Kitarat: soittaminen ›

Oon soittanut aina 2.0 mm Dunlop gator gripillä. Nyt vaihoin kokeeksi Fenkkuuni ysikielet, ja ne meni noin kieli per tunti poikki mun huitomisella. Vaihdoin kielet D'Addario 9.5:siin ja aattelin kokeilla ohuempaa plekua, 1.5 mm. Mutta jotenkin soundissa ei oo yhtään botnea..! 9.5-kielet tietenkin myös on vähän munattomat, mutta kunnon plekulla niistäkin saa tuhdimman soundin. Vai onko mun korvissa jotain vikaa? Miten jengi voi soittaa jollain alle 1 mm plekuilla, minen jummarra. Tai no akkarin harjaamiseen, mutta niinkus hevi/rock -osasto. Oon hiljattain vasta havainnut ettei kukaan ns. tilusankari käytä kovin paksua plekua. Ite kuitenkin yritän välillä sooloa vääntää.
 
Oon huomannu myös, että Jazz III on suuressa suosiossa. Ostin yhden, miten tuommosella koivunlehdellä voi soittaa? Olen myös huomannu ettei tää soittopalsta (toisin kuin kamapalsta) kovin aktiivinen ole, mut ehkäpä joku tähän vastaa ajan mittaan.

Plekun paksuus on makuasia. Itse soitan Dunlopin keltaisilla, 0.73 mm taitaa olla paksuus. Plekun paksuus on varmaan yhteydessä myös kielten paksuuteen ja tatsin rankkuuteen. Pistelen sähkiksellä 11-54 -setillä ja väliin aika kovalla tatsilla, niin tuo pleku on vakiintunut käyttöön. Kieliä ei juuri katkeile, muulloin kuin kännissä soittaessa.
 
Minulla taas soundista tuntuu tulevan liian pyöreä, jos pleku on kovin paksu. Liekö se sitten tulkittavissa tuhtiudeksi.
 
Jatsikolmonen ei ole minunkaan makuuni. Eihän siitä saa kiinni.

Plekun paksuus on makuasia. Itse soitan Dunlopin keltaisilla, 0.73 mm taitaa olla paksuus.
 
Itse kanssa vedän noilla .73 teardropeilla. 10-setti kiinni, useimmiten normi vire. Aikaisemmin tuli vedettyä paksuilla plekuilla, mutta nykyään tykännyt noista ohuemmista. Jotenkin hallitumman kuuloista.

Miten jengi voi soittaa jollain alle 1 mm plekuilla, minen jummarra. Tai no akkarin harjaamiseen
 
Harjailen akkaria yleensä 2mm delrinillä, sama maniskan kanssa. Tuolla olikin minusta hyvää tarinaa plekun vaikutuksesta saundiin.
 
"Picks are one of the least expensive ways you can change your sound."...
http://jazzmando.com/tips/archives/000718.shtml

10.5 kielet, 1.5 mm gator grip. Sen verran pitkään oon tolla plekulla soittanu, että ns. medium vahvuiset plekut tuntuu olemattomilta.

Ite vetelen about millisellä plekulla, Vai- läppiä ja muita samanmallisia yleensä, kokeillut oon Gilbertejä ja ne tuntuis ainakin mulle olevan jo ehkä hiukan liian pieniä vaikkei ne mtn JazzIII kokosia ole. Ja setti on 9, jossa pari paksuinta kieltä on about 10 setistä. Yleensä tulee soiteltua Satriania yms. kamaa, sekä jazz ja blues tavaraa, mitä opintojenkin puolesta tulee paiskittua menemään. Sinänsä en osaa tuota aloituskysymystä kommentoida mitenkään, paitsi että paksulta vaikuttaa pleku : D

Oon soittanut aina 2.0 mm Dunlop gator gripillä. Nyt vaihoin kokeeksi Fenkkuuni ysikielet, ja ne meni noin kieli per tunti poikki mun huitomisella. Vaihdoin kielet D'Addario 9.5:siin ja aattelin kokeilla ohuempaa plekua, 1.5 mm. Mutta jotenkin soundissa ei oo yhtään botnea..!
 
Paksulla plektralla voi alistaa kieltä, että kyllä se tuo tuhtiutta soundiin. Mutta miten joku voi soittaa jollain ysikielillä? 2 mm pleku ja ysikielet ei kuulosta oikein tasapainoiselta yhdistelmältä. 10 - 11 alkaa olla "normaali" kielisetin paksuus. Ehkä sun kannattaa tsekata vähän sitä soittotekniikkaakin. Ei kielet katkeile muuten kuin jos kitarassa on vikaa, tai hakkaa niitä ääliömäisen kovaa.
 
Jos sä tarviit ysikielet siksi että olisi tarpeeksi kevyt soittaa, niin vika voi olla kitaran säädöissä - kielet liian korkealla. Talla liian ylhäällä, kaularauta löysällä tai kaulan kulma huonosti säädetty.
 
Miten jengi voi soittaa jollain alle 1 mm plekuilla, minen jummarra. Tai no akkarin harjaamiseen, mutta niinkus hevi/rock -osasto. Oon hiljattain vasta havainnut ettei kukaan ns. tilusankari käytä kovin paksua plekua. Ite kuitenkin yritän välillä sooloa vääntää.
 
Ehkä se 1 - 1,5 mm on se, mitä useimmat käyttää. Mutta akkarin harjaamiseen käytetään usein paljon ohuempiakin plekuja.
 
Oon huomannu myös, että Jazz III on suuressa suosiossa. Ostin yhden, miten tuommosella koivunlehdellä voi soittaa?
 
Jazz III on kyllä jo selvästi "paksu" plektra, että ei se mikään lärppä ole.
 
Voi olla, että sun pitäisi kehittää plekukäden tuntoaistia pikkuisen. Kyllä ihminen pystyy soittamaan kaiken paksuisilla plekuilla, toiset vaan sopii eri tyyleihin kuin toiset.

Itseppä soittelen 0.94 plektralla.. aivan mahtavan tuntuinen kädessä. Ei lerpattele sahatessa, mutta ei myöskään ole aivan järjettömän paksu. ja setti 10-46 luonnollisesti
 
Ettei vaan olisi kitarassa joku vähän terävä kaularauta tai tallassa joku kulma. Ne kun sattuvat rikkomaan kieliä.

Itse oon tässä vaihdellu aika paljon plekuja 0,70 - 1,5 mm välillä. Mutta tuntuu että parhaimmat ovat juurikin 0.73 ja 0.94.
 
Kielisetti on 11-53, ja drop-c vire.

Paksulla plektralla voi alistaa kieltä, että kyllä se tuo tuhtiutta soundiin. Mutta miten joku voi soittaa jollain ysikielillä? 2 mm pleku ja ysikielet ei kuulosta oikein tasapainoiselta yhdistelmältä. 10 - 11 alkaa olla "normaali" kielisetin paksuus.
 
Toiset tykkää ysisetin kevyemmästä tatsista. Ainakin Satriani käyttää ysejä, joten tuskin kyseinen setti on pelkästään joku aloittelijan valinta. Itse käytän kymppejä, mutta välillä tulee mieleen että voisi palata ohuempaan. Tähän tosin lähinnä syynä se, että kitaran action on liian korkea.
 
edit: ja niin, itse olen soittanut pari vuotta enemmän tai vähemmän aktiivisesti, tänä aikana olen onnistunut katkaisemaan ehkä kaksi tai kolme kieltä soittamalla. Tatsi ei nyt välttämättä se kaikkein rajuin ole, mutta en sitä nyt ihan hiplailuksikaan sanoisi. Mitä nyt ylös mentäessä saa vähän hissutella nauhasärinän pelossa, kaula kun on persiillään.

Paksulla plektralla voi alistaa kieltä, että kyllä se tuo tuhtiutta soundiin. Mutta miten joku voi soittaa jollain ysikielillä? 2 mm pleku ja ysikielet ei kuulosta oikein tasapainoiselta yhdistelmältä.
 
Luulen että ysien katkeilu johtuu just 2 mm plekusta, sillä tulee ruhjottua huomaamatta kovaa kun etenkään ohuempia kieliä ei enää "tunne" käteen asti. D-vireisessä Jaskassani oon tottunut 10-46 -kieliin mitkä on kai aika ohuet madalletulle vireelle (tosin Roomeo käyttää 10-46:sia). Joten 10-setti tuntuu liian jäykiltä Fenkussa jota pidän E:ssä. 9-kielet taas tuntuu kieltämättä liiankin lerpuilta, 9.5 on nyt kiinni ja ei ainakaan vielä ole katkennut kieli, tatsikin on parempi. Ehkä keppiä pitäisi vähän säätää, satula ei ainakaan kait ole kovin hyvä, turhan korkealla ohuemmat kielet. Lueskelin just toisesta topicista niiden viilailusta... Kaularautaa en kyllä itse uskalla säätää, sen olen aina jättänyt ammattimiehen huoleksi.
 
Jazz III on kyllä jo selvästi "paksu" plektra, että ei se mikään lärppä ole.
 
Heh.. ehkä mun vertailukohdat on vähän... erikoiset :D
 
Voi olla, että sun pitäisi kehittää plekukäden tuntoaistia pikkuisen. Kyllä ihminen pystyy soittamaan kaiken paksuisilla plekuilla, toiset vaan sopii eri tyyleihin kuin toiset.
 
Jeh.. kun soitan paksuilla plekuilla niin on tottunut ranteesta ja sormista antamaan periksi, koska pleku ei anna yhtään periksi. On outoa kun 1.5 taipuu ja vähän räpsähtää kielen yli, kun on tottunut täysin jäykkään tuntumaan. Ehkä mulla ne löysät kielet tekee sen, että pleku ei tunnu liian paksulta, menee helpommin kielen yli.
 
Ja totta mitä joku sanoi että 2 mm plekussa on pyöreämpi soundi, ei oo diskanttia niin paljon. Mutta botnea taas on enemmän. Hevisahaukset jytisee mukavasti tolla. Mutta ehkä se kuulostaa muiden korvaan paskalta, en tiedä.. mä oon tykänny :|
 
E: typot.

Ainakin Satriani käyttää ysejä.
 
Onko näin? :o Siis normi E-vireessäkö?
 
Edit: ja niin, itse olen soittanut pari vuotta enemmän tai vähemmän aktiivisesti, tänä aikana olen onnistunut katkaisemaan ehkä kaksi tai kolme kieltä soittamalla.
 
Mulla kyllä katkeaa aina kielet lopulta, en vaihda kieliä yleensä ennen kun katkeaa. Kun ensimmäinen katkeaa, vaihdan yleensä koko setin koska muutkin kielet on jo luultavasti tunkkaisen kuuloiset. DR:n Dimebag signature 10-46 kestää parhaimmillaan jopa 4 kk. Mutta silloin ne ovat jo todella tukkoisen kuuloiset, vaikka miten koittaa putsailla. Yleensä menee n. 2 kuukaudessa kieli poikki. Riippuu miten paljon ehtii soitella.

Itelle kyllä shreddaamine ja metal musiikki on yhtä vieraita asioita kun naiset lomanin teuvolle, mutta kyllä tuo 9 setti ja 2mm pleku kuulostaa aika villiltä... Ite pistelen 11-52 tai 11-54 (saatavuudesta riippuen) ja dunlopin pinkillä .96:lla ja tuntuis että ohuempi lentäis tuulen mukaan ja paksumpi jäis kieliin kiinni, ja tykkään kyllä soittaa vähän rajummalla kädellä välillä. Makuasioitahan nämä on ja ei se auta ku testailla että plekuja että kieliä. Vai mitä ne nyt oli.

Onko näin? :o Siis normi E-vireessäkö?
 
Niin kai. Muistaakseni Guitar World-lehdessä asiasta puhui. Studiossa kuulemma saattaa käyttää kymppisettiä. Pitää nyt vielä tarkistaa tämä asia etten ihan puuta heinää haastele.

Niin kai. Muistaakseni Guitar World-lehdessä asiasta puhui. Studiossa kuulemma saattaa käyttää kymppisettiä. Pitää nyt vielä tarkistaa tämä asia etten ihan puuta heinää haastele.
 
Tarkastin netistä, pitää kyllä paikkansa. 009-042 settiä käyttää. Ja D'Addario heavy plekua. Kyllähän ne tilut irtoaa helpommin ohuella setillä. Sen takia varmaan Romeokin käyttää 10-46 settiä (D-vire) että lähtee ne tappingit jouhevasti.

Kielten paksuus vs. tilu: kannattaa muistaa, että jäykemmillä kielillä voi asettaa hieman matalamman actionin, jolloin vasemman käden tilut helpottuvat taas hieman. Monille voi nimittäin käydä niin, että kun kokeilee paksumpia kieliä, ja kaularauta jää ohuempia kieliä vastaavaan jännitykseen, niin kielet on vähän korkeammalla. Siitä saattaa jäädä mielikuva, että paksummilla kielillä oli raskaampi soittaa, vaikka vika on liian korkeassa actionissa.
 
Kaularautaa voi käännellä itsekin, ei sillä tuhoa saa aikaan. Kunhan ei kiristä/löysää n. puolta kierrosta enempää. Mutta etenkin halvoissa pulttikaulakitaroissa on kaulan kulma yleisempi ongelma. Kaulataskun pohjalle, rungon puoleiseen päätyyn, pitää silloin laittaa jokin sopiva korokepala kuten paksuhko kartonkisuikale tms. kaulan ja rungon väliin poikittain (paras olisi puulastu, mutta sitä on vaikea saada kotikonstein tarpeeksi tasaiseksi ja ohueksi). Silloin kielten action asettuu paremmin, ja koko vehkeen soitettavuus voi parantua dramaattisesti. Ja eikun 11-settiä päälle:)

Jea, laittakaa ohuet kielet ja keittäkää ne niin saatte hyvän soundin ja tonen ja teistä tulee hyviä tapping-mestareita!
 
EDIT: muistakaa kielipaketilla kitaran runkoon kopautus ennen asennusta: Eric Johnson kuulemma tekee niin - lähtee liiat yläsävelsarjat pois kielisetistä!

Kielten paksuus vs. tilu: kannattaa muistaa, että jäykemmillä kielillä voi asettaa hieman matalamman actionin
 
Ja miksi ohuilla kielillä ei voi olla matala action? Kunhan kysyn..

Soittelen semmoisilla keltaisilla ja sinisillä plekuilla, paksuus ei ole niin tärkeää kuin väri.

Ja miksi ohuilla kielillä ei voi olla matala action? Kunhan kysyn..
 
Ohuita kieliä ei vissiin saa viritettyä yhtä matalalle kun vähän paksumpia ilman, että menee soitettavuus kokonaan.