Kitarat: soittaminen ›

Nyt heräs sellane kysymys, ku oon nyt soittanu aina kaikki soundit cleanista säröön tallamikillä, niin hiukan ihmetyttää, että ei se kaulamikki varmaan turhan takii oo siihe kitaraa lätkästy. Että mihin sitä kaulamikkiä sit käytetää? Ja onko siihen jotain tiettyä sääntöä, kumpaa mikkiä tulee käyttää?

Sääntö on se, että sillä soitetaan, kumpi kuulostaa paremmalle milläkin hetkellä omasta mielestä.

Itse käytän puhtaan kanssa lähestulkoon aina kaulamikkiä, saa omalla kitaralla ainakin pehmeemmän saundin. Tallamikkiä särön kanssa, muut ei oikeen kuulosta hyvälle. Paitsi sooloissa saatan joskus käyttää kaulamikkiä, jos tarve sitä vaatii. Ei sille mitään sääntöä tietenkään ole, käyttää siten kuin parhaalta tuntuu.

Itse olen tottunut soittamaan lähes aina etumikillä, mutta lähiaikoina on tullut soitettua myös muilla mikkivariaatioilla. Nykyään käytössä on oikeastaan kolme yhdistelmää: pelkkä etumikki, etu- ja keskimikki ja takamikki. Etumikillä saa kivat pehmeät soolosaundit ja se on ehdoton komppimikki. Takamikki on taas aika Rock. Sillä soitto on silti aivan oma juttunsa. Siinä täytyy olla ihan erilainen soittotyyli ja vahvistimen potikoitakin täytyy vähän pyöritellä, ennen kuin soitto alkaa luistaa. Mutta kyllähän se sitten toimii, kun vauhtiin pääsee...
 
Humbuckereilla soitettaessa ero ei mielestäni ole ehkä niin suuri. En tiedä miksi.

Usein puhtaita justiinsa kaulamikillä, heleämpi ja pehmeämpi saundi yleensä. Riippuu kyllä mikistäkin aikalailla. Omasta humpparista nykäsen puolituksen yleensä päälle. Singlesaundi on poikaa puhtailla:)
 
Kaulamikillä lähtee kanssa soolot aika hienon kuulosesti, mikäli mikki ei ole liian tukkoinen. Sopivasti säröä ettei mene saundi ihan tukkoon, pieni delay ja kitara laulamaan:D Esim. Slash, Dave Murray, Gary Moore ja minä vedellään usein kaulamikillä. Viimeinen oli tietysti täysi läppä.
 
Säröt lähes aina sitten tallamikillä, tulee selvempi saundi. Toisinaan jotain vähän kevyempiä juttuja on kyllä mukava vedellä kaulamikilläkin.

...että ei se kaulamikki varmaan turhan takii oo siihe kitaraa lätkästy. Että mihin sitä kaulamikkiä sit käytetää?
 
Ei se todellakaan turhan takia siinä ole:) Monista hevikitaroista on koko kaulamikki jätetty pois, koska heavy metal -soundi-ihanne on sellainen aika tiukka ja nasaali, keskiäänisempi ja diskanttisempi mikistä tulevan lähtösoundin suhteen. Tallamikin soundi on rytmisesti tiukempi, ja sitä tarvitaan agressiivisten riffien soittoon eniten. Mutta monet hevisoittajatkin vaihtavat lennosta kaulamikkiin sooloissa, kun soittaa otelaudan korkeilta nauhoilta. Mikkiä kannattaa opetella vaihtamaan kesken soiton, niin että se sujuu vaistomaisesti silloin kun siltä tuntuu. Mallia voi ottaa vaikkapa Y. Malmsteenista ja Steve Vaista, siis _mikin_vaihdon_ suhteen:)
 
Monet tekevät ihan järjestelmällisesti niin, että aina kun soittaa korkeita ääniä, vaihtaa kaulamikkiin, ja sitten matalilla äänillä tallamikkiin. Mikin vaihto tasapainottaa sopivasti rekisterinvaihdon luonnollista soundinvaihtelua. Mutta mitä enemmän on säröä ja kompressointia, niin sen vähemmän mikinvaihto vaikuttaa soundiin.
 
On muuten jännää miten monet aloittelijat käyttää aina tallamikkiä säröön ja kaulamikkiä puhtaaseen, vaikka molemmilla saa aikaan toimivia soundeja sekä säröllä että puhtaalla... pitäisi tietysti opetella säätelemään myös sitä särön määrää, ettei sekään olisi aina ikäänkuin on/off, eli täysillä tai ei ollenkaan. Sekin on tylsää pidemmän päälle.

Itse vaihtelen mikkien asentoa aika paljon soittaessa. Ihan mukavaa testailla eri soundeja ja kyllähän se on melkein välttämätöntä joihinkin tilanteisiin.
Itselläni on Tokain Les Paul kopio EMG Zakk Wylde humppareilla. Säröllä kompatessa on yleensä käytössä kaulamikki saadakseni mukavan tukevan ja tumman soundin. Riffittelyyn taas on hyvä olla tallamikki, että soundi on terävä ja kirkas. Cleaniin komppaukseen paras on mielestäni kaula- ja tallamikin yhdistelmä ja puhtaaseen näppäilyyn tallamikistä lähtee mukavan kolho soundi.

cleanit kaula mikissä, säröt tallassa

On muuten jännää miten monet aloittelijat käyttää aina tallamikkiä säröön ja kaulamikkiä puhtaaseen, vaikka molemmilla saa aikaan toimivia soundeja sekä säröllä että puhtaalla...
 
On muuten totta. Itekki miettii yleensä että ok, puhdas saundi, nykästään kaulabukkeria päälle. Mutta esim. cleanilla saa tallamikillä siihen ehkä enemmän atakkia ja sitä saundia on helpompi jotenkin säädellä. Bändisoitossa lisäksi kuuluu vähän terävämmin yleensä kaiken muun melun keskeltä.
 
pitäisi tietysti opetella säätelemään myös sitä särön määrää, ettei sekään olisi aina ikäänkuin on/off, eli täysillä tai ei ollenkaan. Sekin on tylsää pidemmän päälle.
 
Samaa mieltä, särön määrää kuuluis säätää hyvin tarkasti eri tarpeiden mukaan. Itse vedän esim. Zeppelinit tai muut pelkästään nupin itsensä antamalla säröllä. Omissa biiseissä esim. sitten tarvitsee vähän enemmän säröä, jolloin SD-1 on päällä. Drive yleensä vähän yli klo. 9:n, eli ei kauheesti.
 
Se on mun mielestä ihan hyvä määrä säröä, että volalla saa hallittua saundia, niin että särön ollessa päälläkin saundin saa tarvittaessa ainakin melkein puhtaaksi.

Ohan noita jotka soittaa melki pelkällä kaulamikillä esim. Hra Dave Murray. Ainakin kaikki soolot ovat sillä miehellä soitettu kaulamikillä, herran soolothan koostuvat usein korkeista arpeggioista.

Ohan noita jotka soittaa melki pelkällä kaulamikillä esim. Hra Dave Murray. Ainakin kaikki soolot ovat sillä miehellä soitettu kaulamikillä, herran soolothan koostuvat usein korkeista arpeggioista.
 
Musta kyllä Mr. Murray vaihtelee sitä aika lailla, ainakin vanhemmassa tuotannossa. Ne hammer-on/trillilickit se vetelee kyllä ihan kaulamikillä, se on totta.
 
Itte käytän hevanderissa tallamikkiä komppaukseen ja dynamiikaltaan muuttuviin leadikohtiin ja kaulamikkiä taas enemmän skaalapohjaiseen kamaan (suom. tilutukseen). Muussa musassa kaulamikkiä tulee käytettyä erityisesti jazzia veivatessa, mukava paksu clean-soundi, varsinkin kun rullaa tonea hieman pois.

Itse käytän aina etumikkiä, se vain kuulostaa mielestäni aina paremmalta. Pidän pehmeistä ja tummista soundeista. Ja näin bluesista rockiin ja heviin. Ainoa poikkeus on joskus wah, joka joillain soundeilla toimii paremmin tallamikillä, esim. fuzzin kanssa.

On muuten jännää miten monet aloittelijat käyttää aina tallamikkiä säröön ja kaulamikkiä puhtaaseen, vaikka molemmilla saa aikaan toimivia soundeja sekä säröllä että puhtaalla...
 
..sitten kun vielä kysyisit että kuinka moni käyttää toneputikkaa muuten kuin kiinteästi kympissä. Ei monikaan. :)

Ite jostain syystä soitan paljon enemmän tallamikillä... varmaan siks, että virheet kuuluu helpommin. Kaulamikkiä joskus komppailussa ja rauhallisissa cleaneissa peliin. Cleaneissa tulee joskus kyllä käytettyä keski sinkulaakin... siinä tulee jonkinlaista stratomaisuutta siihen soundiin. Tone potikka yleensä inasen yli puolen valin klo kymmentä kohti

kliinit kaulalla tai kaula ja keski. särökompit ja riffit tallalla. soolot kaulalla

H-H mikitys on kitarassa, 3-asentoinen switchi ja molemille mikeille volapotikka.
Soolot ja riffit menee pääasiassa tallamikillä, jotain crunchjuttuja soitan niin että keskiasentoon (puolittaa molemmat) ja pudotan pikkaisen kaulamikin volaa. Silleen saa sellaisen mukavan crunch-poks -soundin mikä korostuu putkivahvistimen kanssa.
Cleanilla sointuja soitan keskiasennossa molemmat mikit täpöllä ja jotain melodiajuttuja kaulamikillä.

Mä soittelen säröllä kompatessakin joskus kaulamikillä. Tosin lähinnä jotain stonerpörinää, kun pitääkin kuulostaa rumalta :)

Yleensä miten sattuu. Tallamikkiä kuitenkin kompatessa säröllä. Talla- ja kaulamikkiä sekaisin sooloillessa. Jemillä vetelen puhtaita kaulamikillä tai kaula-keskimikkiyhdistelmällä. Keskimikki on suht matalalla, joten soundi on mukavan Vai-mainen.

yleensä komppikitaristina vedän soolon taustalla kaulamikillä jos on säröt niin soundi on pehmeämpi ja soolo erottuu paremmin taustalta

Kyllähän se täysin fiilispohjalta menee.... Yleisperiaatteena kliinit kaulalta, säröhommat tallalta. Myöskin soolot tallalta. Tosin siistejä judskia saa myöskin esim. käänätämällä tallamikin tonet pois ja mikinvalitsimen keskiasentoon. Myöskin kaulamikki tonet nollassa on moniin yhteyksiin käyttökelpoinen.
 
Näin siois H-H mikityksellä. Muista mikityksistä ei oikeen ole kokemusta niin paljoa että olisin ehtinyt suuremmin niiden kanssa kikkailla.
 
E: typoja, perkele