Kitarat: soittaminen ›

Minulla on muutama kitaraoppilas jotka saavat yksityisiä kitarantunteja minulta. Kun heiltä kysyy että mitä he haluavat oppia, antavat vastauksen "noh, tekniikkaa" eivätkä osaa tarkentaa sen kummemmin. Kyseessä on poikia jotka tykkäävät hevistä. Mitä ihmettä näille voisi opettaa?
 
Olen ennen pitänyt tunteja kitaristeille jotka todellakin pitivät tunneistani ja pari vuotta kävivätkin juurikin minun kitaratunneilla, niin kauan kuin asuivat samassa kaupungissa. Nämä uudet oppilaat ei vaikuta ollenkaan tyytyväisiltä, tulevat myöhässä (jos tulevat ollenkaan) ja asenne on ihan väärä (toisin sanoen kaikki muu paitsi hevi on roskaa). Ensinnäkin lukio-ikäiset luulisi osaavan tervehtiä kun tulevat tunneille, mutta ei ole vielä yksikään sanonut hei:tä ennen kuin minä olen tervehtinyt ensin.
 
Eli, mitä hevareille kannattaa opettaa? Minkälaisia ns. "tekniikka"-kuvioita kannattaisi käydä läpi? Itse soitan hevit, rokit, popit, jazzit, bluesit, funkit ynnä muut, koska olen musiikilla elättänyt itseni monet vuodet, enkä ole kovin montaa kuukautta koskaan tarvinnut käydä ns. "oikeassa" työssä. Nyt vaan tuntuu siltä että mikään ei auta, kun oppilaat eivät ole tyytyväisiä.
 
Toivottavasti teillä on jotain vinkkejä koska minulla on ideat vähissä/loppu.
 
Edit: En siis ole kitaranopettajana toiminut, muuta kuin muutama vuosi sitten neljälle tosi tyytyväiselle oppilaalle (joista yksi oli oikeasti todella hyvä kitaristi) ja nyt näille uusille lukio-ikäisille. Joten en ole oikea opettaja koskaan ollutkaan.

Eikö nuo jampat osaa sitten mainita mitään mieluisia bändejä...?
Tarkoittaako hevi noille jotain dinosauruksia esim. Maiden, Sabbath vai sitten sitä Bodomia tai jotain Lamb of Godia?
 
Mitä ne osaa valmiiksi, onko kyse melko aloittelijoista? Taittuuko ihan voimasoinnuilla riffittely esim. kahden ensiksimainitsemani biiseissä, älyääkö he leadihommissa vaikka vibraton päälle mitään...
 
Ottakaa joku mielekäs biisi, se puretaan osiin ja lähetään tapaileen vaikka introriffiä tarkasti, jos siellä on tekniikoita kuten palmmutea, hammereita pulloffia downpickkia jotka vaatii paneutumista. Täähän vaatii sultakin tutkimustyötä että kuuntelet biisikandidaatteja ja ne missä on järkevänoloista materiaalia harjoitteluun, plokkaat omaksut ja teet harjoituksia niistä ;B
 
Tämä teksti tällaisen harrastelijan, jolla ei mitään pedagogisia valmiuksia, kynästä :--b
 
edit:
 
Pantera on kuulemma kova sana.
 
Mitä sää oot tähän asti laittanu ne soittaan? Ens kerralla Cowboyssit ja cemetery gatesit vaa soimaan :---)

ekikoo: Eikö nuo jampat osaa sitten mainita mitään mieluisia bändejä...?
Tarkoittaako hevi noille jotain dinosauruksia esim. Maiden, Sabbath vai sitten sitä Bodomia tai jotain Lamb of Godia?
 
Dimebagista he puhuvat paljon. Lainaten: "levyllä se soitti kaikki nuotit pikkaamalla mutta livenä hammer-oneilla ja pull-offeilla". Pantera on kuulemma kova sana. Ja Alexi Laihokin on mainittu pariin otteeseen.
 
Mitä ne osaa valmiiksi, onko kyse melko aloittelijoista? Taittuuko ihan voimasoinnuilla riffittely esim. kahden ensiksimainitsemani biiseissä, älyääkö he leadihommissa vaikka vibraton päälle mitään...
 
Useita soittovuosia takana, ja yhden pojan soitosta kyllä kuulee että on tullut harjoiteltua (vaikka luulisi että kahdentoista tahden bluesin osaisi, mutta ei). Vibraton käyttöä olen käynyt läpi ja antanut poikien ymmärtää että sitä voi käyttää muullakin tapaa, eikä pelkästään sillä yhdellä "huolimattomalla", ajattelemattomalla ja ei-hallitulla tavalla.
 
Mitä sää oot tähän asti laittanu ne soittaan? Ens kerralla Cowboyssit ja cemetery gatesit vaa soimaan :---)
 
Biisejä ei olla paljoa soiteltu, koska poikia ei ole näkynyt tunneilla kovin useasti ja olen sen takia antanut enimmäkseen vinkkejä ja puhunut musiikista enkä pelkästään kitaransoitosta.

Jos opettaminen on noin hankalaa ja oppilaatkin on haluttomia oppimaan niin ei voi kysyä kuin että mikä on pointti. Toinen juttu sitten, että jos haluavat oppia soittotekniikkaa niin opeta sitä. Vaikuttaa siltä kuin et soveltuisi lainkaan opettajaksi.

Krice: Jos opettaminen on noin hankalaa ja oppilaatkin on haluttomia oppimaan niin ei voi kysyä kuin että mikä on pointti. Toinen juttu sitten, että jos haluavat oppia soittotekniikkaa niin opeta sitä. Vaikuttaa siltä kuin et soveltuisi lainkaan opettajaksi.
 
Kyllä se on niinkin, että kaikista ei ole oppilaiksikaan.

Funkonaut: Kyllä se on niinkin, että kaikista ei ole oppilaiksikaan.
 
Näin on. Hankalaa opettaa jotain, jos eka komentti on heti "...eiks tota vois soittaa jotenkin helpommin ?".

Funkonaut: Kyllä se on niinkin, että kaikista ei ole oppilaiksikaan.
 
Vaikka tääkin on varmasti totta, ei ehkä hedelmällisin asenne ottaa noin niin kuin opettajanuran alkupuolella.
 
Opettajan ja oppilaan pitää tietysti olla keskenään ainakin vähän samalla aallonpituudella, mutta koska opettaja on se jolle siitä maksetaan, joustoa pitää sieltä puolelta löytyä hieman enemmän.

Sergei Fallinen: Vaikka tääkin on varmasti totta, ei ehkä hedelmällisin asenne ottaa noin niin kuin opettajanuran alkupuolella.
 
Opettajan ja oppilaan pitää tietysti olla keskenään ainakin vähän samalla aallonpituudella, mutta koska opettaja on se jolle siitä maksetaan, joustoa pitää sieltä puolelta löytyä hieman enemmän.
 
Joo, ehkäpä vähän noinkin. Itse ajattelen, että opettaminen ei ole mekaanista tiedon siirtoa oppijan päähän (mikä kaiketi olisikin mahdotonta). Minä ajattelen, että oppiminen on oppijan aktiivinen prosessi, jonka tueksi opettaja tarjoaa oman osaamisensa ja tietonsa. Opettaja ei voi päättää millä tavalla oppija sen tiedon täsmälleen ottaen hyödyntää, mutta opettaja voi koittaa tarjota tiedon sellaisessa muodossa, että oppijan on mahdollista se ymmärtää. Luonnollisesti hyvä opettaja ymmärtää oppimisen konstruktiivisen luonteen ja osaa tunnistaa oppijan tiedon tarpeita. Tämän viestiketjun aloituksesta ymmärsin, että opettaja on turhautunut oppijan passiiviseen asenteeseen oppimiseen ja kyselee ideoita millä saisi herätettyä tämän mielenkiintoa järjestelmällisempään työskentelyyn.
 
Jos oppija ei ymmärrä, että tyvestä puuhun noustaan, niin on päivänselvää että hän turhautuu eikä opi. Kuitenkaan ei ole hedelmällistä syyttää yksinomaan jompaa kumpaa osapuolta, vaan kummankin on hyvä katsoa peiliin asiassa ja nähdäkseni tässä viestikejussa opettaja yrittää juuri sitä.

Opettaja ilmeisesti haluaisi laajentaa oppilaidensa musiikillista näkemystä. Kricen mielestä tällainen asenne ei sovi opettajalle ollenkaan, vaan pitäisi opettaa sitä mitä oppilaat haluavat, eli vissiin jotain näppäriä lickejä, joilla saa tehtyä vaikutuksen toisiin heviharrastajiin.
 
Siinä mielessä huomaan yllättäen olevani Kricen kannalla, että mietin, onko oikein tuomita oppilaiden asennetta "vääräksi", jos heitä ei kiinnosta muu kuin hevi? Tyhmältähän muun musiikin väheksyntä tuntuu, ja pelkkään heviin perehtyminen kaventaa ilmaisua hevisukupolvesta toiseen aina vain köyhemmäksi. Mutta kannattaako opettajan ottaa paineita oppilaan musiikillisen maailmankuvan avartamisesta? Ei muuta kuin lipsakkaa sweeppiä kehiin, tai mitä niitä tekniikoita on. Musiikista viis =D

Tuossa tilanteessa etsisin opetettavaksi alkuun suhteellisen yksinkertaisia biisejä sellaisesta genrestä, mistä tykkäävät, ja tueksi tarvittaessa jokin harjoitus jostain biisissä käytettävästä tekniikasta.
 
Ei kaikkien kitaraa soittavien ole pakkolla veivattava 12-tahdin bluesia tai vastaatavia, niihin se kiinnostus tulee luonnostaan jos on tullakseen.

Kyllä sitä musiikillista kuvaa voi avartaa, se pitää vain tehdä hevikansaan vetoavalla tavalla. Bach, dimiasteikko, jne. Ei siis mitään "Tuiki tuiki tähtöstä" nuoteista, tai 12 tahdin blueskomppausta. "Tässä oli siis duuriasteikko, sitten sama tappingilla ja metronomin kanssa".
 
Helppoahan opettaminen olisi jos ei tarvitsisi kuin sanoa "ensin opettelet ton sitten ton sitten ton", mutta kun sen oppilas yleensä pystyy tekemään kotonakin suoraan tabulatuureista. Opettajan pitää, toisin kuin niiden tabien, toisinaan kyetä vastaamaan kysymyksiin kuten "miksi?" ja se vaatii tiettyä genretietoisuutta. Ei kukaan blueskitaristikaan mene ottamaan tunteja flamencokitaran mestarilta.
 
(En oo koskaan opettanut enkä taida tulla opettamaankaan eli kunhan louskutan)

Sergei Fallinen: Ei kukaan blueskitaristikaan mene ottamaan tunteja flamencokitaran mestarilta.
 
Niiden ei tarvi, kun ne saa kaiken tarvittavan taidon vaihtokaupoilla siellä tienristeyksessä :D

Lähtisin opettamaan siltä pohjalta mikä oppilasta kiinnostaa. Oppilas on kuitenkin se maksava asiakas (vaikka käytännön rahaliikennettä hoitanevatkin vanhemmat).
 
Opettajan homma on kohtauttaa oppilaan kiinnostus ja osaamisen taso mielekkäällä tavalla.

Riippuu oppilaasta. Pitaa olla valmis tekemaan todella kovaa duunia jos tekniikkaa treenaa. Nykymaailmassa vallitsee "nyt on saatava kaikki heti + vitusti rahaa tekematta mitaan"-asenne ja on helpompi tyytya guitar heroon kun siihen oikeaan. Mutta niinkun sanottu on oppilas maksava asiakas. Itse asiassa aika vaikea kommentoida tahan.

kekkuliheikki: Nykymaailmassa vallitsee "nyt on saatava kaikki heti + vitusti rahaa tekematta mitaan"-asenne
 
Pätee sekä opettajiin että oppilaisiin :)

Olen ollut hieman vastaavassa tilanteessa ja tiedän kuinka turhauttavaa se on, kun oppilaasta ei yksinkertaisesti saa mitään irti vaikka mitä temppuja yrittäisit. Edes se (vanhempien) tunneista maksama korvaus ei hirveästi lämmitä, jos homma ei etene mihinkään suuntaan.
 
Vähän kärjistetysti sanottua joidenkin nuorison edustajien kohdalla välillä tuntuu, että nykyään tyyliin IHAN KAIKKI pitäisi saada ladattua jostain netistä ilmaiseksi - soittotaito mukaanlukien.

tender.insanity: Pätee sekä opettajiin että oppilaisiin :)
 
Plussaaa
 
Mutta tosiaan, jos oppilaat ovat riittävän laiskoja tai asennevikaisia niin kyllähän se raja jossain vaiheessa tulee vastaan jossa voi suosiolla jättää yrittämättä. Vedätte sit vaikka vaan kaljaa ja eeässää niillä tunneilla niin kauan kuin vanhemmat tahtovat maksaa. Se ei silti poista sitä tosiasiaa että opettaminen ja soittaminen ovat kaksi ihan eri taitoa.

blastoff: Olen ollut hieman vastaavassa tilanteessa ja tiedän kuinka turhauttavaa se on, kun oppilaasta ei yksinkertaisesti saa mitään irti vaikka mitä temppuja yrittäisit. Edes se (vanhempien) tunneista maksama korvaus ei hirveästi lämmitä, jos homma ei etene mihinkään suuntaan.
 
Jos vanhemmat ne tunnit maksavat, niin voipi joskus ottaa esille, että tahtooko oppilas itse ylipäätänsä soittaa kitaraa ja ottaa tunteja. Vai onko kyseessä vain vanhempien tahto sille, että lapsella olisi edes jokin harrastus.
 
Monesti peiliin katsominen auttaa tässäkin asiassa, jos ei oppilaasta saa mitään irti. Tietysti rahanhimoinen opettaja harvemmin ehdottaa että "mitäs jos lopetetaan tämä ja etsit jonkun toisen opettajan joka osaa opettaa sinua paremmin kuin minä".

Sergei Fallinen: Plussaaa
 
Näinhän se on. Oppilas on halveksittu kaikki-mulle-heti-nyt-pullamössöjonne kun tahtoo heti oppia nopeasti ja helpolla tiluttamaan. Opettaja on taas väärin ymmärretty uhri kun ei saa oppilaasta irti kaikkea-heti-nyt.
 
Kaksinaismoralistista paskaa kaikki.
 
Se ei silti poista sitä tosiasiaa että opettaminen ja soittaminen ovat kaksi ihan eri taitoa.
 
"Tää menee niinku sillai et pikkaat tosta niinku tokalta fretiltä niinku näin". Ja kehdataan vielä ottaa rahaa "laatuopetuksesta".

tender.insanity: Jos vanhemmat ne tunnit maksavat, niin voipi joskus ottaa esille, että tahtooko oppilas itse ylipäätänsä soittaa kitaraa ja ottaa tunteja. Vai onko kyseessä vain vanhempien tahto sille, että lapsella olisi edes jokin harrastus.
 
Monesti peiliin katsominen auttaa tässäkin asiassa, jos ei oppilaasta saa mitään irti. Tietysti rahanhimoinen opettaja harvemmin ehdottaa että "mitäs jos lopetetaan tämä ja etsit jonkun toisen opettajan joka osaa opettaa sinua paremmin kuin minä".
 
No peiliinhän siinä tulikin moneen kertaan katsottua ja sen takia tilanne oli niin turhauttava, kun omalta osalta mikään ei tuntunut auttavan. Samaan aikaan kuitenkin muiden oppilaiden kanssa homma toimi. Suunnilleen tuollainen ehdottamasi keskustelu myös lopulta käytiin ja sovittiin, että oppilas ottaa lomien jälkeen yhteyttä mikäli motivaatiota treenaamiseen löytyy. Soittoa ei koskaan tullut.