Kitarat: soittaminen ›

Elikkä haluisin tietää miten noi erikoisemmat soinnut muodostuu esim noi C6, C7 ja ne maj7 ja sus tommoset.. jos vaikka joku tietävä jaksais valaistaa asioita
 
Jos käytät jotain ihme musiikki termejä niin pistä vaikka joku pieni selvennys viereen :) esimerkit olis kyllä jees!

Elikkä haluisin tietää miten noi erikoisemmat soinnut muodostuu esim noi C6, C7 ja ne maj7 ja sus tommoset.. jos vaikka joku tietävä jaksais valaistaa asioita
 
Jos käytät jotain ihme musiikki termejä niin pistä vaikka joku pieni selvennys viereen :) esimerkit olis kyllä jees!
 
No nuseimmin niitä voi muodostaa monilla eri tavoilla mutta tässä yksi tapa kaikista: (tiedän kyllä muutkin tavat mutta jos haluat ne niin sano).
 
--C6--
 
e--3--|
b--1--|
g--0--| - tuossa on yksi helpoimmista tavoista tabina.
d--2--|
a--0--|
e--0--|
 
--C7--
 
-1--|
-3--|
-1--| - Tuossa on tietääkseni yksi ja ainut helppo tapa.
-3--|
-1--|
-X--|
 
Jos halusit Cmaj7- soinnun se on tässä:
 
--Cmaj7--
 
-0--|
-0--|
-2--| -taas yksi helpoimmista tavoista.....
-3--|
-0--|
-x--|
 
Tarkoititko peräti jotain tommosta??

Jos minulle joskus siunaantuu taitoa käyttää vapaa-aikaani fiksusti ja yleishyödyllisesti sekä riittävästi inspiraatiota, niin lupaan kirjoittaa selvityksen soinnunmuodostuksesta niin yleisestä kuin kitarateknisestäkin näkökulmasta. Siihen asti selitän lyhyesti:
 
Nuo erikoisuudet ja lisämerkinnät ovat laajennuksia perinteisiin kolmisointuihin. Eli molliin, duuriin, dimiin tai ylinousevaan kolmisointuun lisätään ylimääräisiä säveliä.
 
* C6 on C-duurisointu johon lisätään C-duuriasteikon 6. sävel eli A.
* C7 on C-duuri johon lisätään duuriasteikon alennettu 7. sävel eli Bb.
* Cmaj7 on C-duuri johon lisätään asteikon 7. sävel eli B.
* Csus4 on C-duuri, jossa terssi (E) korvataan duuriasteikon 4. sävelellä eli F:llä.
 
Ja niin edelleen. Kaikissa sävellajeissa homma toimii ilman muuta aivan tarkalleen samalla tavalla.
 
Miltä nämä sitten näyttävät kitaran kaulalla otettuina? Se ei ole aivan yksiselitteistä, sillä jokaisen soinnun voi ottaa monesta paikkaan, monena käännöksenä ja eri ääniä kaksintaen. Kuitenkin muutama esimerkki kustakin soinnusta:
 
C6:

E|-----|-----|-----|--12-|
B|--5--|-----|--8--|--10-|
G|--2--|--9--|--9--|--12-|
D|--5--|--7--|--7--|--10-|
A|--3--|--10-|-----|-----|
E|-----|--8--|--8--|-----|

 
C7:

E|--0--|-----|-----|--12-|
B|--1--|--5--|--8--|--11-|
G|--3--|--3--|--9--|--12-|
D|--2--|--5--|--8--|--10-|
A|--3--|--3--|-----|-----|
E|-----|-----|--8--|-----|

 
Cmaj7:

E|--0--|-----|-----|--12-|
B|--0--|--5--|--8--|--12-|
G|--0--|--4--|--9--|--12-|
D|--2--|--5--|--9--|--10-|
A|--3--|--3--|-----|-----|
E|-----|-----|--8--|-----|

 
Csus4:

E|--1--|--3--|--8--|
B|--1--|--6--|--8--|
G|--0--|--5--|--10-|
D|--3--|--5--|--10-|
A|--3--|--3--|--10-|
E|-----|-----|--8--|

Nahkikseltahan tuli jo tosi hyvä selitys.. Mutta "plasmademonille":Tässä kysyttiin sointujen muodostamisesta, ei sointuja. Tuskin saat itsekään hyötyä siitä, jos sulle vaikka näytetään polkupyörä, etkä osaa ajaa sillä, niin mitä pentelettä sä sillä teet?

No nuseimmin niitä voi muodostaa monilla eri tavoilla mutta tässä yksi tapa kaikista: (tiedän kyllä muutkin tavat mutta jos haluat ne niin sano).
 
No, kerroppa joutessasi KAIKKI muutkin mahdolliset tavat ottaa kitaralla nuo soinnut :)
 
Säästän nahkiksen aikaa ja neuvon Sopulia etsimään käsiinsä tälläkin palstalla useampaan kertaan mainitun Only Complete -nimisen kirjan. (Löytyy useimmista kirjastoista.) Se on mielestäni varsin hyvä ja ennenkaikkea käytännönläheinen johdatus sointuihin ja niiden muodostamiseen kitaralla. Tuosta on sitten hyvä lähteä laajentamaan pidemmälle tietämystään asiasta.

Erittäin mukavaa, että joku jaksaa kirjoittaa noin hyviä esimerkkejä
 
lisää vaan :P
 
Toivottavasti sulle nyt siunaantuu sitä vapaa-ajan käyttöä, koska haluan kuulla lisää.

No, kerroppa joutessasi KAIKKI muutkin mahdolliset tavat ottaa kitaralla nuo soinnut :)
 
Säästän nahkiksen aikaa ja neuvon Sopulia etsimään käsiinsä tälläkin palstalla useampaan kertaan mainitun Only Complete -nimisen kirjan. (Löytyy useimmista kirjastoista.) Se on mielestäni varsin hyvä ja ennenkaikkea käytännönläheinen johdatus sointuihin ja niiden muodostamiseen kitaralla. Tuosta on sitten hyvä lähteä laajentamaan pidemmälle tietämystään asiasta.
 
Anteeksi, olen IHAN PIHALLA!

Omasta mielestäni paras tapa sointujen muodostumisen opetteluun on opetella duuri -ja molliskaalat. Eritoten duuriskaala, koska sen avulla pystyt muodostamaan duuri -ja mollisoinnut seiskoineen, kutosineen jne. Opettelemalla vielä otelankun ulkoa (tai edes melkein) voit muodostaa soinnut nopeasti mistäpäin kaulaa tahansa.
 
Eli tämä kaikki perustuu siihen, mitä Nahkis tossa jo aikaisemmin hyvin selittikin.
 
Mielestäni vielä "Only Complete" opasta huomattavasti helpompi keino sisäistää asia on Ultimate Guitar Page (http://www.ultimateguitarpage.com/) ja sieltä "Theory" osio.

Kun tietää saa etsiä kaulalta tarvittavan rootin (C soinnun root on C-nuotti jne) duuriskaalan eli 2+2+1+2+2+2+1 (nauhaa ylempänä) tai siis wwhwwwh ja on esim tämä taulukko printattuna ( http://www.jmdl.com/howard/music/quick_crd_ref.html ), niin siinähän se sointujen muodostus niinko on.
 
Eli kun taulukosta lukee jotta duurisointuun tarvitaan 1, 3 ja 5, niin, esim C duuri 7:
A kielen kolmosnauhalta C eli root/juuri.
D kieleltä löytyy kolmosintervalli (joka on 4 nauhaa ylöspäin kuin root eli yksi kieli ja yksi nauha alaspäin)
G-kieleltä flat-seiskaintervalli, joka on 6 nauhaa ylempänä kuin kolmosintervalli. Eli siinä on C7, siis yksi tsiljoonasta tavasta soittaa se.
 
maj 7 soinnun tekee nostamalla yhden nauhan seiskasoinnun seiskaa yhden nauhan ylemmäksi. Mollisoinnun tekee pudottamalla kolmosintervallia yhden nauhan. Sus soinnut on kolmosintervallin liikuttamista yhden nauhan ylöspäin (sus4) tai kaksi nauhaa alaspäin (sus2). jne.

Joo en minäkään jaksanut selvittää tarpeeksi hyvin. Enklantia osaaville:
http://www.guitar-forum.com/message … /viewtopic.php?t=244&highlight=