Kitarat: soittaminen ›

Artisteja joihin kannattaa aluksi tutustua? Sointuja/skaaloja, joista on hyötyä jazziin perehdyttäessä/joita on hyvä osata valmiiksi. Jne..

Haluaisin rakentaa sellasen perustan tälle hommalle.

Artisteja en jaksa listata, etsi m.netin jazzipalstalta. Ainoa neuvo: älä kuuntele vain kitaristeja.
 
Hyvä olisi osata perusswingikomppisoinnut, olen ne käynyt läpi tuolla sointujen muodustus kitaralla -keskustelussa, muistaakseni sivulla 2 (tai 3). Samat saa myös "Petri Krzywacki"n sivuilta PDF:nä suomeksi tahi englanniksi. Rolly Brown opastaa niihin hyvin youtubessa (240 chords in 6 minutes).
 
...ja sitten standardien soinnut ja melodiat ulkoa. Siinä ne tärkeimmät mielestäni on. Real bookeista ne voi poimia. Ja onhan kitaranopetusvideokin, joka joitain standardeja opettaa: Real book DVD. Oliko se Christainsen sen hepun nimi joka ne siinä opettaa. No standareista lyhyt lista täällä: http://www.angelfire.com/fl4/moneychords/chordsubs.html
http://www.angelfire.com/fl4/moneychords/standardchanges.html
 
Sitten sointujen korvaaminen toisilla, chord subsitution: http://www.angelfire.com/fl4/moneychords/chordsubstitution.html

Tuolla on kaikenlaista tietoa jazz standardeista:
http://www.jazzstandards.com/

Tässä oikein hyvä ilmainen teoriapaketti: http://www.outsideshore.com/primer/primer/

Jazzin komppaamista haluaisin harjoitella. Soinnut kyllä menee perusmuodossaan ja käännöksiä harjoittelen parhaillaan.. Millaisia asioita pitää ottaa huomioon kun kyseessä on jazz? Ja komppailun saa kulostamaan enemmän jazzilta?
 
Aina painotetaan sointujen käännöksiä etenkin kun puhutaan jazzista, miten näitä tulisi käyttää? Soinnut mahdollisimman läheltä toisiaan/ samasta paikasta?

Jazzin komppaamista haluaisin harjoitella. Soinnut kyllä menee perusmuodossaan ja käännöksiä harjoittelen parhaillaan.. Millaisia asioita pitää ottaa huomioon kun kyseessä on jazz? Ja komppailun saa kulostamaan enemmän jazzilta?
 
Aina painotetaan sointujen käännöksiä etenkin kun puhutaan jazzista, miten näitä tulisi käyttää? Soinnut mahdollisimman läheltä toisiaan/ samasta paikasta?
 
Soitatko ne perussoinnut niinkuin Greene ... tai kuten Krywackin sivuillaan opettaa, tai kuten Rolly Brown? Eli perusmuodossaan vain kolme kieltä.

Soitatko ne perussoinnut niinkuin Greene ... tai kuten Krywackin sivuillaan opettaa, tai kuten Rolly Brown? Eli perusmuodossaan vain kolme kieltä.
 
En ole kyseisiin herroihin perehtynyt niin en tiedä. Tarkoitin siis että en ole mitään käännöksiä vielä sen enempää kerennyt harjoittelemaan. Etsin 6 tai 5 kieleltä perussävelen ja muodostan siitä tarvittavan soinnun

Hankin tässä äskettäin eBaysta-comista Wes Montgomery-tyyliset komppi/soolo vihkoset (3 kpl + 2 kpl nuotitettuja WM:n biisejä). Niitä myy islandfunhouse. Miulla ei ollut aikaisemmin hajuakaan, kuinka komppausta ja sooloa voidaan jatsissa yhdistellä. Olen aikaisemmin kompannut soinnut siltä mistä olen ne mukavimmin saanut, yleensä barreotteella. Näissä vihkosissa on kattava lajitelma sooloihin sopivia sointuja ja valmeita sooloiksi jäsenneltyjä fraaseja. Lähiajan tavoitteena on käydä vihkoset läpi ja opetella jotain uutta.
 
Greenen komppaustyylistä on kirja, mutta sointuotteet olivat aina kolmelta kieleltä. Otteet olivat aika outoja ja yleensä paksuimmilta kieliltä ei kuitenkaan viidenneltä. Kirjan mukana oli cd-levy, jossa oli kaikkiaan kirjan n. 60 harjoitusta. Rytmityyli oli kyllä mukavan jatsahtavaa, muttei makuuni.

En ole kyseisiin herroihin perehtynyt niin en tiedä. Tarkoitin siis että en ole mitään käännöksiä vielä sen enempää kerennyt harjoittelemaan. Etsin 6 tai 5 kieleltä perussävelen ja muodostan siitä tarvittavan soinnun
 
Kaverit on nääs niin pirun laiskoja tai sitten ei osaa käyttää googlea.
 
Eli tässä ne jatsisoinnut:
http://www.elisanet.fi/petri.krzywacki/Music/Sointuotteet.pdf
http://www.youtube.com/watch?v=iSfzKflDoLI
 
Ei niillä tavallisilla barreilla tai avoimilla soinnuilla saa sitä saundia.
 
Ei ne mitään outoja ole! :) Periaatteessa ne kaksi ensimmäistä on kuin C7 ja kuin E7. C7:ssa soitatkin kvintin bassossa ja demppaat vitoskielen: 3x23xxx (ja se "pohjana" oleva C7 on siis x32310). E7:ssa, joka tässä nyt kuin barre-G7:na, soitat samat kielet (6,4,3) ja se on siis 3x34xxx, kun se "pohjana" oleva barre G7 olisi: 353433.
 
Johnsonin kirja niistä on, mutta ei sitä mielestäni tarvitse.
http://www.amazon.com/Swing-Big-Ban … books&qid=1201260817&sr=1-1

Kaverit on nääs niin pirun laiskoja tai sitten ei osaa käyttää googlea.
 
Eli tässä ne jatsisoinnut:
http://www.elisanet.fi/petri.krzywacki/Music/Sointuotteet.pdf
http://www.youtube.com/watch?v=iSfzKflDoLI
 
Ei niillä tavallisilla barreilla tai avoimilla soinnuilla saa sitä saundia.
 
Ei ne mitään outoja ole! :) Periaatteessa ne kaksi ensimmäistä on kuin C7 ja kuin E7. C7:ssa soitatkin kvintin bassossa ja demppaat vitoskielen: 3x23xxx (ja se "pohjana" oleva C7 on siis x32310). E7:ssa, joka tässä nyt kuin barre-G7:na, soitat samat kielet (6,4,3) ja se on siis 3x34xxx, kun se "pohjana" oleva barre G7 olisi: 353433.
 
Johnsonin kirja niistä on, mutta ei sitä mielestäni tarvitse.
http://www.amazon.com/Swing-Big-Ban … books&qid=1201260817&sr=1-1
 
Itseasiassa löysin kyllä nuo molemmat linkkittämäsi sivut mutta en ollut kuitenkaan ihan varma tarkoititko sitä.
 
Krzywaki opetti tuossa soittamaan vaan välttämättömät sävelet, eli priimi (ei ole kyllä välttämätön koska basisti hoitaa tämän kuitenkin), terssi ja septimi. Jokaisesta soinunsta kaksi eri versiota jotka menevät 5 ja 6 kieleltä löytyvän perussävelen mukaan.
 
Brown taas opetti käännöksiä. Myös kvintti soitetaan hänen opetuksensa mukaan
 
Noita yhdistelemällä saan varmaan jotain aikaan sointupuolella. Muita vinkkejä sointuihin?
 
Nyt kun osaan sointuja pitäisi opetella rytmejä. Ei kuulostaa kovin jazzilta soittaa tasaisesti perus 4 osia tai jotain perus ränttätänttä komppia

Itseasiassa löysin kyllä nuo molemmat linkkittämäsi sivut mutta en ollut kuitenkaan ihan varma tarkoititko sitä.
 
Krzywaki opetti tuossa soittamaan vaan välttämättömät sävelet, eli priimi (ei ole kyllä välttämätön koska basisti hoitaa tämän kuitenkin), terssi ja septimi. Jokaisesta soinunsta kaksi eri versiota jotka menevät 5 ja 6 kieleltä löytyvän perussävelen mukaan.
 
Brown taas opetti käännöksiä. Myös kvintti soitetaan hänen opetuksensa mukaan
 
Noita yhdistelemällä saan varmaan jotain aikaan sointupuolella. Muita vinkkejä sointuihin?
 
Nyt kun osaan sointuja pitäisi opetella rytmejä. Ei kuulostaa kovin jazzilta soittaa tasaisesti perus 4 osia tai jotain perus ränttätänttä komppia
 
Toivottavasti joku vastaa, sillä minulla ei ole oikeasti hajuakaan jatsista (siis siitä mitä nykyään kutsutaan jatsiksi). Se kun on musiikkityyli, josta en ole koskaan kummemmin oppinut pitämään, ainakaan kitaristeista.
 
Mutta nuo kolme äänen sointurungot (juuret 5. ja 6.:lla kielellä) mahdollistaa helposti "monimutkaisten" sointujen soittamisen, joita jatsilapuissa näkee, kaikki mahdolliset add sitä sun tätä noilla menee ihan hyvin. Sitten kun kun se on selvää pässin lihaa, siitä vain opettelemaan käännökset (seuraava ääni samalla kielellä). Toisaalta substituutiotkin onnistuu helposti, kun voi vaikka ihan sattumanvaraisesti yhden kielen yhden nauhan verran kulkea soinnusta toiseen, tms. Tai sitten voi etsiä noita perussubtituutioita noiden sointujen ja jonkun perussointukulun avulla, tritonukset, kakkos-vitoset, liikkuvat bassot sun muut. http://www.angelfire.com/fl4/moneychords/chordsubstitution.html
 
Mulle on oikeastaan riittänyt vain 4-to-the-bar tumppaus. Mä olen kovin yksinkertainen mies.

Krzywaki opetti tuossa soittamaan vaan välttämättömät sävelet, eli priimi (ei ole kyllä välttämätön koska basisti hoitaa tämän kuitenkin), terssi ja septimi. Jokaisesta soinunsta kaksi eri versiota jotka menevät 5 ja 6 kieleltä löytyvän perussävelen mukaan.
 
Systeemi on yksinkertainen, selkeä ja yleisesti käytössä. Kyllä siinä silti sarkaa riittää, kun opettelee kaikki sointutyypit ja niiden laajennus- ja muunnosäänet.
 
Brown taas opetti käännöksiä. Myös kvintti soitetaan hänen opetuksensa mukaan
 
Nelisointujen käännökset on enemmänkin teoreettinen kokonaisuus ja tekninen harjoitus, joka kehittää otelaudan, sävellajien ja sointujen hahmottamista. Niistä ei kuitenkaan kaikki ole yhtä hyvän kuuloisia, ja oikein hyvin pärjää kun opettelee vain nuo sointublokit jotka esim. Krzywackin sivuilta löytyy.
 
Noita yhdistelemällä saan varmaan jotain aikaan sointupuolella. Muita vinkkejä sointuihin?
 
Noh, sitten on olemassa sointujen muodostaminen intervallipohjalta. Jos siihen lähtee, on syytä tiedostaa sointujen laajennukset ja niihin liittyvät läheisimmät asteikot.

Tuolla jazz osastolla on thread nimeltään kitaravetoista jazzia, sinne on melkonen läjä jazz kitaresteja listattu...

Artisteja joihin kannattaa aluksi tutustua? Sointuja/skaaloja, joista on hyötyä jazziin perehdyttäessä/joita on hyvä osata valmiiksi. Jne..

Haluaisin rakentaa sellasen perustan tälle hommalle.
 
Kuuntele klassikoita eri aikakausilta. Niiden pohjalta voit alkaa tutustua tarkemmin siihen mikä kiinnostaa eniten. Swing? Bebop? Avat-garde? Fuusio? Modernimpi kama? Eurooppalainen jaska?
Niiltä levyiltä sitten plokkailet sooloja/soolonpätkiä, komppia yms.
 
Älä missään nimessä kuuntele pelkästään kitaristeja. Kitara on usein hiukan marginaalinen soitin jazzissa, ja puhaltajia ja pianisteja kuuntelemalla saa hommasta usein hiukan paremman kuvan. Tietysti jazz-kitaran pioneerit on syytä kuunnella läpi siinä missä muutkin klassikot.
Joitain levyjä, joilla ei voi nyt ainakaan pieleen mennä:
 
Miles Davis: Kind of Blue
John Coltrane: A Love Supreme
Sonny Rollins: Saxophone Colossus
Charles Mingus: Mingus Ah Um
Eric Dolphy: Out to Lunch (kokeellisempaa)
Herbie Hancock: Maiden Voyage
 
Tsekkaa jazz-puolelta ne noin sata jazz-kitaristeja käsittelevää keskustelua, niin saat siltä osalta hyvän yleiskuvan.
 
-Antero-