Kitarat: soittaminen ›

Oon soitellut kitaraa jo 5 vuotta. Tuskin harjoitellut silti juuri yhtään. Mitä sattuun vaan rämpytellyt sillontällön. Viime talvena mulla oli bändi, ei oo enää. Muuten soitellut yksin. Soittotunneilla en oo koskaan käynyt.
 
Nyt sitte vihdoin ajattelin että mitä jos oikeesti opettelis soittamaan ja rupeis treenaamaan metronomilla. Mutta eihän tästä meinaa tulla mitään. En meinaa pysyä edes tempolla 60 tahdissa kun yritän soittaa neljäsosia.. tai siis niinku neljä nuottia per metronomin ääni. (käytän tota www.metronomeonline.com) Rupean automaattisesti aina kiihdyttämään nopeutta ja kohta huomaan että olen jossain ihan omassa rytmissä. Ja ajantaju jotenkin poukkoilee; välissa tuntuu sama metronomin lyöntien väli paljon pidemmältä ajalta kun soittaa. Johtuuks tää mun keskittymishäiriöstä vai onks tää ihan normaalia ja pelkkää harjoituksen puutetta?

En meinaa pysyä edes tempolla 60 tahdissa kun yritän soittaa neljäsosia.. tai siis niinku neljä nuottia per metronomin ääni.
 
4 nuottia per metronomin ääni on 16-osia :)
 
Rupean automaattisesti aina kiihdyttämään nopeutta ja kohta huomaan että olen jossain ihan omassa rytmissä.
 
Kokeileppas että laitat sen metronomin piipittämään 120bpm, sitten siihen soittelet 8-osia (2nuottia per isku siis).
Pitäisi ainakin olla helpompi seurata.
Metronomin kanssa treenaaminen kyllä vaatii totuttelua jonkin aikaa.

Taitaapi olla aika normaalia toi metronomin kanssa sököily. Itsekin aloitin saman homman vain tovi sitten ja aluksi oli hankalaa ja on itse asiassa vieläkin hiukan, kun tuppaa tosiaan välillä kiihdyttelemään miten sattuu. Mut kaipa se harjoittelu on jossain vaiheessa aloitettava, tänään ois eka kitaratunti 9 vuoteen...

En tiedä sitten onko sillä ollut vaikutusta kun alusta asti olen soitellut levyjen mukana, niin ei metronomin tahtiin soittaminenkaan vaikeaa ole. Voisit kokeilla tuota aluksi. Soittele suosikkilevyjesi mukana ja sen jälkeen metronomin tahdissa.

Joko sitä rytmitajua on tai sitten ei.

Joko sitä rytmitajua on tai sitten ei.
 
Uskon vahvasti, että kuka vain voi opetella mitä vain, kunhan siihen vain keskittyy ja on kiinnostusta. Sama rytmitajussa. "Erot" selittyvät lapsuudesta, toisilla on rytmiä ollut koko elämän ajan, esim. Afrikassa rytmimusiikki on yksi heidän kulttuurin tärkeimpiä juttuja, siksi sieltä päin lähtöisin olevilla on luonnostaan parempi rytmitaju, kun taas ei-musikaalisesta perheestä/alueelta tulevilla se tuottaa vaikeuksia.
 
Opettelemalla nämäkin sitten oppii, jos haluaa.

Uskon vahvasti, että kuka vain voi opetella mitä vain, kunhan siihen vain keskittyy ja on kiinnostusta. Sama rytmitajussa. "Erot" selittyvät lapsuudesta, toisilla on rytmiä ollut koko elämän ajan, esim. Afrikassa rytmimusiikki on yksi heidän kulttuurin tärkeimpiä juttuja, siksi sieltä päin lähtöisin olevilla on luonnostaan parempi rytmitaju, kun taas ei-musikaalisesta perheestä/alueelta tulevilla se tuottaa vaikeuksia.
 
Opettelemalla nämäkin sitten oppii, jos haluaa.
 
Totta puhut. Jotkut ihmiset vaan tuntuvat olevan poikkeuksellisen epämusikaalisia eikä yksinkertainen käden tasaisesti pöytään taputtelu onnistu ;)

Totta puhut. Jotkut ihmiset vaan tuntuvat olevan poikkeuksellisen epämusikaalisia eikä yksinkertainen käden tasaisesti pöytään taputtelu onnistu ;)
 
Niillä on ollut sitten vaikea lapsuus...

Uskon vahvasti, että kuka vain voi opetella mitä vain, kunhan siihen vain keskittyy ja on kiinnostusta. Sama rytmitajussa. "Erot" selittyvät lapsuudesta, toisilla on rytmiä ollut koko elämän ajan, esim. Afrikassa rytmimusiikki on yksi heidän kulttuurin tärkeimpiä juttuja, siksi sieltä päin lähtöisin olevilla on luonnostaan parempi rytmitaju, kun taas ei-musikaalisesta perheestä/alueelta tulevilla se tuottaa vaikeuksia.
 
Opettelemalla nämäkin sitten oppii, jos haluaa.
 
Olen samaa mieltä. Oma kokemukseni on että musiikin elementit ovat auenneet asteittain järjestyksessä melodia - harmonia - rytmi. Jotenkin tuntuu, että rytmin kanssa ongelmana oli enemmänkin osata yhdistää se soittoon kuin rytmi sinänsä.

Kuudestoistaosia soittaessa hyvä harjoitus voisi olla vaikkapa aksentoida aina se neljän ryhmän ensimmäinen sävel, niin että se aksetti tulisi siis aina klikille.

Joko sitä rytmitajua on tai sitten ei.
 
No jos osaa kävellä niin on ainakin hieman rytmitajua.

Mä luulin, että tämä aihe käsittelee ns. "ajan hermolla" pysymistä. Tai sitten jotain psykedeelistä; paikkaa aika-avaruudessa...

Joko sitä rytmitajua on tai sitten ei.
 
Näinköhän? Harvat asiat reaalimaailmassa ovat luokiteltavissa aidon dikotomisesti. Arvelisinpa, että muuttujaa "rytmitaju" olisi perustellumpaa tarkastella moniuloitteisesti ja jatkumolla.

Näinköhän? Harvat asiat reaalimaailmassa ovat luokiteltavissa aidon dikotomisesti. Arvelisinpa, että muuttujaa "rytmitaju" olisi perustellumpaa tarkastella moniuloitteisesti ja jatkumolla.
 
Asia selvä.

Minustakin metronomin kanssa soitto on jotenkin hankalaa. Varmaan lähinnä siitä syystä, että kun soittaa siihen päälle, niin tuntuu, että sitä ei välillä kuule kunnolla ja jotenkin sitä yrittää sitten kuulostella liikaa -> soitto hanurista. Minusta kätevämpi on tehdä esim. jollain träkkerillä ihan yksinkertainen rumpukomppi, johon voi päälle soitella mitä lystää ja muutella tempoa tarpeen mukaan. Volaakin saa ihan riittävästi.

Erittäin hyvä pelihän se metronomi on. Mullakin kävi niin että yksin reenatessani luulin vetäväni helvetin tarkalla timella kunnes aloin nauhoittelemaan niitä juttuja ja silloin vasta tajusin että tempo heittelee uskomattoman paljon. Metronomitreenin aloittaessani tuntui kokoajan että klikki hidastuu, mutta kun nyt olen pari vuotta reenannut metronomin kanssa niin se on alkanut viimeinkin luonnistua.
 
Ja pistetään nyt vielä tämä legendaarinen neuvo: Soita aluksi hitaasti ja lisää sen jälkeen tempoa.

Oman kokeman kautta on pakko myöntää, että sinänsä helpolta tuntuva homma onkin loppujen lopuksi aika helkkarin vaikeaa. Olkoon meininki ja aika-arvot mitkä hyvänsä, pitäis päästä jotenkin sen timen "sisälle", että homma alkaa hengittää ja soittaminen tuntuu luontevalta eikä jatkuvalta sparraamiselta. Tää on ihan mutua, mutta olisi hyvä kuulla muttei kuunnella sitä klikkiä, tulee se sitten metronomista tai polveilevammasta perkkaluupista tms.
 
Taisi yksinkertainen taatelintallaaja saada homman kuulostamaan monimutkaisemmalta kuin se itse asiassa onkaan :)

Rytmissä soittaminen on kanssa vaikeampaa, jos valitset
biisille aivan sopimattoman tempon metronomista.
Älä tee asioita liian vaikeeks.
Tässä tämmöinen 'mistä aita on matalin' -strategia:
Valitse harjoittelumatskuks jotain musikaalista eikä mitään
kromaattisia skaaloja tms.
Aloita vaikka biisillä, joka ei oo teknisesti vaikee ja tunnet hyvin.
Pystyt esim. hyräilemään sitä mielessäs.
Soita tai hyräile biisiä ensin ilman metronomia ja valitse sitten
metronomista tempo, joka tuntuu luonnolliselta.

Merkonomi on hyvä apu, mutta kyllä se jalka on mulla ainakin toiminut myös hyvin.

Erittäin hyvä pelihän se metronomi on. Mullakin kävi niin että yksin reenatessani luulin vetäväni helvetin tarkalla timella kunnes aloin nauhoittelemaan niitä juttuja ja silloin vasta tajusin että tempo heittelee uskomattoman paljon. Metronomitreenin aloittaessani tuntui kokoajan että klikki hidastuu, mutta kun nyt olen pari vuotta reenannut metronomin kanssa niin se on alkanut viimeinkin luonnistua.
 
Ja pistetään nyt vielä tämä legendaarinen neuvo: Soita aluksi hitaasti ja lisää sen jälkeen tempoa.
 
Oma kokemukseni (eritoten just tältäkin päivältä) on että kunnon rumpukomppi taustana on erinomaisen hyvä, kunhan sitä oikeasti kuuntelee. Ei sen tarvitse olla metronomi, kunnon komppi voi olla parempi. Mutta mistä ihmeestä johtuu että itse yrittää aina mennä nopeammin, siis kun lakkaa kuuntelemasta. Tuosta siinä kai onkin kysymys: pitää opetella kuuntelemaan.