Kitarat: soittaminen ›

Eli mitä eroa on esim. 9 ja add9 sointujen muodostuksella?

Kapuli14: Eli mitä eroa on esim. 9 ja add9 sointujen muodostuksella?
 
Tavallisessa ysisoinnussa on myös 7-sävel mukana. Add9 soinnussa lisäät kolmisoinnun pääle ysisävelen.

sepisti: Tavallisessa ysisoinnussa on myös 7-sävel mukana. Add9 soinnussa lisäät kolmisoinnun pääle ysisävelen.
 
Näin juuri. Jos kaikki sävelet luetellaan, ysisointu on 1-3-5-b7-9 ja add9 puolestaan 1-3-5-9, eli seiska puuttuu. Sama molleissa: m9 on 1-b3-5-b7-9 ja madd9 puolestaan 1-b3-5-9. Sävelten järjestys on luonnollisesti vapaa, kunhan kaikki tarvittavat sävelet löytyvät.
 
Vinkki: jatkossa tällaiset kyselyt teoria- tai aloittelijapalstalle, eivät nämä kitaristien yksityisomaisuutta ole.

Jucciz: Näin juuri. Jos kaikki sävelet luetellaan, ysisointu on 1-3-5-b7-9 ja add9 puolestaan 1-3-5-9, eli seiska puuttuu. Sama molleissa: m9 on 1-b3-5-b7-9 ja madd9 puolestaan 1-b3-5-9. Sävelten järjestys on luonnollisesti vapaa, kunhan kaikki tarvittavat sävelet löytyvät.
 
Vinkki: jatkossa tällaiset kyselyt teoria- tai aloittelijapalstalle, eivät nämä kitaristien yksityisomaisuutta ole.
 
Sitä mie en ymmärrä että miksi tuo nooni on just nooni, miksei se oo yhtä hyvin sekunti?

--Tomppa--: Sitä mie en ymmärrä että miksi tuo nooni on just nooni, miksei se oo yhtä hyvin sekunti?
 
Jos se olisi (suuri) sekunti, niin (normaalisti) se olisi soinnussa pidäkeäänenä, eli korvaisi terssin, eli soinnusta tulisi Xsus2. Ysin (tai just sen noonin) kanssa soinnussa on (taas tavallisesti) terssi, ja jos siinä ei ole jompaa kumpaa sorttia septimiä mukana, on se nimenomaan add9. Just sen takia, että se 9 on mukana kolmisoinnun lisä-äänenä.
 
Sitten kun tuosta jatketaan viisisointuun, siis niihin yseihin, niin siellä on taas mukana duuri-/molli-luonteen määräävä terssi, joka sulkee sen sekunnin sieltä pois.
 
Nämä siis näissä terssipinoihin perustuassa harmoniassa.
1, 3, 5, 7, 9, 11, 13
 
1, 3, 5, M7, 9, #11 jne
 
(sama homma minkä Jucciz tuossa ylempänä selitti, itse käytän 'paljasta' 7:aa merkkaamaan pientä septimiä ja M7 suurta)

Kysyin tätä jo edellisessä mikä lukittiin:
 
Mikä ihmeen sointu on Cmaj13omit3? Sen tuosta ehkä olettais että on 1-3-5-maj7-13, mutta toi omit3 on ihan tuntematon merkintä mulle.

Tonski: Kysyin tätä jo edellisessä mikä lukittiin:
 
Mikä ihmeen sointu on Cmaj13omit3? Sen tuosta ehkä olettais että on 1-3-5-maj7-13, mutta toi omit3 on ihan tuntematon merkintä mulle.
 
"Omit" tarkoittaa "jättää pois". Tuossa se meinaa, että terssi jää soinnusta pois. Sama merkataan joskus "NO"

Zeeboo: Jos se olisi (suuri) sekunti, niin (normaalisti) se olisi soinnussa pidäkeäänenä, eli korvaisi terssin, eli soinnusta tulisi Xsus2. Ysin (tai just sen noonin) kanssa soinnussa on (taas tavallisesti) terssi, ja jos siinä ei ole jompaa kumpaa sorttia septimiä mukana, on se nimenomaan add9. Just sen takia, että se 9 on mukana kolmisoinnun lisä-äänenä.
 
Sitten kun tuosta jatketaan viisisointuun, siis niihin yseihin, niin siellä on taas mukana duuri-/molli-luonteen määräävä terssi, joka sulkee sen sekunnin sieltä pois.
 
Nämä siis näissä terssipinoihin perustuassa harmoniassa.
1, 3, 5, 7, 9, 11, 13
 
1, 3, 5, M7, 9, #11 jne
 
(sama homma minkä Jucciz tuossa ylempänä selitti, itse käytän 'paljasta' 7:aa merkkaamaan pientä septimiä ja M7 suurta)
 
Joskus add9 -sointu saattaa olla kirjoitettu muotoon add2, eikä sillä ole mitään käytännön eroa. Miksi sointumerkinnöissä esiintyy yli oktaavin laajuisia intervalleja, johtuu tuosta terssipinoihin perustuvasta tavasta ajatella sointuja.
 
Esim. maj9 = 1, 3, 5, maj7, 9, jossa ysi on oktaavi + suuri sekunti.
 
Toisaalta saman soinnun voisi periaatteessa soittaa tällaisena hajotuksena (äänet lueteltuna matalimmasta korkeimpaan):
 
1, 9, 3, 5, maj7
 
Nyt ysin ja perusäänen välillä on suuri sekunti (2).
 
Soinnuista puhuttaessa ysi ja kakkonen eli nooni ja sekunti on aivan sama asia. 4 = 11 ja 6 = 13. Oikeastaan esim. duuriasteikkoakin kannattaisi ajatella näin: 1, 9, 3, 11, 5, 13, maj7.

vasili: Joskus add9 -sointu saattaa olla kirjoitettu muotoon add2, eikä sillä ole mitään käytännön eroa.
 
Joo, jossain näin tehdään. Mutta jos 'ihan oikeasti' punnitaan tuota sus2/ add9 eroa, niin se ero löytyy just siitä terssin olemassa olosta tai sen puutteesta: add9:ssä terssi on mukana sus2:ssa taas tuo 'sus' viittaa siihen, että sekunti on terssin 'tilalla'.
 
Miksi sointumerkinnöissä esiintyy yli oktaavin laajuisia intervalleja, johtuu tuosta terssipinoihin perustuvasta tavasta ajatella sointuja.
Esim. maj9 = 1, 3, 5, maj7, 9, jossa ysi on oktaavi + suuri sekunti.
 
Joo - ja ei...
 
Toisaalta saman soinnun voisi periaatteessa soittaa tällaisena hajotuksena (äänet lueteltuna matalimmasta korkeimpaan):
 
1, 9, 3, 5, maj7
Nyt ysin ja perusäänen välillä on suuri sekunti (2).
 
Joo, paitsi että sen äänen funktio perusääneen on edelleen nooni
 
Soinnunhan voi soittaa vaikka jos minkälaisena käännöksenä ja hajoituksena. Jokaisen äänen voi ottaa pohja-ääneksi, tekee vaikka tuohon Maj9:iin viisi käännöstä/ hajoitus (se, että soundaako niistä jokainen hyvältä, on sitten eri juttu).
 
Nota hajoituksia voisi pähkäillä vaikka nelisointujen kautta. Itse soitan (vähän tilanteesta riippuen) nuo viisisoinnut & laajemmat mielummin vajaamuotoina, jolloin ne pelkistyvät neli- tai joskus kolmisoinnuiksi.
 
Alhaalta ylös :
"ahdas" : 1, 3, 5, 7
"Drop 2": 5, 1, 3, 7
"Drop 3": 3, 1, 5, 7
"Drop 2 & 4": 1, 5, 3, 7
"Drop 2 & 3": 3, 5, 1, 7
 
Tuossa on nelisoinnulle viisi hajoitusta. Nyt kun jokainen ääni soinnussa voi olla pohjaäänenä, niin se 20 erilaista tapaa soittaa yksi nelisointu. Kaikki äänet kaikissa eivät ole suinkaan 'pinon' määräämässä paikassa.
 
Yksittäinen ääni voi tietysti olla 'missä tahansa'. Vaikka kolmosnauhalta otetun Cm7:n 2. kielen Eb-ääni on edelleen soinnun terssi eikä #9, vaikka perusäänestä laskemalla siltä voisi näyttää. Ihan samalla tavalla "hendriks"-E7#9:ssä G-ääni on edelleen #9 eikä pieni terssi vaikka G on perusäänen pieni terssi. Yhden yksittäisen äänen funktio riippuu niistä muista soinnun äänistä.
 
Soinnuista puhuttaessa ysi ja kakkonen eli nooni ja sekunti on aivan sama asia. 4 = 11 ja 6 = 13.
 
Juu, ja ei. Yhden yksittäisen äänen funktio riippuu edelleen niistä muista soinnun äänistä. Jos soinnussa on 4, niin silloin se on terssin pidäke (sanokoon Levine mitä tahansa :D ). Jos soinnussa taas on 11 tai #11, niin sillä soinnulla on molli- tai duuriluonne, elikkä taas on terssi pelissä (soitetaanko se on sitten eri juttu, mutta siihen harmoniaan se 3:nen kuuluu).
 
Jossain vanhoissa lapuissa näkee merkattuna esim G6/7. Tämä meinaa, että soinnussa on sekä F-, että E-äänet. Taitaisi olla kuitenkin se oikeampi tapa merkata G13, just sen terssikekoajattelun takia. Mielummin ei sointuun toisistaan (pienen)sekunnin päässä olevia ääniä... Se, millasena hajoituksena sitten soitetaan on taas eri juttu. Soinnun sisällä tai joskus yläpäässä tuo p2 kuulostaa just hyvältä.
 
Sitten taas G6/9 on eri juttu...
 
Oikeastaan esim. duuriasteikkoakin kannattaisi ajatella näin: 1, 9, 3, 11, 5, 13, maj7.
 
Jep. Tämä on munkin mielestä hyvä tapa ajatella just sen takia, että asteikosta/ moodista syntyy helpommin kytkentä sointuun. Itse laajentaisin vielä:
1, 2/9, 3, 4/11, 5, 6/13, M7
 
Sama tietysti kromaattiselle asteikolle:
1, b9, 2/9, b3/#9, 3, 4/11, b5/#11, 5, #5/b13, 6/13, 7, M7
 
Tulipas vuodatettua... Hyvin yllytetty, Vasili!

Se oli kylläkin ADD2 sointu ei SUS2

Kapuli14: Se oli kylläkin ADD2 sointu ei SUS2
 
Joo, niin oli.
 
Mutta itse vähän vierastan sitä, että soinnussa on ääniä, jotka ovat sekunti-suhteessa. Siis tässä s2 - s3. Sen takia tuo add2 vääntyy mun päässä mielummin add9:ksi, ja terssin puute tekee siitä sus2:n. Toi sus2 tosin on yhden näkemyksen mukaan priimin eikä terssin pidäke, mutta tässäkin mulla korva tökkää vastaan.