Kyllähän se vähän siltä tuntuu, ja onhan akustinen usein jäykempi soittaakin kuin sähkökitara, jolle usein riittää hennompi kosketus. Ja tietysti on vaikeaa saada mitään ihmeellisiä delay-kikkailuja aikaiseksi akustisella, jolloin soiton pitää olla naturale ja sitä myöten tietty on vähän kanssa katsottava että mitä soittaa. Näin vähäisellä kokemuksella asiaa ajateltuna. On ässäarpa syntyä Suomeen.
IMIK #12 |
Riippuu kitarasta ja soolosta. Itse tykkään soittaa varsinkin nailonkielisellä koska pidän sen soundista, vaikka siinä onkin paljon rajallisemmat ilmaisumahdollisuudet kuin sähkökitarassa. Valitettavasti mulla ei ole teräskielistä akustista, ja yhtä valitettavasti mun nailonkielinenkin on erittäin paskassa kunnossa, joten sen sointi on kovin vaimea. Särösoolo on itselleni yleensä vaikeampi saada kuulostamaan hyvältä kuin puhdas. EDIT: jaa sa kysyit kitarasankareilta, no vastasin silti :P When asked, "What is the greatest obstacle to enlightenment?" the Buddha replied, "Laziness." |
No minusta akustisella koko soolonsoittoa pitää lähestyä vähän eri näkökulmasta kuin sähkiksellä. Sinänsä soittotekniikka ei ole vaikeampaa, mutta pitää osata ajatella uudella tavalla. Ja se jos mikä on vaikeaa. "Muut jutteli lepposia soffalla, Jogo tilutti sielä nurkassa synkkiä säveliä..." -Bonham |