Kitarat: soittaminen ›

Onko teän bändissä soolo ja komppikitaristit erikseen? Miksi?
 
Minun bändissä on toinenki kitaristi ja molemmat soitellaan sooloja ja komppeja miten mieleen tulee

Tärkeämmässä pumpussa olen yksikseni, mutta toisessa on erikseen, ja minä olen se sooloileva.

Taitavampi tyyppi lead kitaristiks

Esimerkiksi hellakoptersilla toimii loistavasti että molemmat soittaa tasavertasesti

Liidit vedetään vuorotellen. Riippuen pohjariffistä. Jos on liian työläs mun paskalle ranteelle niin Billsner vetää kompin.

No ei. Ylipäätään tuollainen jako on älyttömän keinotekoinen eikä oikein mitenkään perusteltavissa. "Opettele sää vaan komppaamaan niin mää tilutan."-asenne tuskin kasvattaa ketään muusikkona. Vai oletko kuullut erikseen komppi- ja soolopianisteista?

Taitavampi tyyppi lead kitaristiks
 
..vaikka uskottava komppaaminen on paljon haastavampi homma.

Vai oletko kuullut erikseen komppi- ja soolopianisteista?
 
En ole, mutta olen kuullut erikseen komppi- ja soolokitaristeista ja homma on toiminut niinkun pitääkin, ja kaikki on kuulostanut hyvältä.
 
Ihmettelen vain että miten pianistit tähän liittyy? Tai miksi kitaristejen pitäisi ottaa pianisteista tässä asiassa esimerkkiä?

En ole, mutta olen kuullut erikseen komppi- ja soolokitaristeista ja homma on toiminut niinkun pitääkin, ja kaikki on kuulostanut hyvältä.
 
Ihmettelen vain että miten pianistit tähän liittyy? Tai miksi kitaristejen pitäisi ottaa pianisteista tässä asiassa esimerkkiä?
 
Ihmettelen ihan samaa. No Jucciz keksii aina mukavia pikku koukkuja näihin keskusteluihin. Mulla on kanssa sellanen kuva, että usein bändeissä on rhythm ja solo kitaristit.
 
Esimerkiksi hellakoptersilla toimii loistavasti että molemmat soittaa tasavertasesti
 
Samoin kun Slayerilla..

En ole koskaan ymmärtänyt tuota jakoa.

Basisti soittaa soolot.

Missään bädnissä en vielä soita mutta tämä komppipuoli tuntuu enemmän siltä omalta jutulta kitaralla. Itsekseen on kiva sooloilla mutta jos esim levyjen mukana soittelee niin sitä komppi ja riffipuolta yleensä jauhan ja jotain pieniä leadeja ehkä.

Jos bändissä on 2 kitaristia niin eiköhän se jako kuitenkin tule ihan luonnostaan. Jos molemmilta irtoaa molemmat ja hyvin niin sehän on loistava tilanne. Jos toista ei kiinnosta soittaa sooloja pätkääkään ja toinen pitää siitä ja on taitava niin eiköhän se ole ihan sopiva jako tuollainen komppi/soolo.

Jos bändissä on 2 kitaristia niin eiköhän se jako kuitenkin tule ihan luonnostaan.
 
Juup. Toisaalta komppaan myös nahkista siinä, että tuo jako on toisaalta aika keinotekoinen. Kitaristejahan kaikki ovat. Tai parhaassa tapauksessa jopa muusikkoja. Mutta olennaista kuitenkin lienee se, että jako tapahtuu bändille luontevasti ja että sille sallitaan myös tila elää. Tiukkaan määrätyt luokkarajat periaatteella "mää soitan kaikki soolot." ovat turhaa egoilua ja tappavat kaiken hauskuuden varsin tehokkaasti.

Juup. Toisaalta komppaan myös nahkista siinä, että tuo jako on toisaalta aika keinotekoinen.
 
Jaa nahkista? :)
 
Minusta paraskaan pelkästään komppaamiseen tai sooloiluun jämähtänyt kitaristi ei voi olla kuin 50%-nen kitaristi. Kitara on kuitenkin soitin, ei pelkästään joko soolo- tai komppisoitin, joten vain toisen osa-alueen suvereenikin hanskaaminen on merkki varsin vajavaisesta oman soittimensa ymmärtämisestä. Mielestäni tällaiset ihmiset ovat täysin rinnastettavissa vaikkapa yksikätisiin pianisteihin. Toisaalta, hekin voivat saada uskomattoman hienoa musiikkia aikaan, mutta en kai olekaan väittänyt, ettei näin voisi olla.

Molemmat soittaa meillä sooloja.

Mielestäni tällaiset ihmiset ovat täysin rinnastettavissa vaikkapa yksikätisiin pianisteihin.
 
Mistä sellaisia pianisteja saa, ja mieluummin oikeakätisenä? Tuo nykyinen haittaa basson soittoa.
 
Nykyään, kun meillä on rumpali, niin minä soittelen hieman ylimääräistä bassolla vokaaleiden suvantokohtiin. Pienisti soittaa jotain melodioita vastaavissa paikoissa, kitarasooloja ei toivottavasti tule ollenkaan.

Mikä tuossa jaossa nyt on niin ihmeellistä?
Jos toinen kitaristi _ei osaa_ sooloilla niin minkä helvetin takia sen pitäisi sitten niin tehdä?

No ei. Ylipäätään tuollainen jako on älyttömän keinotekoinen eikä oikein mitenkään perusteltavissa. "Opettele sää vaan komppaamaan niin mää tilutan."-asenne tuskin kasvattaa ketään muusikkona. Vai oletko kuullut erikseen komppi- ja
soolopianisteista?
 
Komppaan. Itse tuli "varhaisina vuosina" soiteltua kokoonpanossa jossa yritin tiluttaa ja kaveri komppasi. Musisointi oli aluksi hauskaa mutta myöhemmin mua alkoi vituttamaan ne samat tilut, joita soitin. Musiikista katosi into ja koko homma haukkasi kakkaa kun sitä vaan sooloili.
 
Toki sooloilua on järkevä harjoitella, mutta jos se on soittajan mielestä koko musiikin suurin perusarvo, niin silloin liikutaan mielestäni heikoilla jäillä.
 
Ja kannattaa myös muistaa että on esim. kaksi kitaristia, EIKÄ yksi soolokitaristi ja komppikitaristi erikseen. Nykyään komppaan mielelläni ja olen saanut kaverinikin opettelemaan sooloilua. Meillä ei enää ole soolo- ja komppikitaristia erikseen. Kätevää, eikö?
 
Kaikkea sitä oppii ajan myötä.
 
Tämän kirjoituksen ei ole tarkoitus olla tuomitseva tai vittumaisia tunteita herättävä. Kommentoikaa ja kritisoikaa, asiallisesti kiitos.
 
P.S "Suolaa kannattaa olla aina vähän ruuassa, mutta liika on liikaa."

Mikä tuossa jaossa nyt on niin ihmeellistä?
Jos toinen kitaristi _ei osaa_ sooloilla niin minkä helvetin takia sen pitäisi sitten olla bändissä?
 
Hehhe, oli pakko. Meillä veetään puolin ja toisin, ei o ykkös/kakkoskitaristia.