Kitarat: soittaminen ›

Maaliskuussa tulee ikää jo 18 eikä oo tullu soiteltua kitaraa aktiivisesti kun vasta n. 1 vuosi ja 3kk. Sitä ennen soitin kyllä kitaraa passiivisesti rumpujen ohessa mutten paljon mitään oppinut. Nuorempana poikana soittelin joskus ylä-asteella rumpuja mutta se ei syttänyt hirveesti. Kunnon inspiraatio iski vasta kitaran myötä. Harmittaa vaan kun se oma soitin löyty vasta myöhemmin. Kai sitä vielä näin pari vuotta jäljessäkin ehtii.

Tossa oli jotain aiheesta.
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … 2&o=0&x=51b4323db5&co=0

Maaliskuussa tulee ikää jo 18 eikä oo tullu soiteltua kitaraa aktiivisesti kun vasta n. 1 vuosi ja 3kk. Sitä ennen soitin kyllä kitaraa passiivisesti rumpujen ohessa mutten paljon mitään oppinut. Nuorempana poikana soittelin joskus ylä-asteella rumpuja mutta se ei syttänyt hirveesti. Kunnon inspiraatio iski vasta kitaran myötä. Harmittaa vaan kun se oma soitin löyty vasta myöhemmin. Kai sitä vielä näin pari vuotta jäljessäkin ehtii.
 
Kyllä ehdit varmasti oppia kitaransoittoa vaikka aloitat 18-vuotiaana, Eddie! Itse esimerkiksi aloitin skitansoiton 18-vuotiaana - juuri kuten sinäkin. Oppiminen vei aikansa, mutta nyt olen pätevä soittaja. Harjoittelin vain sitkeästi. Opettelin perusasiat hyvin ja aikaa myöten ne hioutuivat yhteen hyväksi kokonaisuudeksi. Tiedän myös erään toisen tyypin joka on nyt 18-vuotta ja aloitti elokuussa 2003 kitaransoiton. Hän on jo oppinut ihan hyvin ja uskon, että hänestä tulee hyvä soittaja.

Opettelin perusasiat hyvin
 
Perustekniikka kannattaa tosiaankin opetella huolellisesti. Itse aloitin sähkökitaransoiton 15 vuotiaana, mutta opin vähän viallisen tekniikan, ja näin jälkeenpäin sitä on aivan mahdotonta korjata. Kyllä se siitä sutkeutuu...(mitä ihmettä)
onkohan tuota verbiä kuultu ennen... "just wondering"

Aloitusiällä ei ole merkitystä (16v itse), vaan sillä kuinka ahkerasti harjoittelee.
Kun on soitellut kitaraa 40-50 vuotta, niin eipä sillä luultavasti niin merkitystä ole aloittiko 12 vai 20-vuotiaana.

Onhan näitä esimerkkejä myöhemmällä iällä aloittaneista ammattimiehistä/ja -naisista. Sen verran kaataisin kuitenkin kylmää vettä niskaan, että nuoremmalla iällä kannattaisi kuitenkin se motoriikkapuoli hoitaa kuntoon. Vanhemmalla iällä eivät ne sormet enää niin näppäriksi kehitykään, mutta varsinaisena rajoitteena tämä lienee ainoastaan klassisella puolella.
 
En puhu kokemuksen syvällä rintaäänellä, vaan sieltä täältä poimitulla nippelitiedolla. Itse aloitin kitaransoiton 17-vuotiaana.

Aloitin 'kunnolla' 16-vuotiaana ja nyt ikää 22.

Joo kyllä mulla tekniikkapuoli on ihan kunnossa ja soitto kulkee suht hyvin. Harmittaa vaan se, että jos soittoa olisi tässä vaiheessa juuri se vuosi tai kaksi enemmän takana homma toimisi reilusti paremmin. Mutta nyt pyrin soittamaan niiden "kadotettujen" vuosienkin edestä. Harmi vaan että kouluhommia on lukiossa reilusti enemmän kuin yläasteella eikä aina ole hirveästi aikaa eikä energiaakaan kouluhommien vuoksi reenata.

Joo kyllä mulla tekniikkapuoli on ihan kunnossa ja soitto kulkee suht hyvin. Harmittaa vaan se, että jos soittoa olisi tässä vaiheessa juuri se vuosi tai kaksi enemmän takana homma toimisi reilusti paremmin. Mutta nyt pyrin soittamaan niiden "kadotettujen" vuosienkin edestä. Harmi vaan että kouluhommia on lukiossa reilusti enemmän kuin yläasteella eikä aina ole hirveästi aikaa eikä energiaakaan reenata kouluhommien vuoksi.

Oho, tuli vähän sählättyä.

monikin täällä on sanonut, että kannattaa opetella perustekniikat kuntoon ensin.. niin siis mitä sillä meinaatte?? puhutaan vaikka nyt alternate-pikkauksesta, jos se siis on perustekniikka, niin pitääkö se reenata siihen kuntoon, että voi soittaa ihan mitä vaan sillä tekniikalla. esim. ala- ja ylä-e:tä vuorotellen tempoon 220, vai riittääkö jos osaa soittaa asteikoita 3 nuottia per kieli tempoon 160.. puhumattakaan mitä kaikenmaailman patterneja on olemassa.. no jep

Aloitusiällä ei ole merkitystä (16v itse), vaan sillä kuinka ahkerasti harjoittelee.
Kun on soitellut kitaraa 40-50 vuotta, niin eipä sillä luultavasti niin merkitystä ole aloittiko 12 vai 20-vuotiaana.
 
Kyllä sillä itseasiassa on. Varsinkin motoriikan kehittäminen on vanhana vaikeampaa. (ja muutenkin uuden oppiminen)

Kyllä sillä itseasiassa on. Varsinkin motoriikan kehittäminen on vanhana vaikeampaa. (ja muutenkin uuden oppiminen)
 
Totta. Mutta kuten, sanoin se ei kevyen musiikin puolella ole niin vakavaa. Sitäpaitsi paras oppimisikä ihmisellä kestää pitkälle yli kahdenkympin.

itse aloitin bassoa soittamaan 15-vuotiaana...siirryin kitaraan sitten tuossa pari vuotta sitten, nyt olen 19...soittotaito on mun kohdalla se että pändissä teen ja soitan liidit, meiän musiikki on tuommosta apishuttua...sitten ite soittelen kotona jotai pomppumetalliriffejä, heviä ja punkkia...iha pohjalta sointuja, mikää nopeesorminen ja loistavatekniikkainen en ole...mutta kitaransoitossa pitää olla se että ite siitä nauttii, myöhästä voi olla jos aiot yhtä kovaks staraks yhtä nopeesti ku Negativen Larry Love(naurua!!! ;) )eiköhä se oo iha itestäs kiinni millo oot mielestäs tarpeeks hyvä ym...eli ei muuta ku treenaamaan ja hyviä soittohetkiä.

25-vuotiaana. Eipä ole mitään hankaluuksia ollut jotka olisi voinut iän piikkiin pistää.
 
Vaan jos on käsistään tumpelo niin ei sitä varmaan opi vaikka aloittaisi kuinka nuorena. Kyllähän sen näkee jo pikkukakaroista kenellä on kädentaitoja ja kenellä ei.

ite alotin joskus ehkä 10-11 vuotiaana. alotinko liian myöhään???

ite alotin joskus ehkä 10-11 vuotiaana. alotinko liian myöhään???
 
Juuri sopiva ikä! Pääsee sitten kingeilemään kun muut aloittelee 15-17 vuotiaina:)

Onhan näitä esimerkkejä myöhemmällä iällä aloittaneista ammattimiehistä/ja -naisista. Sen verran kaataisin kuitenkin kylmää vettä niskaan, että nuoremmalla iällä kannattaisi kuitenkin se motoriikkapuoli hoitaa kuntoon. Vanhemmalla iällä eivät ne sormet enää niin näppäriksi kehitykään, mutta varsinaisena rajoitteena tämä lienee ainoastaan klassisella puolella.
 
En puhu kokemuksen syvällä rintaäänellä, vaan sieltä täältä poimitulla nippelitiedolla. Itse aloitin kitaransoiton 17-vuotiaana.
 
Perkele, musta ei tulekaan seuraavaa Ynkkää!

Muistakaa että harjoittelun määrä ei korvaa harjoittelun laatua. itse olen soiitanut n.8v mutta koska harjoittelen aina vaan sitä samaa bluessin renkutusta niin monet 2 vuotta soittaneet janut tiluttelee mut ihan suohon ku ne on trenannnu sellasia teknisiä kikkailuja. uskaltaisian olevani silti "parempi" soittaan ku ne vaik en nopee olekkaan.
 
Musiikin ja etenkin kitaran treenauksessa kannattaa keskittyä harjoittelemaan sitä mistä pitää. Jos se on sitä et sä vedät 8 vuotta niitä samoja rakkaita bluessejas nii ei mahra mittään.

Aloitin joskus 17 vuotiaana ja mitään en oikein oppinut, joten lopetin lähes heti. Aloitin uudestaan reilut 30 vuotiaana ja tässä sitä ollaan nyt soiteltu n. 9 vuotta. Eli kyllä sitä vanhempanakin oppii, kun vaan motivaatio on ok.