Kitarat: soittaminen ›

Olen soitellut tuota Stratocasteria vuosia kielet tosi alhaalla. Ollut paksuin kieli 1,2 mm ja ohuin kieli 1,0 mm 12 nauhan kohdalta. Soi ihan puhtaasti.
 
No nyt hokasin, että kaulahan on mennyt kuperaksi ainakin sen 2 mm keskeltä kuopalla. Oikaisin kaulan täysin suoraksi ja kielet alkoi ottaa nauhoihin soittaessa. Pikku hiljaa nostellut kieliä, mutta vieläkin pari kieltä soi epäpuhtaasti kun paksuin kieli on 1,5 mm korossa ja ohuin kieli 1,2 mm korossa. Välissä olevat kielet säätänyt sitten korkoonsa 9,5 sapluunalla.
 
Kielet on tosi ohuet. Muistaakseni 08-38 kielet jos nyt oikein muistan.
 
Miltäs kuulostaa. Pitääkö vain nostaa vieläkin korkeammalle vai onko minulla nyt hommassa joku pielessä.
 
Tykkään ohuista ja alhaalla olevista kielistä kun soittelen hyvin harvakseltaan ja yleensä kännissä. Sormet ei kestä sellasia vaijereita kun joskus teininä kesti kun tuli soiteltua päivittäin.

Jostain syystä en ole koskaan saanut Stratocasterin kieliä koskaan soimaan hyvin niin matalalla kuin Gibsonin, vaikka olen nauhojakin tasoitellut..
 
Joka tapauksessa se kaulan kuperuus (relief) pitäisi olla enemmänkin 0.25mm tai vähän alle. Oman kokemuksen perusteella realistinen hyvä kielten korkeus sähkökitaralle on 1.2-2mm paksulle E-kielelle ja 1.0-1.5mm korkealle E-kielelle. Tuonne matalampaan päätyyn päästään kun kaikki on justiinsa kohdillaan.

Ainoa F-ritsa, josta sain kielet itselle sopivalle korkeudelle, oli warmothin kaulalla varustettu, ja kaula muistutti tatsiltaan jazzmasteria.
 
A ja e kieltä ei voi fysiikan lakien mukaan säätää kovin alas, koska kielelle ei jää tilaa värähdellä.
 
E: toivottavasti jonkun sivustopäivityksen myötä tulee editori, jonka leveys skaalautuu puhelimella niin, että koko teksti näkyy.

discominister: Jostain syystä en ole koskaan saanut Stratocasterin kieliä koskaan soimaan hyvin niin matalalla kuin Gibsonin, vaikka olen nauhojakin tasoitellut..
 
Joka tapauksessa se kaulan kuperuus (relief) pitäisi olla enemmänkin 0.25mm tai vähän alle. Oman kokemuksen perusteella realistinen hyvä kielten korkeus sähkökitaralle on 1.2-2mm paksulle E-kielelle ja 1.0-1.5mm korkealle E-kielelle. Tuonne matalampaan päätyyn päästään kun kaikki on justiinsa kohdillaan.
 
Eli täysin suora ei olisikaan optimi vaan pitäisi sen 0,25 mm olla kuopalla kaula? Nyt säädin sen täysin suoraksi, mutta rakotulkitkin löytyy ja tuollanen kuoppa saadaan kyllä järjestymään. Hyvin pienestä kiinni se puhdas sointi. Tuollanen 0,25 mm lisätila kielen liikkeelle saattaisi olla riittävä ja silloin kielet ei kuitenkaan nousisi koko otelaudan matkalla kuten käy jos kieliä nostamalla tekee tuon lisätilan. Täytyy kokeilla.

No huhhuh, on varmaan höyhenen kevyt soittaa.

Relief on vähän sellainen taiteiljakohtainen juttu. Pienen reliefin etu korostuu ylemmiltä nauhoilta vingutettaessa, sillä kielen korkeus ja jäykkyys muuttuu oikeastaan siellä eniten.
Olen pitänyt reliefiä tuota yleistä ohjetta reilusti pienempänä. Eli niin pienenä kuin millä kitara suostuu soimaan. Haittapuolena se, että reliefiä joutuu hienosäätämään useasti vuoden aikana.

jekhki: Eli täysin suora ei olisikaan optimi vaan pitäisi sen 0,25 mm olla kuopalla kaula? Nyt säädin sen täysin suoraksi, mutta rakotulkitkin löytyy ja tuollanen kuoppa saadaan kyllä järjestymään. Hyvin pienestä kiinni se puhdas sointi. Tuollanen 0,25 mm lisätila kielen liikkeelle saattaisi olla riittävä ja silloin kielet ei kuitenkaan nousisi koko otelaudan matkalla kuten käy jos kieliä nostamalla tekee tuon lisätilan. Täytyy kokeilla.
 
Alan ohjeissa aina mainitaan, että jotkut tykkäävät että kaula on AIVAN suora, mutta eipä ole tullut sellaista ihmistä vielä minulle oikeassa elämässä vastaan. Itse olen päässyt parhaimpaan lopputulokseen niin, että kaulan notko on 0,2mm.
 
Tuossa aivan suorassa kaulassa täytyy olla myös se ongelma, että jos kaula yhtään ilmanvaihtelun tuloksena liikkuu takakenoon, täytyy kielten rämistä viideltä ensimmäiseltä nauhalta. Ainakin mun maalaisjärjen mukaan.

discominister: Alan ohjeissa aina mainitaan, että jotkut tykkäävät että kaula on AIVAN suora, mutta eipä ole tullut sellaista ihmistä vielä minulle oikeassa elämässä vastaan. Itse olen päässyt parhaimpaan lopputulokseen niin, että kaulan notko on 0,2mm.
 
Tuossa aivan suorassa kaulassa täytyy olla myös se ongelma, että jos kaula yhtään ilmanvaihtelun tuloksena liikkuu takakenoon, täytyy kielten rämistä viideltä ensimmäiseltä nauhalta. Ainakin mun maalaisjärjen mukaan.
 
Täytyypä kokeilla tuollasta 0,25 luokan monttua. Tuskin se ainakaan huonontaa tilannetta. Jos sillä ei vielä tule puhdasta sointia, niin täytyy hieman vielä nostaa kieliä.

jekhki: Täytyypä kokeilla tuollasta 0,25 luokan monttua. Tuskin se ainakaan huonontaa tilannetta. Jos sillä ei vielä tule puhdasta sointia, niin täytyy hieman vielä nostaa kieliä.
 
Nyt säädin 0,20 mm notkolleen keskikaulalta mitattuna. Särinät loppui, mutta kielet tuntui olevan yllättävän korkealla. Täytyy kokeilla säätää kielten korot uudelleen. Jos lähtisi sillä vanhalla liikkeelle, että paksuin kieli 12 nauhalta 1,25 mm ja ohuin kieli 1,0 mm. Jos sillä sointi särisee, niin nosto 1,5 mm ja 1,2 mm.
 
En kokeillu mitä ne nyt on, mutta varmaankin vähän vajaa 1,7 ja vajaa 1,5 mm. Se monttu ei 12 nauhan kohdalta ihan sitä 0,2 mm ole mitä se keskeltä kaulaa tuli lisää.

Itse tykkään myös todella matalasta kielien korosta ja silloin täytyy kaulan olla melko suora, ei ole tullut viime aikoina mitattua mutta metallimiehen silmällä 0.05-0.1mm luokkaa, niin että silmällä juuri huomaa että kielen ja nauhan välissä on liikettä kun painaa sormella
 
Matalaa tatsia tavoitellessa alkaa korostua nauhojen hionnan ja kunnon tasaisuus mitä alemmas kieliä haluaa, myös ylänauhat saisi olla hieman hiottu alemmas kuin muut otelauta, jos fret rockerilla pystyy epätasaisuuksia löytämään nauhojen väliltä niin melko varmasti alkaa jostain rämisemään kun sinne 1mm paikkeille kieliä tavoittelee
 
Kun kaikki on kohdallaan ja kielet saa tosissaan matalalle niin on kyllä hyvä ja kevyt soittaa, toki haittapuolena kun itsensä tuohon totuttaa niin ns normaalikorossa onkin kurjaa sen jälkeen mennä ja alkaa huomaamaan kuinka huonoa nauhatyötä monessa kitarassa onkaan :D

VesQ1986: Itse tykkään myös todella matalasta kielien korosta ja silloin täytyy kaulan olla melko suora, ei ole tullut viime aikoina mitattua mutta metallimiehen silmällä 0.05-0.1mm luokkaa, niin että silmällä juuri huomaa että kielen ja nauhan välissä on liikettä kun painaa sormella
 
Matalaa tatsia tavoitellessa alkaa korostua nauhojen hionnan ja kunnon tasaisuus mitä alemmas kieliä haluaa, myös ylänauhat saisi olla hieman hiottu alemmas kuin muut otelauta, jos fret rockerilla pystyy epätasaisuuksia löytämään nauhojen väliltä niin melko varmasti alkaa jostain rämisemään kun sinne 1mm paikkeille kieliä tavoittelee
 
Kun kaikki on kohdallaan ja kielet saa tosissaan matalalle niin on kyllä hyvä ja kevyt soittaa, toki haittapuolena kun itsensä tuohon totuttaa niin ns normaalikorossa onkin kurjaa sen jälkeen mennä ja alkaa huomaamaan kuinka huonoa nauhatyötä monessa kitarassa onkaan :D
 
Itsekin olen matalan actionin miehiä ja kaulan relief asettuu lähes aina noihin samoihin lukemiin kaikissa kitaroissa. Suljettujen kuulokkeiden ja mallintavan vahvistimen kautta otelautaa läpi soittelemalla saa sitten raakattua korkeuden hienosäädön, että milloin särinät ja räminät tulevat vahvistimen läpi. Hämmästyttävän kovasti saa sähkökitara akustisesti rämistä, ennen kuin sillä on vaikutusta vahvarista tulevaan soundiin.

Se 'räminä' vaimentaa kielen gainia vaikkei kuulu vahvistimen kautta.

LaMotta: Se 'räminä' vaimentaa kielen gainia vaikkei kuulu vahvistimen kautta.
 
Totta tämäkin, matala ja korkea action ovat molemmat kompromisseja eri suuntiin.

hallu: No huhhuh, on varmaan höyhenen kevyt soittaa.
 
Melko mahdoton yhtälö tuo 8-setti ja matala action jollei soita todella hennolla otteella, ohuella plekulla ja pelkkää highgainia.
Joku tuossa totesikin että alakielet heiluvat sinne tänne mitä ohempia ovat, yläkielissä ei tuota ongelmaa ole noin paljoa.
 
Soittelin tovin yseillä mutta palasin kymppeihin juurikin tuon takia, soittotatsini ei ole raju mutta ei myöskään mitään hiplailua, pleku on jotain keskivertoa, ei kovin paksu mutta ei mikään koivunlehtikään. Kun soitto on myös komppausta cleaneilla niin liian tuhti pleku ei oikeen toimi.
Niin joo, action lienee jotain ns normaalia likellä koska kitara soi hyvin ja puhtaasti ja bendailu onnistuu hyvin, nauhat medium jumbot rosterit.

Matalan actionin ystävä minäkin oon. Aikanaan kun oli ajossa hyvin stratomainen iban JS 9.5" otelautaradiuksineen niin huomasin ettei siinä kyllä saanut kieliä varmaan läheskään yhtä alas kuin aloittajalla ennen kuin alkoi venytykset kirrailla (halusin että saa sellasen 1.5 sävelaskelta vielä ennen kun töppää). Toki tuossa ja matalan actionin metsästyksessä yleisemminkin, alkaa nauhatyöt merkata varsin paljon, ja nimenomaan erittäin hyvät semmoset. Sittemmin littanammilla wizardeilla soitellessa venytykset sai pysymään puhtaina ja kielet sai paljon enemmän tonttiin.
 
Reliefin puolesta mennään Ruokankaan spekseillä eli varsin suora kaula, pari paperia jos lahtuu väliin tai tyyliin käyntikortti, niin hyvä.

hallu: No huhhuh, on varmaan höyhenen kevyt soittaa.
 
No juu. On niitä parempiakin settejä soitta, mutta jos kaivaa noin 4 kertaa vuodessa kännissä kitaran esiin, niin sormet ei kestä sellaisia vaijereita kun aikanaan kesti. :D

jekhki: No juu. On niitä parempiakin settejä soitta, mutta jos kaivaa noin 4 kertaa vuodessa kännissä kitaran esiin, niin sormet ei kestä sellaisia vaijereita kun aikanaan kesti. :D
 
Juu enhän minä tietenkään moitteeksi kommenttiani tarkoittanut. Itsellä vaan sen verran rouhiva soittotyyli, että olisin vaikeuksissa soittimen kanssa joka olisi noin herkäksi säädetty. Mutta tietenkin säädöt on aina soittajan mukaan ja jokainen käyttää juuri niitä mitkä ovat itselle hyvät.

Aika matalalla tulee pidettyä. Välillä joutuu säätelemään kaulaakin siksi. En kuitenkaan pidä niin ultramatalasta missä alkaa kielet rämisemään kovasti ja soi juuri ja juuri, alkaa kuulostaa niin paskalta, että vaikka se on vähän helpompi soittaa niin ei kiitos. 8-settiä kokeilin ja yhdessä kitarassa on edelleen. Taisin vetää ne kielet liian alas kun se kuulostaa niin aneemiselta.
 
Sormissa on nivelrikkokivut rauhoittunut (Cartexan-lääkkeillä tai itsestään?) niin kestää kyllä ysejäkin nykyään. Mulla punottu 42-E näkyy olevan pääasiallisessa tilukeihäässä 1.5 mm korkeus ja ohut 09-E-kieli 1.25 mm noin. Siis 12. nauhan lakipisteestä kielen alaosaan. Noilla spekseillä ei Jäcksöni rämise, tosin jostain syystä aina B-kielen alanauhat on se mikä aiheuttaa ekana ongelmia, jos jotain tulee. Rosterinauhat hiottiin tasaan pari vuotta sitten ammattilaisen toimesta eikä se muuttanut tilannetta, aina se on toi B. En tiedä mikä siinä on.
 
Vanha Japanin Jackson ysäriltä (TH1), johon vaihdettiin rosterinauhat joku +10 v sitten kun OGt oli soitettu loppuun. Tossa on ylivoimaisesti ohuin kaula kaikista kitaroista mitä olen ikinä kokeillut, joten sen takia tulee soitettua sitä paljon, olen mieltynyt tuohon kaulaan. Mutta ehkä se ohut kaula on alttiimpi vuoden aikojen vaihtelulle.
 
Ynkkähän on sitä mieltä, että 8 on aivan hyvä setti, jos pitää korkealla. Että se kielen korkeus vaikutttaa soundiin enemmän kuin setin paksuus. Mikä on varmaan totta. Kasit voi hilata aika ylös, toisaalta siinä sitten menettää sen kevyemmän tatsin etua. Venytys ja överit vibratot varmaan on edelleen helpompaa. Tai sellanen heavy bottom missä junttauskielet on astetta paksumpia, esim. tämä Ynkän signature-setti:
 
https://www.thomann.de/gb/fender_yjm_nps_008_046_string_set.htm
Tai halvempi versio: https://www.thomann.de/gb/pyramid_alex_beyrodt_virtuoso_008_46.htm
 
Mut minusta kaula ei saisi olla täysin suora kuten OP sanoit jossain vaiheessa pistäneesi, pitää olla aavistuksen jouskarilla jos haluaa kielet alas. Siitähän mullakin se B-kielen särinä tulee, kaula on mennyt liian suoraksi jolloin sitä pitää aavistus löysätä. Löysään joku 1/8-kierrosta tai 1/4-kierrosta ja särinät häviää. Ensin vähän, kokeilee auttoiko, sitten lisää jne.

Olipas muuten yllätys kun tuli katsottua mitä Fender suosittelee 9.5" radiuksen Stratocateriin. 1.6mm molemmille E-kielille! Yleensä kun on minusta ollut selviö, että paksummat kielet korkeammalle ja ohuemmat hyvinkin matalalle. Gibson suosittelee Les Pauliin ylä-e:lle 1.1mm, johon olen saanut säädettyä kaikki muutkin kitarani Stratocasteria lukuunottamatta. Mikähän siinä on..

Tässä jatkanut säätöjen hakuja. Tosiaan kielinä 008-038 joten paksummilla vaijereilla varmaan saisi vähän alemmas. Nyt on kaula kuopalla 0,25 mm. Paksuin kieli 1,75 mm ja ohuin kieli 1,5. Vieläkin G kieli hieman pohjaa kun soittaa 8-10 nauhan maastosta. Vaatisi ehkä jotain nauhan hiontaa seuraavaksi jos sen haluaa vielä tuosta soimaan kuten pitää. Täytyy kokeilla jos sitä yksittäistä jonkun millin osan nostaisi pois linjasta, ettähaittaako tai huomaako soittaessa mitenkään. En viitsi enää kaikkia kieliä alkaa nostaa tuon takia.