy tai muulla pikkauksella.
 
Economy eli sweeppaus on nopein tapa soittaa arpeggioita, mutta ei siitä sen enempää.. mutta siis, keskity pull offeihin ja hammer oneihin ja napsuta kieltä harvemmin plektralla:) Ei joka nuottia tarvitse soittaa plektralla eikä se nopeassa soitossa varmaan edes onnistu.

Itselläkin on tämä suuri ongelma. Ei sillä että mitään hirvittävää shreddausta tahtoisinkaan soittaa, mutta ihan peruskamaa olevien vähänkään nopeampien rässiriffien soittaminen on suuri ongelma. Eikä tuo tunnu oikein kehittyvänkään. Aina kun alkaa mennä jotain 180bpm 16-osia, niin rentous lähtee samalla. Mut josko se siitä...

Itselläkin on tämä suuri ongelma. Ei sillä että mitään hirvittävää shreddausta tahtoisinkaan soittaa, mutta ihan peruskamaa olevien vähänkään nopeampien rässiriffien soittaminen on suuri ongelma. Eikä tuo tunnu oikein kehittyvänkään. Aina kun alkaa mennä jotain 180bpm 16-osia, niin rentous lähtee samalla. Mut josko se siitä...
 
Sama vika. Sinne suunnilleen 130-150 bpm paikkeille pystyn soittamaan ranne rentona jokseenkin mitä tahansa tilulilua 16-osina, mutta siitä ylöspäin meininki menee aika jäykäksi. Oon nyt tässä viime aikoina soitellut metronomin kanssa kaikennäköistä skeidaa niin, että pidän tempoa vain sen verran että pikkaus pysyy rentona, ja onhan siinä sitä nopeutta jonkin verran tullutkin lisää. Tuskallisen hidasta tosin tuo tekniikan kehitys siitä huolimatta tuppaa olemaan ainakin omalla kohdallani, mutta pyrin nyt ainakin uskottelemaan itselleni että hiljaa hyvä tulee...

Ja todellakin erittäin huomionarvoinen seikka on se, että melkein kuka tahansa saa kädet liikkumaan nopeasti suhteellisen vähälläkin treenillä, mutta se tarkkuus ja käsien synkassa pelaaminen on se juttu mihin kannattaa panostaa mikäli tahtoo niitä tiluliluja soitella kuulostamatta paskalta. Tämähän tarkoittaa siis sitä että soitetaan helvetin hitaasti niitä juttuja. Esim. jos opettelee jonkun 16-osa kuvion joka pitäisi soittaa tempoon 170bpm, niin itse ainakin lähtisin sitä treenaamaan laittamalla metronomin johonkin 80bpm tienoille. Nopeasti oppii soittamalla paljon hitaasti, se rentous kun on kaiken a ja o noissa nopeissa jutuissa. Mitä tuohon ranteen jäykistymiseen tulee niin suosittelen treenailemaan jotain funk komppailuja. Niistä on ollut ainakin minulle suuri hyöty tuon ranteen rennoksi saamisen kanssa.

Ja todellakin erittäin huomionarvoinen seikka on se, että melkein kuka tahansa saa kädet liikkumaan nopeasti suhteellisen vähälläkin treenillä, mutta se tarkkuus ja käsien synkassa pelaaminen on se juttu mihin kannattaa panostaa mikäli tahtoo niitä tiluliluja soitella kuulostamatta paskalta. Tämähän tarkoittaa siis sitä että soitetaan helvetin hitaasti niitä juttuja. Esim. jos opettelee jonkun 16-osa kuvion joka pitäisi soittaa tempoon 170bpm, niin itse ainakin lähtisin sitä treenaamaan laittamalla metronomin johonkin 80bpm tienoille. Nopeasti oppii soittamalla paljon hitaasti, se rentous kun on kaiken a ja o noissa nopeissa jutuissa.
 
Ainakin mulla se synkka hajoaa noissa nopeissa jutuissa juurikin sen takia, ettei pleku pysy enää messissä vaikka otelautakäden sormet tekevätkin mitä käsketään. Tietyn nopeusrajan jälkeen pikkauskäsi vaan päättää sanoa itsensä irti, vaikka aavistuksen hitaammalla tempolla soitto sujuu kuin tanssi. Ranne jäykistyy etc. Kyllähän sitä yhtä kieltä pystyy tosiaan sahaamaan millä jokseenkin järjellisellä nopeudella tahansa, mutta olen sun kanssa harvinaisen samaa mieltä siitä, ettei siitä kauheesti oo iloa...
 
Mitä tuohon ranteen jäykistymiseen tulee niin suosittelen treenailemaan jotain funk komppailuja. Niistä on ollut ainakin minulle suuri hyöty tuon ranteen rennoksi saamisen kanssa.
 
Tuo kuulostaakin itseasiassa helvetin hyvältä idealta, ei sulla olis jotain biisiehdotuksia heittää? :)

Se on se ranneliike jolla sitä plekuu heilutetaan. Ei muutaku rannetta treenaa (keinolla millä hyvänsä).

Funk riffi? -Gidappa! Gidoudap!

Tuo kuulostaakin itseasiassa helvetin hyvältä idealta, ei sulla olis jotain biisiehdotuksia heittää? :)
 
Eipä kyllä mitään kovin mainittavaa, omatkin ihan varsinaiset funkin soittelut kun ovat lähinnä rajoittuneet tuohon yhteen tower of powerin levyyn jonka nimeä en edes muista :) Lähinnä kuitenkin noita funk komppailuja voi soveltaa treenimielessä melkeinpä mihin tahansa. Itse ainakin olen ottanut vain jonkun tutun biisin sointukierron ja soitellut sitä eri kieliryhmiltä eri sointukäännöksillä oikean käden tehdessä sitä 16-osa
vatkausta. Mielekkäämmäksi tuota voi tehdä kirjoittamalla noita erilaisia rytmejä ylös ja keskittymällä aina yhteen kerrallaan, ja kuten jo mainitsinkin, ottamalla noita kiertoja eri käännöksillä eri puolilta otelautaa. Jos vain "soittelee menemään" niin tuollainen yhden sointukierron jankkaaminen saattaa aika nopeasti alkaa tuntua päämäärättömältä ja/tai tylsältä. Esimerkkinä tästä rytmien ylös kirjoittamisesta voisin heittää tämän yhden perustreenin mitä tulee toisinaan soiteltua.
 
Yksi tahti siis näyttää tältä (yksi tähti merkkaa siis aina yhtä 16-osaa):
 
**** **** **** ****
 
Sitten merkataan siihen ne soitettavat nuotit. (X)
 
1. X*** X*** X*** X***
 
2. *X** *X** *X** *X**
 
3. **X* **X* **X* **X*
 
4. ***X ***X ***X ***X
 
Ideana tuossa on siis että tuota ykköstä siirretään aina seuraavassa treenissä yhden 16-osan verran eteenpäin. Sitten vain vaikka se levottoman tuhkimon kierto ja soveltamaan noita rytmejä käytäntöön :) Noita rytmejä voi tosiaankin keksiä pienellä vaivalla enemmän kuin jaksaa soittaa, ja kun ne laittaa lapulle ylös niin ainakin minusta se on paljon mielenkiintoisempaa kun on joku konkreettinen tavoite ja päämäärä mitä yrittää tehdä sen sijaan että ns. "soittelisi vaan".

Kannattaa ajatella asiaa mielestäni mahdollisimman yksinkertaisesti.
Eli kun soittaa hitaasti jotain, kiinnittää huomiota oikean käden liikkeeseen. Kun lisää nopeutta yrittää pitää liikkeen samana. Eikä siis ala jäykistämään kättä yms.

Mutta täytyy tässä vielä todeta että taitaa
olla toi plektrakäden treenaaminen yks vaikeimmista treenattavista
asioista kitaralla,ainakin sen nopeus.
 
Joskus kun soittelen otelautakäden harjoituksiksi niitä "aivottomia" 1234 harjoituksia,niin huomaan että plektrakädestä katoaa rentous varsinkin
"kovemmissa" nopeuksissa.Ja vähän ajan kuluttua tästä, alkaa käsi krampata tuolta kyynärpään ja olkapään väliseltä alueelta.Pystyskö tän välttämään jos sais pidettyä soiton rentona?

One word: masturbation.
 
Takki..

Maidenin kuuntelijat ainakin runkkaa nopeiten!
 
Joo. No ite oon tehny noita ylitylsiä 1234 juttuja sillein että käy kielet läpi metronomin tahtiin, sen jälkeen vaihtaa asemaa ja sama homma.. Pikkuhiljaa lisää tempoa.

Niinkuin Krice tuolla höröili sen suuntaan että jos ei plekukäsi pysy perässä ni sitten vedetään legaatolla tietenkin! =D No ei, vaan Juzcilla tuli juuri oikeita neuvoja. Mutta ei pidä unohtaa sen legatonkaan hienoutta, A.K.A. Dimebag!
 
http://www.youtube.com/watch?v=i5ZgXCto1Jg
 
http://www.youtube.com/watch?v=eIXo1kqARfg

Niinkuin Krice tuolla höröili sen suuntaan että jos ei plekukäsi pysy perässä ni sitten vedetään legaatolla tietenkin! =D No ei, vaan Juzcilla tuli juuri oikeita neuvoja. Mutta ei pidä unohtaa sen legatonkaan hienoutta, A.K.A. Dimebag!
 
http://www.youtube.com/watch?v=i5ZgXCto1Jg
 
http://www.youtube.com/watch?v=eIXo1kqARfg
 
Niinpä legato-soitto on myös todella hienoa kun sen osaa. Paras lopputulos tulee varmaan kun yhdistelee eri tyylejä ja tekniikoita eikä soitto jää liian yksipuoliseksi.

Dave legatomaster Murray
 
http://www.youtube.com/watch?v=Sw2446qO8PI

Murray on kyllä aina ollu ihan ykkönen tossa hommassa.

Allan Holdsworth?

Allan Holdsworth?
 
tai Brett Garsed. Järkytävän ihailatava legato tekniikka, sen lisäksi että tyylitajuakin löytyy enemmän kuin monella muulla yhteensä.

tai Brett Garsed. Järkytävän ihailatava legato tekniikka, sen lisäksi että tyylitajuakin löytyy enemmän kuin monella muulla yhteensä.
 
Aivan totta!