Kitarat: soittaminen ›

Ennenkuin tulee mussutusta siitä, että turha tehdä mitään ohjelmia ja soittaa sitä mitä haluaa niin sanon, että huomasin viime kesänä kun seurasin ohjelmaa että sain paljon parempia tuloksia kuin aiemmin. Tämä on siis vain suuntaa-antava ja sellainen tukiranka treenaukseen. Mitään ideoita, kun tavoitteena olisi handlata eri musatyylejä ja mahdollisimman hyvin tietenkin.
 
17.30 - Lämmittely
18.00 - Teknistä egomusaa (DT, LTE yms..)/ tekniikkaharjoittelua
18.45 - Bluesia, funkkia yms.. Kevyempää musaa
19.30 - Sooloilua taustan kanssa. (arpeggiot, asteikot)
20.15 - Sointujen käännökset. (Jazzstankkuja, eppujen biisejä)
21.00 - Vapaata soittoa
 
Plokkailua ja biisien harjoittelua tuohon sisältyy myös.

17.30 - Lämmittely
18.00 - Teknistä egomusaa (DT, LTE yms..)/ tekniikkaharjoittelua
18.45 - Bluesia, funkkia yms.. Kevyempää musaa
19.30 - Sooloilua taustan kanssa. (arpeggiot, asteikot)
20.15 - Sointujen käännökset. (Jazzstankkuja, eppujen biisejä)
21.00 - Vapaata soittoa
 
Plokkailua ja biisien harjoittelua tuohon sisältyy myös.
 
Mun mielestä ihan ok ja monipuolinen, mutta urheilumiehenä täytyy huomauttaa, että tuosta puuttuu loppuverryttely ja oheisharjoitteet.

Kaikilla ei ole ihan noin paljoa aikaa käytettäväksi, mutta itselläni toimii esim sellainen, että soittaa puoli tuntia teknisiä harjoituksia, puoli tuntia opettelee skaaloja ja improvisaatiota ja puoli tuntia vapaata soittoa. Pysyy homma mielekkäänä, kehitystä tapahtuu eikä tuo puolitoista tuntia ole vaikea lohkaista päivästä.
 
Kukin tyylillään, tosin, eli jos on aikaa niin reenaa ihmeessä enemmän :) Itsehän ajattelin myös käyttää kesällä paljon aikaa soitteluun!

d3monilaama: Mun mielestä ihan ok ja monipuolinen, mutta urheilumiehenä täytyy huomauttaa, että tuosta puuttuu loppuverryttely ja oheisharjoitteet.
 
Urheilumiehenä täytyy huomauttaa että ohjelma ei ole kovin monipuolinen. Tai siis, kaikenlaista on tarjolla yhdellä kerralla, mutta sitä sitten toistetaan koko ajan.
Itse tekisin niin että sijoittaisin noita osa-alueita eri päiville. Keskittyisin aina yhtenä päivänä yhteen osa-alueeseen.

Räkkipeli: Urheilumiehenä täytyy huomauttaa että ohjelma ei ole kovin monipuolinen. Tai siis, kaikenlaista on tarjolla yhdellä kerralla, mutta sitä sitten toistetaan koko ajan.
Itse tekisin niin että sijoittaisin noita osa-alueita eri päiville. Keskittyisin aina yhtenä päivänä yhteen osa-alueeseen.
 
Joo, ihan totta, en jaksanu ajatella loppuun asti. Ei kukaan jaksa joka päivä samaa kaavaa toistaa.

Oma treeniohjelmani:
Otan kitaran esiin sillon kun tekee mieli soittaa ja soittelen improvisoitua sooloa tunnin tai pari ja joskus väliin joku Metallican kappale.

Itse käytän tällaista 1-jakoista 3x5 treeniohjelmaa. Kehittää hyvin nopeutta ja tarkkuutta.
 
"Tämä ohjelma on alunperin tarkoitettu aloittelijalle, mutta toimii varmasti hyvin myös pitempään harrastaneella nopeuden palauttamiseen pitemmän tauon jälkeen. Treenasin tällä ohjelmalla noin kolmen kuukauden ajan ja olin tyytyväinen tuloksiin. Olen itse yhä aloittelija tämän harrastuksen parissa, joten minulla ei varsinaisesti ole pohjaa ryhtyä neuvomaan ketään, mutta mikään osa tästä tekstistä ei olekaan minun käsialaani, vaan olen vain suomentanut ja tiivistellyt itseäni viisaampien antamia ohjeita. Tämä ohjelma sopii hyvin niin nopeuden kuin tarkkuuden keräämiseen, ja sen varsinainen kohderyhmä on "cob-teinit".
 
Alkuperäinen ohjelma kirjasta Starting Tilutus:
 
Treeni A:
3x5 Ynkän "I'll See The Light Tonight"
3x5 5min 200bpm tapping
1x5 Satrianin "The Extremist"
 
Treeni B:
3x5 5min 200bpm tapping
3x5 10min random tilutus
3x5 Vanha Holvikirkko
 
Molempiaa versioita käytetään siten, että treenipäiviä on kolme viikossa ja treenien välissä on aina vähintään yksi päivä. Näitä kahta hieman erilaista harjoitusta vuorotellaan jatkuvasti siten, että kun treenipäiviä on viikossa kolme, tehdään näistä aina jompi kumpi kaksi kertaa ja toinen yhden kerran viikossa. Parin viikon ohjelma näyttäisi siis tältä:
 
Viikko 1:
Maanantai - Treeni A
Keskiviikko - Treeni B
Perjantai - Treeni A
 
Viikko 2:
Maanantai - Treeni B
Keskiviikko - Treeni A
Perjantai - Treeni B"

Heitän tähän vastalahjana yhden vanhan kirjoitukseni, josta palautteen perusteella moni on tykännyt:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=154912#p7828675

Eikö kukaan treenaa enään ns livesoitantaa eli bändin kanssa? Toimii hyvänä vaihtolajina rumpukoneen ja taustanauhan kanssa soitteluun. Oppii samalla kommunikointia muitten harrastajien kanssa.

B-tone-flat: Eikö kukaan treenaa enään ns livesoitantaa eli bändin kanssa? Toimii hyvänä vaihtolajina rumpukoneen ja taustanauhan kanssa soitteluun. Oppii samalla kommunikointia muitten harrastajien kanssa.
 
Niin paljon kun mahdollista on - eli tosi vähän nykyisen elämäntilanteen vallitessa. Mut aina se on yhtä kivaa kyllä kun siihen vaan pääsee.

Urheilumiehenä täytyy huomauttaa, että ohjelma sisältää melko pitkän yksittäisen harjoituksen. Monen tunnin soittoryppään sijaan kannattaisi eri osa-alueet ripoitella tasaisempina annoksina pitkin päivää. Kaikessa harjoittelussa on määrän sijaan tärkeämpää laatu. Oli treenattava asia mikä hyvänsä, olisi tärkeää että asiaan pystyisi keskittymään ja pää pysyisi edes valtaosan ajasta mukana. Ainakin itsellä keskittymiskyvyn ollessa kiimaisen apinan luokkaa on tämä monesti vaikeaa ja treenit luisuvat helposti hyödyttömiin lurituksiin, kun keskittyminen kirpoaa.
 
Jos aika ei yksinkertaisesti muina vuorokauden aikoina riitä, kannattaa etukäteen suunnitellussa ohjelmassa sisällyttää myös reilut tauot jo valmiiksi. Esim. 45 min treeniä ja vartti huilia ja palautumista. Ja muista myös syödä välillä!

Esim. 45 min treeniä ja vartti huilia ja palautumista. Ja muista myös syödä välillä!
 
Ja myös "urheilujuomaa" kannattaa ottaa, kohtuudella tosin sitäkin. Itsekin urheilumiehenä sisällyttäisin tuohon ohjelmaan myös ns intervalliharjoituksia eli hidasta ja nopeaa soittoa vuorotellen.

Mites pudotus harjoitukset ?

Teettekö paljon pakkotoistoja?

HeavyMachinery: Mites pudotus harjoitukset ?
 
Yhdys sanat. Mut onks pudotusharjoitukset sitä kun soitetaan droppivireissä?

Miten joku jaksaa oikeasti treenata noin tarkasti ja suunnitellusti.
 
Tulee semmonen fiilis että yritetään pakosti oppia saakelin kovaksi soittajaksi, ja jätetään hauskuus pois. Tämä siis minun mielipide.
 
Itse soittelen siten että laitan levysoittimeen jonkun tuntun levyn jossa on pari semmosta biisiä jotka osaa soittaa. Sitten soitin päälle ja improvisoi jotain siihen päälle taikka koittaa plokkailla niitä alkuperäisiä sointuja ja riffejä.
Tällöin voi oppia varsin kivasti uusia kappaleita mikä ainakin omalla kohdalla vaatii saman levyn pyörittämistä hyvin kauan, mikä ei kuitenkaan haittaa pätkän vertaa kun soitto on hauskaa.
 
Kerran treenasin noin tunteroisen plektra näpäilyä, kun halutti huh.
 
E. Ainiin enkä kyllä ole taitava soittaja, mutta viis siitä kun soittaminen on kivaa.

The Clansman: Miten joku jaksaa oikeasti treenata noin tarkasti ja suunnitellusti.
 
Tulee semmonen fiilis että yritetään pakosti oppia saakelin kovaksi soittajaksi, ja jätetään hauskuus pois. Tämä siis minun mielipide.
 
Aikalailla samoilla linjoilla. Ite en ole treenannut soittamista tai tekniikkaa oikeastaan sen jälkeen kun bänditoiminta astui kuvioihin. Lähinnä lämmittelen ennen treenejä/keikkaa. Toisaalta jos haluaa päästä ns. huipulle ja olla oikeasti hyvä soittaja, täytyy sitä myös treenata ja paljon. Ei ne Stiivvait ynnä HänVeilenit turhaan montaa tuntia päivässä niiden musiikkiopintojen ohessa treenannut.
 
E. Ainiin enkä kyllä ole taitava soittaja, mutta viis siitä kun soittaminen on kivaa.
 
Copy&paste tähän kohtaan.

Metallikitaristi: Ennenkuin tulee mussutusta siitä, että turha tehdä mitään ohjelmia ja soittaa sitä mitä haluaa ...
 
Iso osa lahjakkuutta on sitä, että jaksaa ja viitsii treenata. Jos tuo toimii sun kohdallasi, niin silloinhan se on hyvä ohjelma.
 
Itse olin aika monta vuotta 'telakalla' tuon treenaamisen kanssa, koska oli motivaatio vähän kortilla. Aikaisemmin kuitenkin oma treenaamiseni meni niin, että teinkunnolliset warm-upit:
- kaikki duurit, melodistet & harmoniset mollit kvinttiympyrää jompaan kumpaan suuntaan yhdestä sattumanvaraisesta asemasta.
- Sama homma sitten ko asteikkojen kahden oktaavin nelisointuarpeggioina.
- II-V-I sattumanvaraisesta sävellajista kolmella eri kielisetillä/ hajoituksella nelisointuina ja perusäänettöminä yseinä.
 
Tämän jälkeen sitten se varsinainen treeni oli yhden asian treenaamista kerrallaan. Joku biisi, kompit, melodiat, ja soolot. Prima vista-treenejä. Nämä taustojen kanssa eri tempoilla. jne.
 
Sellaisen jutun olen huomannut, että mieluiten tulee treenattua sellaisia juttuja joita jo osaa valmiiksi. Itselläni tämän suhteen yksi silmien aukaisija oli Mick Goodrickin Advancing Guitarist. Vaikka, tai oikeastaan just koska treenaaminen ei nykyään enää ole raivokkaan aktiivista, tämä opus pitää aika ajoin kaivella esille.

Kannattaa muistaa ns. palautumisjuoma. Ehkä maksimissaan sixpakki.

Tärkeintä lienee että sormet liikkuu mahdollisimman usein ja paljon kitarankielillä. Aloittaminen on yleensä vaikeinta minulle. Ahkeruus/laiskuus on varmaankin suurin tekijä mikä erottaa hyvät ja huonot kitaristit.
 
Mä olen huomannut että metronomi on erittäin tehokas treenikaveri. Jos soittaa levyjen päälle niin ei kuule ihan tarkasti omaa soittoaan. Jos taas soittaa rumpukoneen päälle, se ei ole kovin joustavaa kun sama komppi ei käy eri harjoituksiin. Metronomi on sopivan simppeli, tuo sellaista raamia hommaan. Oon myös huomannut että mua alkaa ärsyttää pitkään jatkuva nopea metronomin nakutus, joten säädän tempon aina puoleen. Eli jos harjoitus on 120 bpm, laitan metronomista 60 bpm. Hermo lepää paremmin, uskoisin että kehittää tempotajuakin enemmän kun on vähemmän kiinnekohtia.