Kitarat: soittaminen ›

Kertokeepas nyt viisaammat että mitä eroa/väliä sillä on, soittaako vaikka C-Am-G sointukulun päälle sooloa esim. C-duuri-skaalalla, joka siis "sopii" mm. noihin sointuihin, vai soittaako esim. jostain Bb-asteikosta?? Muiden sooloja olen soitellut ja nyt haluaisin oppia teoriaa, jamittelutarkoituksessa.

Kaikki nuo soinnut kuuluvat C-duuriasteikkoon. Siispä Ceeduurilla tai Amollilla mennään. Tai käyhän tuohon periaatteessa G-duurikin ja E-molli säveltensä puolesta, mutta kyllä tuossa varmaan sitä C-duuria haetaan.

Kertokeepas nyt viisaammat että mitä eroa/väliä sillä on, soittaako vaikka C-Am-G sointukulun päälle sooloa esim. C-duuri-skaalalla, joka siis "sopii" mm. noihin sointuihin, vai soittaako esim. jostain Bb-asteikosta?? Muiden sooloja olen soitellut ja nyt haluaisin oppia teoriaa, jamittelutarkoituksessa.
 
No yleensä kai on tapana soittaa sävellajiin kuuluvia saveliä. Saattaapi kuulostaa hieman oudolle (joittenkin mielestä ehkä taiteellista), jos vetelee jotain aivan mitäsattuu väärästä savellajista. Ja teoriapalstalta voi sitten kyllä varmaan kysellä lisää...

Bb-ääni ei kuulu C-duuri skaalaan, joten sitä ei "voi" soittaa C-duuri sointujen kanssa. G-mollissa olisi nuo sinun mainitsemat soinnut G, Am, C ja Bb.
Tsekkaa Fageista Moodit. Ja jollei kerrota tarpeeksi niin haulla kannattaa myös kokeilla.
 
Edit. Eipäs ollutkaan.. C:n pitäisi olla mollisointu. Ääh.. en kyllä jaksa nyt miettiä mikä skaala tuohon sopisi mutta eikähän joku guru kohta vastaile paremmin,
 
Edit 2. Myöskään G ei kuulu G-molliskaalaan

Bb-ääni ei kuulu C-duuri skaalaan, joten sitä ei "voi" soittaa C-duuri sointujen kanssa. G-mollissa olisi nuo sinun mainitsemat soinnut G, Am, C ja Bb
 
Edit. Eipäs ollutkaan.. C:n pitäisi olla mollisointu.
 
Kuten myös G-mollissa G:n kuuluisi olla mollisointu ;D

Kuten myös G-mollissa G:n kuuluisi olla mollisointu ;D
 
Good point :D

Kun soolo menee sointujen muodostamassa sävellajissa, niin tulee käytetyksi paljon samoja ääniä kuin mitä niissä soinnuissa on (koska ne ovat samoista asteikoista muodostettu) ja muutenkin asteikkoon kuuluvat äänet ovat yleensä konsonoivempia/harmonisempia sointutaustan kanssa.
 
Eli yksinkertaistettuna, kun valitsee asteikon hyvin se kuulostaa hyvältä sointupohjan päällä. karsiutuu pahimmat riitaäänet pois.

Bb-jooninen = C-doorinen

Bb-jooninen = C-doorinen
 
Eli soinnut ovat Bb, Cm, Dm, Dis, F, Gm ja Am-5

Eli soinnut ovat Bb, Cm, Dm, Dis, F, Gm ja Am-5
 
Kuulostipa hauskalta... Akustisella nuo rimpautin...

Bb-jooninen = C-doorinen
 
A. Mihin tämä liittyy?
 
B. Tuohan ei nyt oikeastaan pidä paikkaansa, samat nuotit kyllä löytyvät noista.

Tästä ilmenee, että kysymys lienee kolmisointumusiikista eli poppiksesta. Silloin on hyvä ajatella sointukeskuslähtöisesti, eli että jos siinä on nyt C-duuri ikäänkuin sävellajina, niin se on myöskin sointukeskus. C-duuripentatonisen valitsisin, ja siinä pysyttelisin, kunnes biisiin ilmaantuu jokin toinen sointukeskus. Tuo C Am G kuulostaa kyllä melko niukalta improvisointiympäristöltä.

Tästä ilmenee, että kysymys lienee kolmisointumusiikista eli poppiksesta. Silloin on hyvä ajatella sointukeskuslähtöisesti, eli että jos siinä on nyt C-duuri ikäänkuin sävellajina, niin se on myöskin sointukeskus. C-duuripentatonisen valitsisin, ja siinä pysyttelisin, kunnes biisiin ilmaantuu jokin toinen sointukeskus. Tuo C Am G kuulostaa kyllä melko niukalta improvisointiympäristöltä.
 
Miten C-pentatoninen poikkeaa C-duuripentatonisesta ? Tersillä ?

En tiedä liittyykö tää nyt aiheeseen, mutta ainakin omalla kohdalla helpoin tapa oppia improvisoimaan sooloja on vaan kuunnella mahdollisimman monessa eri sävellajissa olevaa musiikkia, ja soitella päälle improvisoimalla. Pikkuhiljaa ne sävellajit ja soinnunvaihdokset ynnä kierrot menee perstuntumaan, ja ei paljoa tarvitse miettiä mitä soittaa kun sopivat sävelet löytyy itsestään.
 
Teoriassa en tiedä hommasta paskaakaan, eikä oo tähän mennessä kertaakaan haitannut.

En tiedä liittyykö tää nyt aiheeseen, mutta ainakin omalla kohdalla helpoin tapa oppia improvisoimaan sooloja on vaan kuunnella mahdollisimman monessa eri sävellajissa olevaa musiikkia, ja soitella päälle improvisoimalla. Pikkuhiljaa ne sävellajit ja soinnunvaihdokset ynnä kierrot menee perstuntumaan, ja ei paljoa tarvitse miettiä mitä soittaa kun sopivat sävelet löytyy itsestään.
 
Teoriassa en tiedä hommasta paskaakaan, eikä oo tähän mennessä kertaakaan haitannut.
 
Mulla improvisoiminen on aika paljon fiiliksestä kiinni. Jos kuuntelee pitkästä aikaa vähän erilaisempaa musiikkia syntyy taas ihan uusia viboja ja improvisointi tulee kuin itsestään. Joskus taas ei irtoa millään ja roikkuu vain skaaloissa kiinni.
 
Blues-skaalat ovat hyviä improvisoinnin harjoitteluun. Siinä ei ole kiire minnekään. Jättää jotkut bendit soimaan pidemmäksi aikaa ja pitää tauon, ja miettii mitä sitten syntyy sen jälkeen. Pikku hiljaa osaa ilmaista tunteensa soolojen avulla ja pitää skaaloja vain perustana eikä juoksuta niitä edestakaisin.

Miten C-pentatoninen poikkeaa C-duuripentatonisesta ? Tersillä ?
 
Sana "pentatoninen" tarkoittaa viisisävelistä. Tällöin mikä tahansa C:stä alkava viisisävelinen asteikko on "C-pentatoninen". C-duuripentatoninen on yksi C:n pentatonisista asteikoista. Siihen kuuluvat sävelet C, D, E, G, A.
 
Näin rakennat tyypillisimmät pentatoniset asteikot:
Duuripentatoniseen asteikkoon kuuluvat duuriasteikon 1., 2., 3., 5. ja 6. sävel.
 
Mollipentatoniseen asteikkoon kuuluvat molliasteikon 1., 3., 4,. 5. ja 7. sävel.

Sana "pentatoninen" tarkoittaa viisisävelistä. Tällöin mikä tahansa C:stä alkava viisisävelinen asteikko on "C-pentatoninen". C-duuripentatoninen on yksi C:n pentatonisista asteikoista. Siihen kuuluvat sävelet C, D, E, G, A.
 
Näin rakennat tyypillisimmät pentatoniset asteikot:
Duuripentatoniseen asteikkoon kuuluvat duuriasteikon 1., 2., 3., 5. ja 6. sävel.
 
Mollipentatoniseen asteikkoon kuuluvat molliasteikon 1., 3., 4,. 5. ja 7. sävel.
 
Olinkin ennen kutsunut tuota mollipentatonista vain pentatoniseksi. Mutta nyt ymmärsin.