Kitarat: soittaminen ›

Tuli mieleen kitaran virittämisestä korvakuulolta, mitä vaikka nyt itse sitä 25 vuotta takaperin aloitin tämän harrastuksen, ja oli todella useita vuosia, että en koskenut siihen lainkaan, mutta Korona -Lockdownin -sulkujen alettua aktivoiduin ja taas maistuu.
 
Tuli mieleen, mitä aika pääosin kuuntelen korvakuulolta kielten vireyden, mitä käytän pelkästään perinteistä espanjalaista viritystä, ja hyvin harvoin sitten 6 -E kieli sävelaskel alemmas D:ksi, mutta se on enemmän klassisen kitaran osalta, mitä niissä sävellyksissä on enemmän tarvetta sille, ja sitten toiseksi yleisin sähkökitaralla, mutta todella harvinainen, koska en omista käyttökelpoista slide-putkea, niin 3-kieli puoli sävelaskelta ylemmäs G#:ksi
 
Miten tärkeänä muut pidätte tätä korvakuulolta vireeseen kitaran pistämisen tärkeyttä, kun ainakin itse pidän sitä siinä määrin ihan käytännön taitona, jossei jopa lopulta pakollisena, kun jos nyt ajatellaan jotain esiintymistilannetta, missä soitin täytyy olla koko ohjelmiston tai konsertin esityksen ajan vireessä, ja sitten kappaleiden aikana erityisesti soolokitaristeilla on paljonkin venytyksiä, missä nyt sitten helpostikin kielen vire menee alavireeseen vaikka ei olisikaan nnyt juuri vaihdettu kielisetti. On toi venytys varmaan yleisin alavireeseen menon syy kesken kappaletta. Niin sitten kun kappale päättyy, niin siinä sitten ei ole oikein aikaa mistään lähteä hakemaan viritysmittaria kuitenkaan, ko seuraava kappale alkaa sitten jo aika pian, jollei peräti saman tien perään, niin siinä mielessä ainakin jonkinlainen käsitys täytyy olla, miltä kaikkien kitaran kielten vapaana soitettuna pitää kuulostaa mitä viritystä sitten käyttääkin.
 
Kyllä nyt varmaan kaikki sellaiset "ammattilaiset", ketä nyt enemmän esiintyy, ja saa siitä myös jotain ehkä palkkioita, palkkaa tai jotain korvausta, niin varmaan nyt ainakin ennen esityksen alkua viritysmittaria käyttää kuitenkin, tai mitä itse nyt parina kesänä kun olen käynyt pitämässä 40-minuutin klassista kitaraa käynyt soittamassa, niin olen keikkapaikalle saapuessa virittänyt kitaran ilman viritysmittaria, mutta kuitenkin sitten 6-kielen E:n olen ottanut pianosta, mutta se on ainoa sävel.
 
Tossa viime kesän alussa aiemmin aloitin sen säikeen täällä sässä palstalla siitä kielisetin vaihdon aikavälistä ennen esitystä, mitä se meni pari vuorokautta mulla vähän turhan myöhäseen, ko ne kestää tosiaan sitten viikon puolitoista viikkoa, että vire alkaa pysymään, kuten siinä ketjussa päädyttiin siihen, niin viime kesän siinä esiintymiseni aikana oli aika monta tilannetta, että siinä piti kappaleiden välissä nopea viritystuokio, jonka aikana olin suullisesti puhuin yleisölle, jotta ei ole kuollutta ja hiljaista hetkeä sitten koko esityksen aikana.

Siinä tosiaan menee tovi että uus kielisetti asettuu. Vihaan sitä hommaa. Onneksi ei usein tarvitse harrastaa.
Muutoin vire pysyy hyvin. Yksittäisen kielen ollessa epävireessä on helppo bendailla sen verran kun tilanne vaatii.
Varsinaisia viritystuokioita on harvoin ja nekin vähän sinnepäin. Kunhan jotenkin tuntuu hyvältä. Kyllä ne nyanssit etsii sitten soittotatsilla eikä mittarilla.
Mitä tarpeellisuuteen tulee niin on se mielestänii tarpeellista kuulla mikä kuulostaa hyvältä ainakin summittaisesti yksittäisten epävireisten kielien kohdalla, kun on verrokkisäveliä.

Kyllä "luonnon menetelmillä" virittäminen pitää osata. Ei hommasta muuten tuu mitään.

En pidä tärkeänä. Jos viritysprosessi syö soittoaikaa tai kitara jää useammin nurkkaan kun virittäminen turhauttaa, niin mittaria vaan tulille ja rok rok. Jos ei muuta, niin vaikkapa ilmainen mobiiliäppi.
 
Hyvää korvaharjoitusta korvalla virittäminen on toki ja painuuhan siinä otelaudan logiikkakin paremmin mieleen (ehkä jopa muutkin kuin priimi- ja oktaavi-intervallit, mikäli virittää esim. kvinttejä ja kvartteja kuuntelemalla), mutta ainakin aloittelijoille suosittelen mittaria varauksetta.
 
Kukin tyylillään tietenkin.

No aloittelijana nyt melkein viritysmittari kannattaakin olla, itsellänikin oli todella pitkään. Toinen vaihtoehto on, että jonkin mentorin kanssa, joka antaa kitarasta vireessä olevan äänen alle, tai sitten ottaa itse pianosta, tai joku antaa pianosta jonkun kielen vapana soitetun vireen alle.
 
Mutta hyvää harjoitusta ja ei ollenkaan turhaa on se, että oppii kuulemaan oikean vireisiä kieliää soitettuna vapaana, kyllä suosittelisin aloitteleville kitaristeille siihenkin käyttämään aikaa muiden harjoitusten ja soittojen lisäksi. Se ei ole ollenkaan mielestäni turhaa, mutta itsellänikin kesti verrattain pitkään, että kuulen onko jokin kieli vireessä vai ei sillä tavalla niin tarkasti, että kykenee soittamaan olettaen että kielet nyt täysin loppunsoitetut ole.
 
Itse ja tykkään virittelyn tiimellyksessä ottaa erilaisia otteita lähinnä nyt avoimesta positiosta, joku C-duuri nyt ainakin on, ja G-duuri ainakin siten, että siinä kuuntelee 4-3-2 ja ykköskieleltä G:n, sitten Em-soinnusta 6-3-2-1 säävelet on ihan mukava, ja siinäkin tulee jo vähän Metallicaa soitettua, mitä Nothing Else Matters se intro pari tahtia alussa on noi Em-soinnun vapaana soitettavat sävelet, vaikka siinä sitä sointuotetta tarvitse ottakkaan, kun soittaa ne vapaana, kun siinä ei käytetä muutamaan alkutahtiin B ja E-säveltä 4-kieleltä, kaikkihan nyt päätyy varmaan heti kitaran käteen otettuaan ensimmäisen kerran elämässään tuohon yhdistelmään luonnostaankin. En ole enää pitkään aikaan katsonut yhtään soittajan videota tuosta kappaleesta, enkä ole pitkään aikaan kuunellut edes sitä, mitä toi nyt on varmaan Metallican soitetuin cover-kappale harrastekitaristeilla ainakin jollain tavavlla soitettuna, niin en ole kyllä nähnyt yhtä ainutta soittajaa, ketä pitäisi siinä intron aikana tuota Em-sointuotetta, vaikka sitten siinä ei käytetäkään mitään sellaista sormea, jolla sitten otetaan B-ääni ja legato C-äänen kautta ykköskieleltä. Jos joku tietää tai nähnyt jonkun videon, niin jos löytyy netistä, niin pistäkää linkki, lähinnä nyt kai Youtubessa se video on, jos sellainen video netistä löytyy. En tiedä, mitä soittamiseen liittyvä virallinen teoria siinä on, ja mikä vaikutus Kirk Hammetin mallilla soittaa se, kun hän ei ainakaan missään esityksessä ole nähnyt mikä se ensimmäinen nyt varmaan on se virallinen musiikkivideo, niin siinä nyt ainakaan ja sata livevideota, mitä olen nähnyt niin ei pidä sitä Em -otetta siinä introssa.
 
Yksi kanssa ja, miten 1-2 kielet, kun 6-kieleltä ottaa huiluäänen 7-positiosta, ja kuuntelee vapaana 2-kieltä, niin kaikuuko, ja sitten 5-kielen huiluääni 1-kieltä varten, muutoinhan nuo huiluäänillä viritykset on edelliseltä kieleltä 5 -positio ja sitten viritettävältä kieleltä 7-positio, ja sitten kuulostollaan kaikua.
 
No nyt itselläni ei ole ollut pitkään aikaan viritysmittaria toimintakunnossakaan, mutta voisi kyllä hankkia sellaisen, johon saa plugin kiinni suoraan, ettei ääntä ota minkään mittarin ulkoisen mikrofonin kautta se taajuusmitttari, on viritysmittari kuitenkin sellainen vaikka itsekin soitan vain kotioloissa enimmäkseen omaksi iloksi, niin jokaisen harrastankin perustarvike, mikä on omistuksessa kuitenkin hyvä olla.

Hyvähän se on oppia jostain referenssiäänestä oppia virittämään kitaransa. Korvakuulolta opetteluun on heti parempi lähtökohta. Muuten mittari on aika mainio..

Rokkipeikko: siinä mielessä ainakin jonkinlainen käsitys täytyy olla, miltä kaikkien kitaran kielten vapaana soitettuna pitää kuulostaa mitä viritystä sitten käyttääkin.
 
Juu on se hyvä osata laittaa kitara vireeseen kuulohavainnon perusteella. Aina ei kerkiä kytätä mittaria. Silti mieluusti viritän kitaran mittarin kanssa ennen esiintymistä. Silloin kaikki soinnut soivat keskimäärin riittävän puhtaasti. Jos sävellajeja ei tarvitsisi välillä vaihtaa, voisi vireen optimoida korvakuulolta tietyille soinnuille.

Kun olen vienyt kitarani joskus Muusikolle säädätettäväksi. Ei intonaatio olekkaan kohdallaan... mutta kitara soi tautisesti. Muistuttaisin jotta kielet tulee olla hamoniassa toisiinsa. Elikkä tärkeintä on jotta ne soivat oktaavissa toisiinsa nähden. Mutta tosin hyvä kaula soi mukavasti joka asemasta.
Vapaa kieli ja seuraavan kielen 8 ääni pitää päristä samaan, eli tuuttiin tää tehtiin...
Samoin vapaa ja toisekielen 20ääni tuuttiin tää tehtiin. Mutta korkeampisoundi tietty..Tää tuuttiin tulee kun kulet kaikki kielet läpi ala eestä hoohon... Mutta tietty h-kieleltä 1 nauha enempi. Niin avoin sointuvirekkin pitää jos vapaa ja yksi kieliväliin ja seuraavan 3ääni menee oktaaviin, eli pärisee... Jne kaikki oktaavit toimmii...

Lyöntivirheistä päätellen harrastat vielä kännikirjoittelua foorumeille?
 
No, olihan tuossa ideaa näin selvin päinkin, sain lisää ideaa miten virittää kitaraa korakuulolta.
 
On se totta, että viritysmittari on hyvä perusvälineistö olemassa sama millä asteella on kitaran soitossa, vaikka korvaisi Marzi Nymanin kotimaan markkinoilla bisneksessä.
 
It's snowing in Hell after my death as a Main devil, if IT Exists down there in All Around.
 
Keskustelu voi jatkua, mä pysyttäydyn toistaiseksi tässä omaksi iloksi mielen virkistäytmiseen soittamisessa murtosoinnuilla ja koko kaula soolokitaraa, jos joku on mut epäireisellä kitaralla joskus kuullut soittavan, niin se enää se entinen Jere Sumell ole tätä päivää: Soolosähkökitaristina kehittyminen on elämänmittainen prosessi, ja todennäköisesti jää vielä kesken vaikka päädyttäisiin humaaniin loppuun vanhuudessa.
 
P.S. Jätin Twitterin edellispäinä aamulla ennen sen muuttumista makssullisuutta.

Rokkipeikko:
Miten tärkeänä muut pidätte tätä korvakuulolta vireeseen kitaran pistämisen tärkeyttä..
 
Itse pidän sitä sellaisena perustaitona. Vaikka virittäisin mittarin kanssa niin silti myös kuuntelen miten kielet soi. Erikseen ja yhdessä, vapaana ja sieltä täältä. Aloitin kitaran soiton ikuisen opettelun 90-luvun alussa (klassisella kitaralla) ja virittäminen kävi akustisella soittimella luontevimmin johonkin saatavilla olevaan referenssiääneen, yleensä pianosta tai opettajan kitarasta.