Kitarat: soittaminen ›

Jotkut osaavat soittaa sekä melodiaa, että sointuja näppäillessään kitaralla jotain tiettyä kappaletta. Osaisiko joku selittää yksinkertaisesti miten tämän voi nuotteja lukemalla tehdä?

yritänpä.
 
Soita nuoteissa näkyvän sointumerkin käännöksistä aina se, jossa melodiaääni on käännöksen korkein ääni. Jos melodiaääni ei kuulu sointuun, laita se siihen.
 
katos, kahessa lauseessa.

Chunga: yritänpä.
 
Soita nuoteissa näkyvän sointumerkin käännöksistä aina se, jossa melodiaääni on käännöksen korkein ääni. Jos melodiaääni ei kuulu sointuun, laita se siihen.
 
katos, kahessa lauseessa.
 
Tarkalleen ottaen kahdessa virkkeessä.

Helppoa. Yhdistät vaan seuraavat asiat:
 
1) nuotinluku
2) sointumerkkien ymmärtäminen
3) nuottiviivastolla sijaitsevien nuottien paikantaminen otelaudalta
4) sointujen sopivien käännöksien löytäminen lennossa otelaudalta siten, että myös melodiasävel saadaan sointuun mukaan, mielellään ylimmäksi ääneksi
5) sujuva äänenkuljetus
 
Palikkaesimerkki jostain seitsemän vuoden takaa: http://dl.dropbox.com/u/4302688/ystava.avi

Kun Jucciz:n ehdotuksen on saanut hanskaan, voi lähteä kehittämään tyyliään. Tässä yksi suunta johon ei tarvitse suoraan lähteä, mutta kannattaa käydä.
 
http://youtu.be/YoqG7PO-MHs

olinpas vähän turhan sarkastisella tuulella aikaisemmin, voisin kirjottaa vähän pidemminkin tästä.
 
Jucciz:n lista oli oikein hyvä, siihen voisin vielä lisätä muutamia juttuja, tulee vähän tajunnanvirtaa, mutta tulkoon Toivottavasti joku pääsee kiinni :)
 
-aloita melodialla jonka tunnet hyvin(soi päässä), ja osaat sen kitaralla "toistaa".
 
-älä treenaa ensimmäisenä rytmiikkaa, ainakaan kovin monimutkaisesti. Jaa melodia vaikka ensin esimerkiksi tahdin ykkösille, jotta näet/kuulet mistä mihin aina yhden tahdin aikana pitäis päästä, ja jos "matka" tuntuu liian pitkältä, keksi toinen käännös. Kitara on näppärä siitä että melodiaääni voi löytyä monestakin eri paikkaa.
 
-sävellaji! Yksi juttu joka tuntuu olevan jengillä hukassa on, että pitäisi koko ajan pyrkiä oppimaan asioita käyttämättä vapaita kieliä, koska transpaaminen on silloin helpompaa, mutta näissä hommissa kun pelataan kuitenkin 99 prosenttisesti kuitenkin lähinnä yksin, niin mun mielestä kitaralle helpot sävelläjit on ehdottomasti sallittuja.
 
-soinnut! soinnut ei oo ehdottomia, missään nimessä! ne on vaan soittajan oma näkemys siitä miten kappale voidaan soinnuttaa. Taas kerran, näissä hommissa pelataan suurimmaksi osaksi yksin.
 
-tempo! Mikään ei ole rasittavampaa kuin kuunnella "mukarubatoa", jossa taukojen aikana lähinnä mietitään miten se biisi nyt tästä jatkukaan. Rubato voi olla nätti tehoste silloin tällöin mutta tempo pitämällä kuulostaa paremmalta, melodiaa voi hyräillä päässään samalla ku soittaa.
 
Alla olevassa esimerkissä biisi ei kaipaa dim-sointuja ja muutamat duurit voidaan kääntää molleiksi ja niin edelleen, mutta pääasia on että melodiaäänet on mukana. Ja vaikka joku väittäisikin että joku sointu on väärin, niin jos itse tunnistaa biisin omasta soitostaan, niin on ihan hyvät mahdollisuudet että joku muukin tunnistaa.
 
Yritin kerätä näitä asioita videoon, jossa soitan itelleni tuttua melodiaa, mutta en ole koskaan nähnyt biisin nuottia, joten soinnut on, kuten äsken kuvasin, omia näkemyksiäni. Alkuun myös rajoitin rytmiikkaa pelkästään neljäsosille, joten melodiasta jäi ääniä pois. Koska melodia on mulle tuttu, niin virheitä ei hirveästi ole, ja koska metronomi loisti poissaolollaan, on taimi enemmän tai vähemmän huojuva :-)
 
http://jane.kapsi.fi/sateenkaari.mov
 
toivottavasti aloittaja löytää hakemansa! Näitä hommia kannattaa treenata! Koskaan ei tiedä milloin seuraavan kerran joutuu leirinuotion äärelle :)