Kitarat: soittaminen ›

Siis mikä sen idea on?
siinähän on kaikki nuotit kaulalta, eihän siitä nyt mitään asteikkoa tarvii nimetä
Korjatkaa siis jos olen väärässä

et ole väärässä.

Jepjep, kattaa kaikki kaulan äänet. Kromaattisen skaalan vaikeus onkin saada se epämusiikillinen möly kuulostamaan hienolta, jazz miehet ja joku Ambitus on tuon kanssa melko mestareita. ;)

No jos puhutaan perus länsimaisesta popmusasta, niin kromaattinen skaala käsitteenä on aivan tyhjän kanssa. Sen sijaan "kromatiikka" on ilmiö, johon musiikissa törmää usein, ja sillä viitataan nimenomaan tuohon kromaattiseen skaalaan, kun jokin kuvio nousee tai laskee puolisävelaskelissa. Ei tietenkään kromaattista skaalaa sellaisenaan missään kuule.
 
Editoidaan nyt tähän vielä, ettei tule nipotusta: Viimeinen lause on turhan absoluuttinen. Tarkoitin ennemminkin sitä, että kromaattinen asteikko ei ole tavan länsimaisessa popmusassa millään tavalla olennainen harmoninen elementti -> siihen harvoin törmää sellaisenaan. Kuten alla on mainittu, niin poikkeuksia ja ääriesimerkkejä tähänkin tietysti löytyy, kuten ihan kaikkiin muihinkin asioihin mitä on olemassa.

"kromatiikka" on ilmiö, johon musiikissa törmää usein, ja sillä viitataan nimenomaan tuohon kromaattiseen skaalaan, kun jokin kuvio nousee tai laskee puolisävelaskelissa.
 
Ei tietenkään kromaattista skaalaa sellaisenaan missään kuule.
 
Pekka Pohjolan Space Waltz, anyone?

No jos puhutaan perus länsimaisesta popmusasta, niin kromaattinen skaala käsitteenä on aivan tyhjän kanssa. Sen sijaan "kromatiikka" on ilmiö, johon musiikissa törmää usein, ja sillä viitataan nimenomaan tuohon kromaattiseen skaalaan, kun jokin kuvio laskee puolisävelaskelissa. Ei tietenkään kromaattista skaalaa sellaisenaan missään kuule.
 
Ahaa. http://www.youtube.com/watch?v=_T_AwQCuCUk
 
Joo, tiedän mitä tarkoitat:D

Jucciz:
nousee tai laskee
 
Aivan, tuli ajatuskatkos.
 
Jonh Titor:
Ahaa. http://www.youtube.com/watch?v=_T_AwQCuCUk
 
Joo, tiedän mitä tarkoitat:D
 
Sulla on erikoinen käsitys länsimaisesta popmusasta. :-)

Sen sijaan "kromatiikka" on ilmiö, johon musiikissa törmää usein, ja sillä viitataan nimenomaan tuohon kromaattiseen skaalaan, kun jokin kuvio nousee tai laskee puolisävelaskelissa
 
Ja eikö vielä erityisesti niin, että kromaattinen sävel on riitasoinnussa alkuperäisen soinnun/skaalan/melodian kanssa? Itse olen ymmärtänyt, että kromaattinen lisäys melodiaan tarkoittaa nimenomaan tuota, esim. Intervallit I-II-IIIb-III. Tuohan kuulostaa sellaiselta jazzahtavalta duurilta.
 
Sori jos olen väärässä, olen näissä teoriajutuissa aika huono =).

Ja eikö vielä erityisesti niin, että kromaattinen sävel on riitasoinnussa alkuperäisen soinnun/skaalan/melodian kanssa? Itse olen ymmärtänyt, että kromaattinen lisäys melodiaan tarkoittaa nimenomaan tuota, esim. Intervallit I-II-IIIb-III. Tuohan kuulostaa sellaiselta jazzahtavalta duurilta.
 
Ei suinkaan näin. Aluksi on pakko huomauttaa, että intervalleista puhuttaessa käytetään tavallisia numeroita, sointuasteista puhuttaessa roomalaisia numeroita. Tässä tapauksessa kumpienkaan käyttäminen ei ole luontevaa, koska intervalli on kahden sävelen välimatka. Kannattaa ennemmin puhua ihan sävelistä. Ymmärrän kuitenkin mitä tarkoitat, eli esimerkiksi sävelkulkua C-D-D#-E. Tuossa kromaattisen sävelkulun muodostavat kolme viimeistä ääntä. Sillä, miten nuo äänet reagoivat suhteessa harmoniaan ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, onko sävelkulku kromaattinen. Puolisävelaskelissa vähintään kolmen äänen verran nouseva tai laskeva sävelkulku on kromaattinen, synnyttivät äänet riitaisuutta soinnussa tai ei.
 
Ehkäpä tavallisimmin kromatiikkaan törmätään länsimaisessa popmusassa seuraavanlaisissa tapauksissa:
 
|| Dm7 Db7b5 | Cmaj7 ||
|| C A/C# | D H/D# | Em Fdim | A9sus ||
 
Ensimmäinen on siis erityisesti jazzmusalle tyypillinen II-V-I -sointukierto, jossa dominanttisoinnulle (G7) onkin soitettu tritonuskorvaus, eli tuo Db7. Sointukierrossa basso laskee kromaattisesti (D-Db-C). Alemmassa esimerkissä taas mennään välidominanteilla eteenpäin kunnes päädytään A9sus-sointuun, joka luontevimmin johtaisi D-duurisointuun. Tässäkin kromatiikka on bassokuviossa. Kuten huomaat, dominanteilla pelatessa päästään helposti leikkimään kromatiikan kanssa. Voit kokeilla noita vaikka tällaisilla sormituksilla:
 

   Dm7  Db7b5  Cmaj7
e |-----------|--------|
H |-10---8----|-8------|
G |-10---10---|-9------|
D |-10---9----|-9------|
A |-----------|--------|
E |-10---9----|-8------|
 
     C  A/C#    D  H/D#   Em  Fdim   A9sus (= G/A)
e |----------|----------|----------|--5------|
H |--5---5---|--7---7---|--8---9---|--3------|
G |--5---6---|--7---8---|--9---7---|--4------|
D |--5---7---|--7---9---|--9---9---|--5------|
A |--3---4---|--5---6---|--7---8---|--0------|
E |----------|----------|----------|---------|

 
Toinen missä kromatiikkaa esiintyy aina, on jazzmusassa käytetyt bebop-asteikot. Niissä asteikkoon lisätään heikolle tahdinosalle jokin kromaattinen läpikulkuääni, jolloin tulee automaattisesti soitettua soinnun ääniä vahvoille tahdinosille. Esimerkiksi G7-soinnun päälle voitaisin soittaa näin: G-A-H-C-D-E-F-F#-G. Lisäämällä kromaattinen läpikulkusävel, F#, päästään soittamaan seuraavan tahdin ykköselle taas sointuääni.
 
Tässä tabulatuuriesimerkki, jos se yhtään selventää:

    G7
e |---------------2-|-3--
H |---------3-5-6---|----
G |---2-4-5---------|----
D |-5---------------|----

 
Toki on monia muitakin tapauksia joissa kromatiikkaa esiintyy, mutta niiden kaikkien listaaminen tuskin olisi järkevää.

Jucciz:
 
Aivan, tuli ajatuskatkos.
 
Jonh Titor:
 
Sulla on erikoinen käsitys länsimaisesta popmusasta. :-)
 
Chopin on länsimaista ja suosittua:D Eikös Kimalaisen lento pöllitty johki rap-biisiin taustalle?

Chopin on länsimaista ja suosittua:D Eikös Kimalaisen lento pöllitty johki rap-biisiin taustalle?
 
Joo kai ja John Petrucci on soittanut Kimalaisen lentoa sähkökitaralla -> kromaattista asteikkoa siis esiintyy paljolti länsimaisessa popmusassa. :-P
 
*matkalla narikkaan*

Joo kai ja John Petrucci on soittanut Kimalaisen lentoa sähkökitaralla -> kromaattista asteikkoa siis esiintyy paljolti länsimaisessa popmusassa. :-P
 
*matkalla narikkaan*
 
:D Ei saa väheksyä asteikoista parhainta:)

Mööh..
 
Tota.. Aloin miettimään, että miten kromaattinen asteikko olisi mahdollista esittää "puhtaimmillaan". Koska monesti (anteeksi, en jaksa kirjoittaa esimerkkejä) asteikon ulkopuoliset sävelet voidaan analysoida hajasävelilmiöinä.
Tarkoitankin, jos tehtäisiin harmonia/asteikko-analyysitehtävä, missä X-soinnulle ainoa oikea asteikko olisi kromaattinen.
Se tosin voisi esiintyä ainoastaan modaalisessa ympäristössä. Kai. Ja soinnunkin pitäisi sisältää suurpiirteisesti ne kaikki 12 säveltä..
 
Joop. Mitä pidemmälle tätä kirjoitan, sitä tyhmemmäksi itseni tunnen.
Mutta ajatuksia..

Mööh..
 
Tota.. Aloin miettimään, että miten kromaattinen asteikko olisi mahdollista esittää "puhtaimmillaan". Koska monesti (anteeksi, en jaksa kirjoittaa esimerkkejä) asteikon ulkopuoliset sävelet voidaan analysoida hajasävelilmiöinä.
Tarkoitankin, jos tehtäisiin harmonia/asteikko-analyysitehtävä, missä X-soinnulle ainoa oikea asteikko olisi kromaattinen.
Se tosin voisi esiintyä ainoastaan modaalisessa ympäristössä. Kai. Ja soinnunkin pitäisi sisältää suurpiirteisesti ne kaikki 12 säveltä..
 
Joop. Mitä pidemmälle tätä kirjoitan, sitä tyhmemmäksi itseni tunnen.
Mutta ajatuksia..
 
Ei semmosta taida olla. Varmaankin joku helvetin isoksi, öbaut muutaman oktaavin alueelle levitetty sointu vois toimia semmosena soitettunakin, se ois sitten reaalisointuna esmes joku Bb9sus over A13add11:D

Näinpä.
Ystävä kertoi, joka opiskelee klassistasävellystä, että heillä on satsi-tehtäviä missä liikutetaan sointuja, joista jokainen sisältää kaikki 12 säveltä. Kuulemma kuloostaa vielä hyvältä. :D

Kannattaa unohtaa se kromaattinen "asteikko". Sillä ei ole asteikkona mitään funktiota. Se on vain musiikin analyysissä syntynyt termi, joka on pakko mainita oppikirjoissa, koska sellainenkin asteikko on teoreettisesti ajateltavissa.
 
Musiikkia, joka ei paikallistu mihinkään tonaaliseen keskukseen, kutsutaan atonaaliseksi musiikiksi.
 
Kimurantin ym. selvennykset kromatiikasta olivat tyhjentäviä.

http://youtube.com/watch?v=ebaYm65RC5Q
 
02:52 kohdassa on yksi esimerkki miten voi käyttää kromaattista asteikkoa kokonaisuudessaan.

02:52 kohdassa on yksi esimerkki miten voi käyttää kromaattista asteikkoa kokonaisuudessaan.
 
Suht häröä katsottavaa kun django vetää tuollaisia juoksutuksia ne sen kaksi otelautakäden sormea käytössä.