Kitarat: soittaminen ›

Ei ole tullut käytyä koskaan missään kitaraklinikassa. Mieltäni on askarruttanut, että mitäs kaikkea tuollaisissa klinikoissa käydään oikein läpi. Eikös Mokoman kitaristit pitäneet finnish metal expossa jonkinlaisen kitaraklinikan, näin olin radiosta kuulevinani..

Ei ole tullut käytyä koskaan missään kitaraklinikassa. Mieltäni on askarruttanut, että mitäs kaikkea tuollaisissa klinikoissa käydään oikein läpi. Eikös Mokoman kitaristit pitäneet finnish metal expossa jonkinlaisen kitaraklinikan, näin olin radiosta kuulevinani..
 
Olin paikalla. Itse asiassa en ollut kovinkaan tyytyväinen tapahtuman antiin. Aluksi en-jaksa-muistaa-kuka kävi akustisella läpi jotain ihan perusjuttuja, tämä on kitara jne. Muistan kuulleeni termin "attack", atakki (kosketus kieliin). Tässä oli oikeastaan tapahtuman sisältö pähkinänkuoressa. Mokoman kitaristit soittivat Ärräpään ja Pahaa verta ja vastailivat kysymyksiin, mutta sen ihmeempää soittoteknistä analysointia ei kuitenkaan harrastettu. Euge Valovirran kohdalla oikeastaan sama juttu, todella taitava mies soittamaan, mutta soittoteknisistä asioista ei ollut puhe.
 
Bodom- ja Nightwish-osuudet olivatkin aika lailla sokkelin kivitystä. Laiho ja Latvala eivät soittaneet mitään, vastailivat vain kysymyksiin, mikä muistutti lähinnä fanitapaamista. Hietala ja Vuorinen soittivat jonkin sellaisen kappaleen, jonka minäkin olisin osannut soittaa (lue: ei turhan monipuolinen kitaran- ja bassonsoiton näkökulmasta) ja vastailivat kysymyksiin, mikä meni myös fanitapaamiseksi.

Oli tosiaan aikamoinen pettymys että se COB:n klinikka jäi vain sellaiseksi "fanitapaamiseksi". Ainakin Latvala heitti viime vuonna samoilla messuilla ihan loistavan klinikan, vastaili kysymyksiin, soitteli taustanauhan kanssa sooloja, esitteli laitteistoaan yms. Olisivat voineet tänäkin vuonna klinikoida vaikka saman ohjelmiston pohjalta jos ei muuta.
 
Klinikoillahan noin yleensä soittajat siis demonstroivat soittotekniikoitaan, sekä esittelevät työvälineitään ja vastailevat yleisön tekemiin kysymyksiin. Parhaita kitaraklinikoita mitä on tullut nähtyä oli varmaankin John Petruccin klinikka Ogelin auditoriossa. Kestikin suunnilleen pari tuntia, eikä missään vaiheessa tullut mitään turhaa asiaa.
 
Enemmän voisi noita klinikoita olla muutenkin. Kun alan harrastajia on paljon, joita kiinnostaa varmaan käydä katselemassa että mitä ne virtuoosit oikein touhuaa. Parhaimmillaan klinikoilta oppii kuitenkin kaikenlaista.

Enemmän voisi noita klinikoita olla muutenkin. Kun alan harrastajia on paljon, joita kiinnostaa varmaan käydä katselemassa että mitä ne virtuoosit oikein touhuaa. Parhaimmillaan klinikoilta oppii kuitenkin kaikenlaista.
 
Totta!
Se lisää vähintään inspiraatiota kun näkee miten jutut oikeasti tehdään. Ja sitten kaikki vinkit ja kommentit soundin tai vaikka plekutekniikan suhteen ovat erittäin kiinostavaa kuuneltavaa. Ainakin, jos sattuu sellainen kitaristi jonka soittoa arvostaa korkealle.
Ehkä Michael Angelo Bation klinikasta ei jäänyt paljoa käteen, mies tiluttaa oudolla tekniikalla ja sekoilee hassun kitaran kanssa.