Kitarat: soittaminen ›

Nyt muutaman vuoden soiteltua olen huomannut että d-standardi on jotenkin luontevin vire mulle. Alussa käytin sekä e- että eb-vireitä mutta kun kokeilin d-virettä niin tuntui heti että pystyi hahmottamaan otelaudan paljon paremmin.
Onko muilla samanlaisia tuntemuksia?

Millä tavalla hahmotus, sävelien paikat vai sointuotteet vai kuinka
 
Eikös tuossa E-D vaan siirry ote pari nauhaa ylemmäs, avosoinnut meneekin kokonaan uusiksi?
 
Vai onko tarkoitus soittaa E vireisiä juttuja vaan matalammalta eli samoilla otteilla mutta D vireestä?
 
Itse olen huomannut että tyhjästä kun jotain riffin pätkiä koittaa kehitellä niin useimmin tulee tartuttua D vireiseen keppiin, liekö tuntuma vaan erilainen vai ei ole ihan niin "kireän" kuuloista

VesQ1986: Millä tavalla hahmotus, sävelien paikat vai sointuotteet vai kuinka
 
Eikös tuossa E-D vaan siirry ote pari nauhaa ylemmäs, avosoinnut meneekin kokonaan uusiksi?
 
Vai onko tarkoitus soittaa E vireisiä juttuja vaan matalammalta eli samoilla otteilla mutta D vireestä?
 
Itse olen huomannut että tyhjästä kun jotain riffin pätkiä koittaa kehitellä niin useimmin tulee tartuttua D vireiseen keppiin, liekö tuntuma vaan erilainen vai ei ole ihan niin "kireän" kuuloista
 
Sävelten paikat loksahtaa paremmin kohdilleen kun käyttää d-virettä. Perusvireellä kun soittaa niin kuulostaa "Mikki Hiiri musiikilta".
Mulla on eri kitarat eri vireille (stratoja) ja paksummat kielet matalimmille vireille ja actionit samat. Olen välilla kokeillut vaihtaa keppien vireitä keskenään mutta aina d-vire tuntuu omimmalta. Eli kitaroista, kielistä tai säädöistä se ei johdu.

D-----
A-----
F-----
C-----
G-----
D-----
 
Jos pelkkää Eb:tä (-) käytän, minulla menee "sihtaamiseksi*" minulla kun on tuo absoluuttinen sävelkorva.
Alas puolisävelaskeleen on minulle haasteellisempi kuin D. D:stä voin soittaa vallan mainiosti.
 
* menee joskus slide-tekniikat huti.
 
edit: Ei tunnu vaikuttavan edes harjoitella Eb Ab Db Gb Bb Eb -vireellä kun virhemarginaali ei vaan pienene. :/
 
Normaalivireellä tai D:llä en tee virheitä juuri koskaan.

Mulla sama juttu.

Zibaldone: D-----
A-----
F-----
C-----
G-----
D-----
 
Jos pelkkää Eb:tä (-) käytän, minulla menee "sihtaamiseksi*" minulla kun on tuo absoluuttinen sävelkorva.
Alas puolisävelaskeleen on minulle haasteellisempi kuin D. D:stä voin soittaa vallan mainiosti.
 
* menee joskus slide-tekniikat huti.
 
edit: Ei tunnu vaikuttavan edes harjoitella Eb Ab Db Gb Bb Eb -vireellä kun virhemarginaali ei vaan pienene. :/
 
Normaalivireellä tai D:llä en tee virheitä juuri koskaan.
 
Itsekin teen virheitä jos on väärä vire. Onko minulla siis absoluuttinen sävelkorva?

Mulle meni nyt ohi. Ei siinä skaalat ja soinnut rakenteellisesti muutu, vaikka virettä tiputtaa. Dropped D on ehkä helpoin jyystellä noita barresointuja. Samoin bendit helpottuu. Toki tuo vireen pudotus vaikuttaa soundiin ja toiseksi helpompi näitä nykyrock/metallibändien biisejä soitella kun kun normi E alkaa olla poikkeus..
 
atct: Nyt muutaman vuoden soiteltua olen huomannut että d-standardi on jotenkin luontevin vire mulle. Alussa käytin sekä e- että eb-vireitä mutta kun kokeilin d-virettä niin tuntui heti että pystyi hahmottamaan otelaudan paljon paremmin.
Onko muilla samanlaisia tuntemuksia?

Zibaldone: D-----
A-----
F-----
C-----
G-----
D-----
 
Jos pelkkää Eb:tä (-) käytän, minulla menee "sihtaamiseksi*" minulla kun on tuo absoluuttinen sävelkorva.
Alas puolisävelaskeleen on minulle haasteellisempi kuin D. D:stä voin soittaa vallan mainiosti.
 
* menee joskus slide-tekniikat huti.
 
edit: Ei tunnu vaikuttavan edes harjoitella Eb Ab Db Gb Bb Eb -vireellä kun virhemarginaali ei vaan pienene. :/
 
Normaalivireellä tai D:llä en tee virheitä juuri koskaan.
 
Miten absoluuttinen sävelkorva tekee hankalammaksi soittaa Eb-virettä? Samat sävelethän edelleen löytyy otelaudalta, mutta vain eri kohdista. Ihan mielenkiinnosta kyselen. Olen kyllä kuullut, että jos on absoluuttinen sävelkorva, niin silloin ihmisillä saattaa olla hankaluuksia vireiden kanssa, jos viretaso on vaikka 440hz sijaan 442hz. Kuulostaa väärältä tai jotain sen suuntaista.

Kampela77: Miten absoluuttinen sävelkorva tekee hankalammaksi soittaa Eb-virettä? Samat sävelethän edelleen löytyy otelaudalta, mutta vain eri kohdista. Ihan mielenkiinnosta kyselen. Olen kyllä kuullut, että jos on absoluuttinen sävelkorva, niin silloin ihmisillä saattaa olla hankaluuksia vireiden kanssa, jos viretaso on vaikka 440hz sijaan 442hz. Kuulostaa väärältä tai jotain sen suuntaista.
 
Luulisin sen johtuvan tuosta ilmiöstä, jonka Wasson selittää kohdassa 4:20 ja eteenpäin.
 
https://youtu.be/-hCKgcO3ayQ?t=260

Kampela77: Miten absoluuttinen sävelkorva tekee hankalammaksi soittaa Eb-virettä? Samat sävelethän edelleen löytyy otelaudalta, mutta vain eri kohdista. Ihan mielenkiinnosta kyselen. Olen kyllä kuullut, että jos on absoluuttinen sävelkorva, niin silloin ihmisillä saattaa olla hankaluuksia vireiden kanssa, jos viretaso on vaikka 440hz sijaan 442hz. Kuulostaa väärältä tai jotain sen suuntaista.
 
Absoluuttisella korvalla tarkoitetaan että tunnistaa sävelen ilman referenssiä. Täähän on aina opittu juttu eli että tietyn taajuuden nimi on tietty.
Eli jos himassa on flyygeli vireessä A 442 niin sehän kuulostaa puhtaalta!
 
Relatiivisella korvalla tarkoitetaan että jos soitetaan ekaksi joku ääni, esim C ja sen jälkeen joku muu niin tunnistaa sen jälkimmäisen.

baron: Absoluuttisella korvalla tarkoitetaan että tunnistaa sävelen ilman referenssiä. Täähän on aina opittu juttu eli että tietyn taajuuden nimi on tietty.
Eli jos himassa on flyygeli vireessä A 442 niin sehän kuulostaa puhtaalta!
 
Relatiivisella korvalla tarkoitetaan että jos soitetaan ekaksi joku ääni, esim C ja sen jälkeen joku muu niin tunnistaa sen jälkimmäisen.
 
Juu, kyllä mä tämän tiedän, mutta kun muistelen kuulleeni, että jotkut absoluuttisen sävelkorvan omistavat ovat tarkkoja ja jos on opittu, että A on 440 Hz, niin 442 Hz kuulostaa väärältä tai oudolta. Tästä tulikin vielä mieleen, että miltä absoluutikon korvaan kuulostavat erilaiset virejärjestelmät vai riippuvatko nämä kaikki asiat absoluutikosta.

Kampela77: Juu, kyllä mä tämän tiedän, mutta kun muistelen kuulleeni, että jotkut absoluuttisen sävelkorvan omistavat ovat tarkkoja ja jos on opittu, että A on 440 Hz, niin 442 Hz kuulostaa väärältä tai oudolta. Tästä tulikin vielä mieleen, että miltä absoluutikon korvaan kuulostavat erilaiset virejärjestelmät vai riippuvatko nämä kaikki asiat absoluutikosta.
 
Olen lukenut anekdootin että Sibelius jolla oli absoluuttinen sävelkorva väitti että jotkut linnut lauloivat epävireisesti.
Mun mielestä on hyvä kysymys oliko Sibeliuksen flyygeli "epävireinen" ja linnut oikeassa vireessä vai päinvastoin?
 
A440 ei ole mikään luonnonlaki vaan Goebbelsin "natsivire" joka jostain syystä on hyväksytty jonkinlaiseksi standardiksi vaikka monia muita natsien aikaansaannoksia ei.

baron: Olen lukenut anekdootin että Sibelius jolla oli absoluuttinen sävelkorva väitti että jotkut linnut lauloivat epävireisesti.
Mun mielestä on hyvä kysymys oliko Sibeliuksen flyygeli "epävireinen" ja linnut oikeassa vireessä vai päinvastoin?
 
A440 ei ole mikään luonnonlaki vaan Goebbelsin "natsivire" joka jostain syystä on hyväksytty jonkinlaiseksi standardiksi vaikka monia muita natsien aikaansaannoksia ei.
 
Enhän mä 440Hz virettä väittänytkään miksikään luonnonlaiksi mikäli niin käsitit. Kunhan vain käytin näitä kahta yleistä oman pähkäilyni esimerkkeinä.

Kampela77: Miten absoluuttinen sävelkorva tekee hankalammaksi soittaa Eb-virettä? Samat sävelethän edelleen löytyy otelaudalta, mutta vain eri kohdista.
 
Tavallaan itse jo vastasitkin tähän. Ainakin osittain se liittyy siis siihen, että kitaristin tapauksessa aistit ovat tottuneet siihen, että tietyn tuntuisen sointuotteen seurauksena tulee tietyn kuuloinen sointu, eli sormenpäissä E-duurin tuntuinen sointu myös kuulostaa korviin E-duurilta. Jos yhtäkkiä virettä tiputetaan puolikkaalla sävelaskelella, syntyy E-duurin tuntuisesta sointuotteesta Eb-duuri, joka sitten "laittaa aivot vinoon" jonkin verran tai ei. Toki tämän asian kanssa on mahdollista pärjätä, tai ainakin opetella pärjäämään, jos vireitä vaihtelee vähän tiuhempaankin kuin kerran vuodessa yhtä kappaletta varten.

Jucciz: Tavallaan itse jo vastasitkin tähän. Ainakin osittain se liittyy siis siihen, että kitaristin tapauksessa aistit ovat tottuneet siihen, että tietyn tuntuisen sointuotteen seurauksena tulee tietyn kuuloinen sointu, eli sormenpäissä E-duurin tuntuinen sointu myös kuulostaa korviin E-duurilta. Jos yhtäkkiä virettä tiputetaan puolikkaalla sävelaskelella, syntyy E-duurin tuntuisesta sointuotteesta Eb-duuri, joka sitten "laittaa aivot vinoon" jonkin verran tai ei. Toki tämän asian kanssa on mahdollista pärjätä, tai ainakin opetella pärjäämään, jos vireitä vaihtelee vähän tiuhempaankin kuin kerran vuodessa yhtä kappaletta varten.
 
No nyt ymmärrän. Eli jos olisi velho sopeutumaan uusiin vireisiin lennosta, niin ongelmaa ei olisi. Matrixin Neomaisesti virettä vaihtaessa nuottien sijainnit siirtyisivät uusille paikoille otelaudalla sekä soittajan päässä ja sormet löytäisivät oikeille paikoilleen.

Jucciz: Tavallaan itse jo vastasitkin tähän. Ainakin osittain se liittyy siis siihen, että kitaristin tapauksessa aistit ovat tottuneet siihen, että tietyn tuntuisen sointuotteen seurauksena tulee tietyn kuuloinen sointu, eli sormenpäissä E-duurin tuntuinen sointu myös kuulostaa korviin E-duurilta. Jos yhtäkkiä virettä tiputetaan puolikkaalla sävelaskelella, syntyy E-duurin tuntuisesta sointuotteesta Eb-duuri, joka sitten "laittaa aivot vinoon" jonkin verran tai ei. Toki tämän asian kanssa on mahdollista pärjätä, tai ainakin opetella pärjäämään, jos vireitä vaihtelee vähän tiuhempaankin kuin kerran vuodessa yhtä kappaletta varten.
 
Täähän on ihan sama homma kuin se että kiippareita voi transponoida ja niillä joilla on "liian hyvä sävelkorva" on vaikeuksia kun tuttu sormitus aiheuttaa "väärät" sävelet.

baron: Täähän on ihan sama homma kuin se että kiippareita voi transponoida ja niillä joilla on "liian hyvä sävelkorva" on vaikeuksia kun tuttu sormitus aiheuttaa "väärät" sävelet.
 
Täsmälleen. Kiippareillahan jokainen sävellaji on oma "maastonsa", jossa mustat ja valkoiset vuorottelevat ihan tietyllä tavalla. Jos korva on vahvasti tottunut yhdistämään tietyn "maaston" tiettyyn soivaan sävellajiin, koskettimiston transponointi saattaa aiheuttaa vähintäänkin turhaa kognitiivista taakkaa, mikä sitten voi vaikuttaa itse soittosuoritukseen.

Jucciz: Täsmälleen. Kiippareillahan jokainen sävellaji on oma "maastonsa", jossa mustat ja valkoiset vuorottelevat ihan tietyllä tavalla. Jos korva on vahvasti tottunut yhdistämään tietyn "maaston" tiettyyn soivaan sävellajiin, koskettimiston transponointi saattaa aiheuttaa vähintäänkin turhaa kognitiivista taakkaa, mikä sitten voi vaikuttaa itse soittosuoritukseen.
 
Mitenkäs eri viritysjärjestelmät kuten tasavire, puhdasvireinen viritysjärjeztelmä )ne. Kuulostaako nämä oudolta, jos on esimerkiksi tottunut soittamaan tasavireisellä viritysjärjestelmällä ja sitten kokeilee vaikka puhdasvireistä, joka on viritetty johonkin tiettyyn sävellajiin. Kuulostaako puhdasvireinen oudolta eri sävellajeissa.

Kampela77: Mitenkäs eri viritysjärjestelmät kuten tasavire, puhdasvireinen viritysjärjeztelmä )ne. Kuulostaako nämä oudolta, jos on esimerkiksi tottunut soittamaan tasavireisellä viritysjärjestelmällä ja sitten kokeilee vaikka puhdasvireistä, joka on viritetty johonkin tiettyyn sävellajiin. Kuulostaako puhdasvireinen oudolta eri sävellajeissa.
 
Varmaan riippuu ihan tapauksesta. Tarkkakorvainen kyllä huomaa eron, mutta on sitten toki yksilöllistä, haittaako se ja minkä verran, mikäli kyllä.

Jucciz: Varmaan riippuu ihan tapauksesta. Tarkkakorvainen kyllä huomaa eron, mutta on sitten toki yksilöllistä, haittaako se ja minkä verran, mikäli kyllä.
 
Netistä löytyy näyte jossa puhallinbändi soittaa saman piisin sekä tasavireisesti että puhdasvireisesti ja vaikka mä en mikään tarkkakorvainen ole, havaitsen kyllä eron, eri asia haittaako se.