Kitarat: soittaminen ›

Liikkuuko näillä sivuilla paljon jazz-soittajia? Ois kiva saada vinkkejä ja ohjeita teiltä kokeneimmilta lähinnä sointumelodioitten soittoon. Oon nyt muutamana päivänä tutustunut yhteen jazz-biisiin, eli tuohon All The Things You Are:n. Kaipaisin kommentteja/neuvoja/vinkkejä soittooni. Tänään soittelin taas hieman eri tavalla tuota kappaletta ja kommentit ja myös teidän omat soitannat olisi tervetulleita?
 
Eli nyt löytyy ääninäytesivultani allthethingsyouare.mp3 uusin versio.
 
Edellisessä versiossa soitin suoria neljäsosia bassoksi. Nyt koitin hieman svengata enemmän musiikin mukana ja koitin jonkinnäköstä walkingbass-säestystäkin.
 
Niin na nuotit tohon biisiin löytyy:
 
http://mapage.noos.fr/realbook/RB/All%20TheThings%20You%20Are.jpg
 
Ei muutaku äänityksiä kehiin. Jucciz?

Eiks tää kelpaa?
 
http://peavey.mine.nu/mp3/peavey/thangs.mp3

Eiks tää kelpaa?
 
http://peavey.mine.nu/mp3/peavey/thangs.mp3
 
Sointumelodia yhdellä kitaralla soolona?

Kyllähän sitä jazzia tulee soitettua aika paljonkin. Vaan en voi sanoa olevani mikään jazzkitaristi. Se on vain rakas musiikin laji.
 
Toisaalta ne tiedä miksi minä tänne kirjotan kun en minä osaa neuvoa kuitenkaan. Mitään järkevää vinkkiä ei todellakaan ole.
 
Soita paljon? ;)

Kyllähän sitä jazzia tulee soitettua aika paljonkin. Vaan en voi sanoa olevani mikään jazzkitaristi. Se on vain rakas musiikin laji.
 
Toisaalta ne tiedä miksi minä tänne kirjotan kun en minä osaa neuvoa kuitenkaan. Mitään järkevää vinkkiä ei todellakaan ole.
 
Soita paljon? ;)
 
Vähän samoilla linjoilla ollaan.Monta vuotta olen klasariopintojen ohessa jazz-kitaransoittoa opiskellut ja mitä enemmän oon noita tutkintoja suorittanut,sitä enemmän on tuota jazzia tullut reenattua.Jazzia on mukava soittaa ja kuunnella.Ajan mittaan olen alkanut päästä tuohon jazz-sooloiluunkin sisälle,mutta en ala todellakaan ketään neuvomaan vaan jätän sen niille jotka ovat oikeasti kovia jazzkepittäjiä.

Pikkasen tutustuin käytettäviin asteikkoihin. Onko totta, että melodista mollia ei siis juuri ollenkaan käytetä jazzissa niin, että takasin tullessa muutetaan se luonnolliseen molliin? Eli jazz-minor asteikko on siis melodinen molli soitettaessa ylös ja alas. Löytyiskö joltain jottain soolonpätkiä. Olis kiva kuulla vaikka tuos jazz-mollista millasia sävyjä se saa aikaan. Soitin mmaj7 soinnun päälle tuota asteikkoa ja kyllähän siinä aika "jazz"soundi on. Täytyy vaan löytää enemmän tunnelatausta soittoon ja kuulla musiikki päässä, vaikka jo tietämällä etukäteen mihin sormet voi mennä on jo askel eteenpäin.

Pikkasen tutustuin käytettäviin asteikkoihin. Onko totta, että melodista mollia ei siis juuri ollenkaan käytetä jazzissa niin, että takasin tullessa muutetaan se luonnolliseen molliin? Eli jazz-minor asteikko on siis melodinen molli soitettaessa ylös ja alas.
 
Näin se ainakin mun käsittääkseni on.
 
edit. Aloin ihmettelemään että miksei noissa teidän vedoissa ole All The Things You Are:n oikeaa introa ja sitten huomasin että tuosta nuotista puuttuu se. Eli koettakaapa kaivaa se introkin vielä jostain mukaan.

Pikkasen tutustuin käytettäviin asteikkoihin. Onko totta, että melodista mollia ei siis juuri ollenkaan käytetä jazzissa niin, että takasin tullessa muutetaan se luonnolliseen molliin? Eli jazz-minor asteikko on siis melodinen molli soitettaessa ylös ja alas. Löytyiskö joltain jottain soolonpätkiä. Olis kiva kuulla vaikka tuos jazz-mollista millasia sävyjä se saa aikaan. Soitin mmaj7 soinnun päälle tuota asteikkoa ja kyllähän siinä aika "jazz"soundi on. Täytyy vaan löytää enemmän tunnelatausta soittoon ja kuulla musiikki päässä, vaikka jo tietämällä etukäteen mihin sormet voi mennä on jo askel eteenpäin.
 
Melodinen molli on periaatteessa eri asia kuin ns. jazzmolli (tai Real Melodic Minor, RMM). Eli asteikon rakenne on sama (1 2 b3 4 5 6 7), mutta jazzmusisoinnissa sen rakennetta pidetään samana koko ajan, siinä missä esim. klassisessa pakitetaan luonnollista mollia (1 2 b3 4 5 b6 b7).
 
Korjatkaa jos oon väärässä, mutta jazzmollin nimi on minusta vaan aika hämäävä, koska sitä ei itseisarvona niinkään paljoa käytetä improvisaatiossa kuin sen moodeja (lydian dominant/overtone, lydian augmented, altered, ym.). Eli ei sitä jazzmollia käyttämällä oikein automaattisesti jazzilta kuulosta, son vähän eri asia kuin blues-asteikko. :)

Tuo moodijuttu on sinänsä aika mielenkiintoinen juttu. Jos tosiaan ajatellaan mmaj7-soinnun päälle tuota (jazz?) melodista mollia, niin ei sitä tule aina aloittaneensa melodista ideaansa soinnun priimistä. Eli jos soitan sooloa vaikka Cmmaj7 soinnun päälle ja aloitan c-mel.molliasteikon 4. sävelestä tulee moodin nimeksi F lydian dominant? Olenko oikeilla jäljillä?
 
Jotenkin harhaajohtavaa koko matemaattinen ajattelutapa improvisaatioon. Ainakin näin alkuvaiheessa tuntuu siltä. Miksi sitten liian/valitettavan usein kuulee semmoista edestakaista skaalailoittelua. Eikös improvisaatio voisi lähteä siitä, että on käsitys siitä mitä tekee kuulemisen tasolla, eikä tiedon? Tietenkin kokeilemalla pääsee pitkälle. No jatketaan harjoituksia. :) !

Melodinen molli on periaatteessa eri asia kuin ns. jazzmolli (tai Real Melodic Minor, RMM). Eli asteikon rakenne on sama (1 2 b3 4 5 6 7), mutta jazzmusisoinnissa sen rakennetta pidetään samana koko ajan, siinä missä esim. klassisessa pakitetaan luonnollista mollia (1 2 b3 4 5 b6 b7).
 
Eikös Topah noin juuri sen asian esittänytkin (ainakin mä ymmärsin niin).
 
Korjatkaa jos oon väärässä, mutta jazzmollin nimi on minusta vaan aika hämäävä, koska sitä ei itseisarvona niinkään paljoa käytetä improvisaatiossa kuin sen moodeja (lydian dominant/overtone, lydian augmented, altered, ym.). Eli ei sitä mollia käyttämällä oikein automaattisesti jazzilta kuulosta, son vähän eri asia kuin blues-asteikko. :)
 
Joo, tässä vaiheessa mä voisin hivuttautua vähin äänin taka-alalle ja jättää keskustelun niille, jotka oikeasti jotain jostain tietääkin. Oon muutenkin vähän sitä mieltä että rumpalit voisivat pitää päänsä kiinni silloin kun puhutaan musiikista. Keskittyisivät vaan niihin pannujensa koista ja kapuloidensa merkeistä puhumiseen...

Tuo moodijuttu on sinänsä aika mielenkiintoinen juttu. Jos tosiaan ajatellaan mmaj7-soinnun päälle tuota (jazz?) melodista mollia, niin ei sitä tule aina aloittaneensa melodista ideaansa soinnun priimistä. Eli jos soitan sooloa vaikka Cmmaj7 soinnun päälle ja aloitan c-mel.molliasteikon 4. sävelestä tulee moodin nimeksi F lydian dominant? Olenko oikeilla jäljillä?
 
Olet oikeessa siinä, että jazzmollin 4. sävelestä rakennettu moodi on lydian dominant (1 2 3 #4 5 6 b7). Ota huomioon kuitenkin se, että moodien (tai asteikoiden yleensäkin) välittämät eri sävythän johtuvat siitä, että eri sävelet muodostavat eri intervalleja suhteessa taustasointuun tai taustalla muhivaan pohjasäveleen. Eri samalla sävelellä voi olla täysin eri 'funktio' riippuen mitä taustalla soi johtuen siitä, että sen suhteellinen intervalli perusääneen on eri.
 
Piru kun on vaikea selittää... Esimerkiksi, jos soitat Cmmaj7 -soinnun päälle B:n, niin suhteessa taustasointuun soitat soinnun suurta septimiä. Vaikka sama B onkin F lydian dominantin #4 (eli ko. moodin voimakas värisävel), niin ei se väritä kokonaissointia lyydisen dominantin suuntaan, eli et periaatteessa soita lydian dominant -asteikkoa vaikka asian niin hahmottaisitkin esimerkiksi sormituksen kannalta.
 
Eli jos haluat F lydian dominant -sävyä testailla, niin F pohjasäveleksi taustalle (sointuna esim F7#11 tai F9#11) ja sitten soittamaan C-jazzmollin säveliä, jotka SUHTEESSA F:ään muodostavat lydian dominant -asteikon.
 
Toivottavasti ei ollut liian sekavaa. :)

Ilmeisesti kirjoitukseni oli aika sekava, kun juuri tätä hain kirjoituksellani, vaikken sitä suoraan sanonutkaan, eli eli kyse on todellakin siitä miltä jonkun asteikon sävel kuulostaa tietyn soinnun päälle.
 
Kuuntelin pari päivää sitten Allan Holdsworth nimistä kitaristia ja otin selvää, että hän ei esim. improvisoi asteikkojen tai moodien perusteella niin, että ne olisivat soveltuvia juuri tiettyyn sointuun alkaen siitä ja siitä sävelestä. Lähestymistapoja on varmasti monia ja kysymyksiä tosiaan todella paljon.
 
Improvisaatio ja muukin soittaminen on myös mielenkiintoinen tutkimuksen aihe. Soittaja prosessoi tietoja kahdella eri tavalla. Ihminen aistii asioita ja tämä on tietoa mikä kulkee kohti päätöksentekoa, tietoista ajattelua ja tietämystä. Yhdessä tämän aistinvaraisen tiedon kanssa toimii toinen tiedonprosessoinnin tapa. Aisteilta tulevaa tietoa verrataan opittuihin tietorakenteisiin, kuten esim. asteikoihin, rytmeihin, äänenväreihin jne. Noita opittuja tietorakenteita kutsutaan skeemoiksi. Näitä tietoja sitten prosessoidaan muistissa, joita on myös kaksi. Lyhyt ja pitkäkestoinen muisti. Lyhytkestoinen muisti lukemani mukaan pystyy käsittelemään n.7 yksikköä. Millerin sääntö.
 
Eli jazzimprovisaatiossakin käytetään hitaasti kehittyviä ja pitkäkestoisessa muistissa olevia skeemoja, eli asteikkoja yms. Ja sitten on aistinvarainen tieto, eli ilmeisesti siinä käytämme sen lyhytkestoisen muistin, minkä avulla saavutamme improvisaatiosta joka kerta erilaisen. Aistimme asioita, joita tuomme esiin improvisaatiossamme ja apuna käytämme opittuja skeemoja. No olipas yksinkertainen sepustus. :DD !!!

Eiks tää kelpaa?
 
http://peavey.mine.nu/mp3/peavey/thangs.mp3
 
Toihan on ihan helvetin hyvä.
Siis niinku ainakin sillälailla että kun klikkasin ton soimaan ja rupesin lueskelemmaan noita juttuja mitä muusikon.nettiläset on kirjoitellu.
Noin kahden tunnin päästä huomasin etä p**kele toihan on soinut kokoajan tossa taustalla eikä v*tuta yhtään.
Mikä tahansa muu puolen-minuutin mittainen kappale olisi sulkeutunut jo ajat sitten.

Musiikkinäytteistä: jampat osaa soittaa, todella.