Kitarat: soittaminen ›

Rupesin tossa jokin aika sitten harjoittelemaan "alternate pickingiä". Huomasin että vaikka kuinka paljon hyvänsä sitä harjoittelen, niin ei siitä vaan tule lasta eikä paskaa.
 
Muutenkin kitaran soitosta ei tule yhtään mitään kotona soittaessa. Jotain vitun huonoja riffejä tulee aina välillä kyhättyä, mutta muutekseen se on vaan sellasta turhaa rämpytystä.
Olen yrittänyt saada jotain rotia harjoitteluuni soittelemalla vain bändin reeneissä. Oman bändin kanssa heviä sunnuntaisin ja kaverin bändin kanssa suomirokkia keskiviikkoisin.
 
Reeneissä soitan mielestäni aivan sujuvasti ja osaan sen mitä siellä silloin pitääkin. Mutta heti jos kotona otan kitaran käteeni, niin todennäköisesti homma menee taas päin helvettiä ja minulle tulee pakonomainen tarve hajoittaa jotain. Siis jotain pientä, kuten plektran.
 
Ja siihen alternate pickingiin palatakseni. Miksei siitä tule yhtään mitään? Olenko vain niin saatanan huono ja osaamaton?

Ei tässä nyt taida olla muuta mahdollisuutta kuin; harjoitusta, jonkha jälkeen vähän harjoitusta jonka jälkeen on vielä hyvä vähän harjoitella.
 
Etsit ainakin alkuun vaan semmosia harjoituksia, joita tykkäät soitella ja niitä veivaat edestakaisin. Kyllä se siitä kehittyy!

Ja siihen alternate pickingiin palatakseni. Miksei siitä tule yhtään mitään? Olenko vain niin saatanan huono ja osaamaton?
 
Miten niin yhtään mitään? Eikö se onnistu ollenkaan?
Soitatko sormilla vai ranteella? Ranneveivaus parantaa alternaten tarkkuutta.

Vae olikos se nyt economy picking... (Miksi vitussa noille ei ole keksitty suomenkielisiä nimiä)
 
Siis yhtään mitään ja yhtään mitään, mutta esimerkiksi black diamondin alun syntikkajudska(jota on kiva soittaa kitaralla)
menee aivan seinille. Siis leikitään että A tarkoittaa plektran iskua alas ja Y ylös.
 
Demonstraatio:
A Y A Y A Y A Y A Y A Y A Y A Y
e:
B:-10--8--10--6--10-----10----10--8--10--6--10----10---
G:----------------------9-----7-----------------------9-----7
 
Milloin tulee soitettua huti ja milloin sama sävel vahingossa kahteen kertaan...
 
Tuota soittelin aikani ja päätin vaihtaa kappaleen Vuorenpeikkojen tanssiin, joka nyt alkaa jo sujumaan.
Mutta silti soitan puhtaammin ja nopeammin pelkillä alas suunnatuilla iskuilla.
 
Walking in the air soolon sain menemään jo jokseenkin puhtaasti.

Treeniä vaan. Kyllä se siitä. Ohessa mainio pätkä erään Symphony X:n biisin soolon loppuosasta jota olen jauhanut aina kun on tylsää sillä se on hyvää treeniä.
 

Symphony X - Church Of The Machine                               
 
Kitara D-vireessä, tempo n. 150 bpm
 
8-osa trioleita                                                     
|--------------------------------------------------|
|--------------------------------------------------|
|--------------------------16------16--18--16--18--|
|--------------18------18------18------------------|
|--20--16--20------20------------------------------|
|--------------------------------------------------|
 
|--------------16------16--19--16--19--21~---|
|--18------18------18------------------------|
|------18------------------------------------|
|--------------------------------------------|
|--------------------------------------------|
|--------------------------------------------|
 
16-osia
|-----20-18-20-16-20-15-20----20----20----20----20-|
|--------------------------18----17----------------|
|--17----------------------------------18----17----|
|--------------------------------------------------|
|--------------------------------------------------|
|--------------------------------------------------|
 
16-osa trioleita
|--------------------------------------------------------------||
|--21-20-18-20-18-17-------------------------------------------||
|--------------------18-17-15----------------------------------||
|-----------------------------18-17-15-17-15-14----------------||
|-----------------------------------------------16-15-13-15~---||
|--------------------------------------------------------------||
 

 
Alussa tuota tuli vedettyä todella hitaasti ja orjallisesti. Soitin sitä alun alkaen niin että jos virhe tuli piti aloittaa alusta ja vielä hitaammin. Pikkuhiljaa se alkaa luonnistua mutta Romeon tasolle on vielä jonkin verran matkaa.

Ehkä voisit miettiä, mikä suhde sulla on musiikkiin? Onko se sitä, että alternate pitäis sujua, vai jotain muuta?
 
"Learn songs" on mun vinkki.

Kauanko sä sitten olet soittanut

Milloin tulee soitettua huti ja milloin sama sävel vahingossa kahteen kertaan...
 
Tempoa alas kunnes alkaa sujumaan. Hiljaa hyvä tulee, ja vanhassa vara parempi, ja ei kannettu vesi kaivossa pysy jne. kylläsätiiät.

Elä Härö hermoile. Mullekin tuli tänään sapen maku pahan kerran suuhun tuon kehittymisen kanssa. No, eipä tässä ole kuin 1,5 vuotta soittelua takana, mutta silti oli semmoinen tunne että jotain jo alkaa osaamaan.Siis oli.
 
No, päätinpä sitten ensimmäisen kerran ihan äänittää omaa soittamista. Vetäsin sitten Priestin Ripperin (jonka pitäisi olla helppo biisi) tuohon nauhalle ja se tuntu menevän ihan suht OK. Paitsi että sitten kun sen jälkikäteen kuuntelin niin se kuulosti ihan paskalta. Tuli kyllä erittäin huono olo. Tai siis ihan sairas vitutus. Ehkä pitää alkaa äänittämään enemmän, jotta huomaa omat virheet paremmin. Mutta en luovuta prkl...

Rupesin tossa jokin aika sitten harjoittelemaan "alternate pickingiä". Huomasin että vaikka kuinka paljon hyvänsä sitä harjoittelen, niin ei siitä vaan tule lasta eikä paskaa.
 
Ei se mitään... ei hätää! Toiset oppii nopeammin, toiset eivät. Reeniä vaan ja malttia. Ei kannata heti lähteä mitään überiä reenaileen. Hissukseen se on otettava.
 
Muutenkin kitaran soitosta ei tule yhtään mitään kotona soittaessa. Jotain vitun huonoja riffejä tulee aina välillä kyhättyä, mutta muutekseen se on vaan sellasta turhaa rämpytystä.
Olen yrittänyt saada jotain rotia harjoitteluuni soittelemalla vain bändin reeneissä. Oman bändin kanssa heviä sunnuntaisin ja kaverin bändin kanssa suomirokkia keskiviikkoisin.
 
Itselläni on välillä "luomisen tuskaa" ja silloin yleensä näpertelen jotain... pedalboardia, kolvailen ite efektejä (lähinnä fuzzeja), fiksailen autoa tms... sillai että saa ajatukset pois siitä soittamisesta itsestään.
 
Reeneissä soitan mielestäni aivan sujuvasti ja osaan sen mitä siellä silloin pitääkin. Mutta heti jos kotona otan kitaran käteeni, niin todennäköisesti homma menee taas päin helvettiä ja minulle tulee pakonomainen tarve hajoittaa jotain. Siis jotain pientä, kuten plektran.
 
Ks. tuosta ylempää... pidä pieni paussi ja sitten vaikka parin viikon jälkeen koppa on täynnä hyviä ideoita. Kyllä se siitä :)
 
Ja siihen alternate pickingiin palatakseni. Miksei siitä tule yhtään mitään? Olenko vain niin saatanan huono ja osaamaton?
 
tuskinpa nyt saatanan huono sentään... pääasia onkin päästä sinuiksi oman soittamisensa kanssa. Reeniä vaan, kyllä se siitä. Maltti on valttia tässäkin lajissa :)

Ehkä pitää alkaa äänittämään enemmän, jotta huomaa omat virheet paremmin. Mutta en luovuta prkl...
 
Oikea asenne! Tuota oman soiton äänittämistä ja analysoimista suosittelen kyllä lämpimästi kaikille. Sitä alkaa kiinnittää aivan uudella tavalla huomiota omaan soittoonsa kun sieltä nauhalta kuulee (jota itsekseen soitellessa ei välttämättä huomaa) että mikäs siellä kusee.

Vittu mehä ollaa härönka samiksii :D

Kannattaisko nyt kuitenkin ensin perehtyä siihen, mihinkä ne sävelet ja soolot perustuvat? Niitä on paljon hyödyllisempi mun mielestä treenailla hiljakseen kun samalla oppii muutakin kun orjallisesti soittamaan pätkän nuotteja toisensa perään tajuamatta, miksi ne soitetaan just noin. Kun perehtyy vähän ideaan koko homman takana niin oppii paljon hyödyllisiä asioita kuten otelaudan tuntemusta, asteikkoja jne. Samalla soittaminen saa ihan uusia ulottuvuuksia. Tottakai soittotekniikkaakin pitää treenata, mutta siinä samalla voi oppia muutakin hyödyllistä.
 
Tuhanteen kertaan jauhettua diipadaabaa, mutta näin se vaan on.

Vittu mehä ollaa härönka samiksii :D
 
mäki :P

Soita joitan muuta ja palaa aiheeseen vasta ensi viikon keskiviikkona. Jos itse aina yrittäisin väkisin vääntää jotain mikä ei onnistu, niin kuin omasta mielestä pitäisi niin olisin jo pistänyt tuon asfaltin tuosta rullalle ja heittänyt sen suuren väkijoukon päälle. Kannattaa sitä kyllä välillä väkisinkin yrittää.

Ei tässä nyt taida olla muuta mahdollisuutta kuin; harjoitusta, jonkha jälkeen vähän harjoitusta jonka jälkeen on vielä hyvä vähän harjoitella.
 
Ei vaan pidäpä vähän taukoa! Treenaa jotain muuta välillä ja jammaile vaan. Tauko tekee välillä huomattavasti enemmän tulosta, kuin väkisin tykittäminen.

Ei vaan pidäpä vähän taukoa! Treenaa jotain muuta välillä ja jammaile vaan. Tauko tekee välillä huomattavasti enemmän tulosta, kuin väkisin tykittäminen.
 
Eli, jos reenaa hullun lailla, sormet verillä, ei VOI kehittyä mutta jos ei soita ollenkaan niin kohta onkin jo pro :P

Eli, jos reenaa hullun lailla, sormet verillä, ei VOI kehittyä mutta jos ei soita ollenkaan niin kohta onkin jo pro :P
 
Voi toki kehittyä koko ajan kovaa harjoitellessakin, mutta liika on aina liikaa. Lepo ja treeni oikeassa suhteessa on paljon tehokkaampaa, kuin pelkkä treeni.

Hei kamraads, mie oon soittanut vasta 30 vuotta enkä edes tiedä mitä on alternate picking. Eikä oo mannynnä vielä hermot.
 
Ehkä jos alkaisin fundeeraamaan noita eri tekniikkajuttuja niin huomaisin oman kyvyttömyyteni ja alkaisin hermoilemaan. Paree siis skulailla vaan menemään ja soitella feeliksen mukaan.
 
Tosin nostan hattua kaikille tosi reenaajille joille maistuu itsensä likoon laittaminen näissä eri tekniikoiden harjoittamisissa.

Hei kamraads, mie oon soittanut vasta 30 vuotta enkä edes tiedä mitä on alternate picking.
 
Tuosta kyllä täytyy antaa iso hoho: HOHO!!!