Laulaminen ›

Näin se sitten menee. Eilen oli vielä laulaessa hyvä fiilis, joskin limaa irtos vähän. Se ei tuntunu pahalta ja oletin sen johtuvan siitä hieronnasta, että se on pistäny karstat liikkeelle.
No, totuus paljastu kun aloin tänään lämmitellä ja pikku hiljaa laulaa. Kevätflunssapa tietenki! Oon kylmettyny (ei mikään ihme, kun pakkasta on yli -20), ja nyt on tosi kökkö olo. Siis äänen kannalta. Taaskaan mikään muu ei oireile, vain yskä ja äänen käheytyminen on oireina, ainaki toistaseksi. Eli just sama kuvio ku ennen joulua, jollon multa katos ääni kokonaan. Perkele, just ku alko laulu kaikilla osa-alueilla kulkea!! Ketutus on melkonen. Eipä tässä muuta ku taas tehohoitoa, lämmintä päälle ja kitaan. *huoh*

Mulla on ongelma. Kun laulan itsekseni, esim. autossa tai jossain missä kukaan ei kuule, homma toimii mielestäni ihan ok.
 
Sitten kun laulan mikkiin nauhoittaakseni, ja vielä kerrostalossa, niin tulee sata kertaa paskempaa tavaraa. Vaikka tiedostan, että hiljaa kun pitää vetää niin se ei tietenkään kuulosta samalta, mutta hiljaakin vedetyt laulut kuulostaa perseeltä. Onko mulla mikkijännitys?
 
Äh. lisää säröä vaan. tyhmä kysymys.

Mulla on ongelma. Kun laulan itsekseni, esim. autossa tai jossain missä kukaan ei kuule, homma toimii mielestäni ihan ok.
 
Sitten kun laulan mikkiin nauhoittaakseni, ja vielä kerrostalossa, niin tulee sata kertaa paskempaa tavaraa. Vaikka tiedostan, että hiljaa kun pitää vetää niin se ei tietenkään kuulosta samalta, mutta hiljaakin vedetyt laulut kuulostaa perseeltä. Onko mulla mikkijännitys?
 
Voi olla. Tai jännitys ylipäänsä sen suhteen, että kun normaalisti laulella voi vapaasti, niin sit on "tosi kyseessä" kun vedetään mikkiin, joko äänitys- tai keikkatilanteessa. En kyllä oikein osaa neuvoa mitä pitäis tehdä, muuta kuin että harjoitus tekee mestarin, toivottavasti.
 
Minulla on vähän samansuuntaisia kokemuksia... Jos vedän bändin kanssa / keikalla / treeneissä, niin kaikki jees ja yleisesti ottaen hyvin menee, riippumatta siitä onko yleisöä vai ei. Mut sit jos äänitän jotain kotona tai studiossa, vaikka lauluja valmiin taustan päälle, niin vire ja ns. taimi ei oo ollenkaan niin helppoa ja vaivatonta kuin normaalisti. Johtuneeko sitten siitä, että kun ajattelee, että työn jälki tallentuu johonkin, niin automaattisesti alkaa keskittyä ihan liikaa rytmiikkaan, soundeihin, ääntämiseen ym. ja varoa virheitä ja pientäkin epävirettä jne. (ja ei ainakaan tässä kotona uskalla - kiitos naapureiden - vetää täysillä). Jos ei oteta huomioon äänityksen äänenlaatua, niin studiolopputulos kuulostaa usein huonommalta kuin live-äänitykset vaikka normaaleista treeneistä. En kyllä itse ainakaan tiedosta jännittäväni äänittämistä, tuttua touhuahan se jo on, mut silti nauhalle tallentuu harvoin ihan niin hyviä otoksia kuin mihin muuten tuntee pystyvänsä. Muilla samoja kokemuksia..?
 
Äänitystilanteessa tietty vaikuttaa myös se, onko kuuntelu kohdillaan. Ja sekin saattaa hämätä, että omissa korvissa ääni kuulostaa laulaessa ihan toiselta kun silloin kun sen kuulee vain nauhoitettuna kaiuttimista.

Juu noinhan minäkin sen ajattelin. Joskus, vähän niinkuin kitaran kanssa, voisi tehdä niin että laittaa härvelit nauhottamaan ja antaa niiden nauhoittaa kokoajan, vaikka aamusta asti. Niin että mokomaan tottuu eikä sitä ota mitenkään poikkeavana tilanteena. Voipi olla ettei edes muista että nauhoitus on päällä. Aika psykologiaa tämäkin homma taas.

Hyvä fiilis, kerrankin! Studiossa sain aikaiseks vaihteeksi ihan kuuntelukelpoista jälkeä. Alkaa pikkuhiljaa palautua taas itseluottamus, välillä se olikin jossain kateissa. Mutta on tää laulaminen kyllä silti fiilisten puolesta yhtä aaltoliikettä. Joskus tuntee olevansa ihan totaalisen surkea laulaja, ja joskus menee niin hyvin, että leijuu suunnilleen kymmenen senttiä maanpinnan yläpuolella, eikä hymyä kertakaikkiaan saa hyytymään :) Onneks jäi nyt positiivinen fiilis päälle, ettei mene koko viikonloppu oman surkeutensa miettimiseen. Taidan liittyä Raivo(tar) Raitis -kerhoon vasta myöhemmin... ;)

Kolme laulutonta viikkoa takana, alkaa pikku hiljaa turhauttaa ihan tosissaan. Flunssa ei laannu... aina ku tuntuu paremmalta niin kokeilen pari ääntä mutta eihän siitä mitään tuu. AARGH!!

Kolme laulutonta viikkoa takana, alkaa pikku hiljaa turhauttaa ihan tosissaan. Flunssa ei laannu... aina ku tuntuu paremmalta niin kokeilen pari ääntä mutta eihän siitä mitään tuu. AARGH!!
 
Kyllä sitä laulaja on todella haavoittuvainen kroppansa kanssa. Olen kokenut saman muutamaan otteeseen, joskus paraneminen voi kestää kuukausia. Stressi (nyt-on-pakko-parantua) vain pahentaa oloa. Tärkeintä olisi lepo, jos saisit sairaslomaa useita päiviä, ja vain makaisit, etkä tekisi mitään? Kannattaa myös tarkistuttaa, onko sinulla joku bakteeritulehdus, koska virusinfektion mukana voi tulla myös bakteeritulehdus, johon sitten tarvitsee antibioottikuurin. Olen muutamaan otteeseen saanut yleislääkäriltä epäpäteviä ohjeita, ja nykyään käyn laulajiin erikoistuneella kurkkulääkärillä, jos minulla on jotain vialla äänielimistössä. Maksaa enemmän, mutta on hintansa väärtti, ja apua saa heti.

Kyllä sitä laulaja on todella haavoittuvainen kroppansa kanssa. Olen kokenut saman muutamaan otteeseen, joskus paraneminen voi kestää kuukausia. Stressi (nyt-on-pakko-parantua) vain pahentaa oloa. Tärkeintä olisi lepo, jos saisit sairaslomaa useita päiviä, ja vain makaisit, etkä tekisi mitään?
 
Mulla alko loma eilen ;) Stressistä tämä osaksi johtuuki, oli melkoset pari viikkoa. No, jospa se tästä. *huoh*

Mulla alko loma eilen ;) Stressistä tämä osaksi johtuuki, oli melkoset pari viikkoa. No, jospa se tästä. *huoh*
 
Loma tuli siis kuin tilauksesta, minulla alkaa vasta viikon kuluttua. Ota rennosti, lepää, nauti elämästä :).

Loma tuli siis kuin tilauksesta, minulla alkaa vasta viikon kuluttua. Ota rennosti, lepää, nauti elämästä :).
 
joo, ja sillä mielellä pitiki painaa että sit alkaa loma tän rutistuksen jälkeen. Eli eiköhän se tästä taas normalisoidu.. =) ja kiitoksia, just niin aion tehä x) ja tsemiä sulle vielä ens viikkoon!

Toi virheiden ilmeneminen nauhoitustilanteissa on vain raaka fakta, jonka todella vasta huomaa nauhalta. Se on lahjomaton. Toisaalta studiotyöskentely on ihan eri tilanne laulaa. Oma taitonsa siinä onkin oikean balanssin löytäminen oman laulun ja taustan välillä.

mä inhoan nauhoittamista.
välillä on tietenkin niin hyvät puitteet, että siitäkin tulee jotain.
mutta silti... nauhoittaminen on persiistä.

Nonni, lomaa vietellessä täällä... totesin että flunssa alkaa olla ohi, mutta alko epäilyttään että nielurisoissa saattais olla jottain häikkää. Kun eikös se vaikuta suoraan ääneen..?? No, pitää seurailla vielä vähän aikaa. =)

Toi virheiden ilmeneminen nauhoitustilanteissa on vain raaka fakta, jonka todella vasta huomaa nauhalta. Se on lahjomaton. Toisaalta studiotyöskentely on ihan eri tilanne laulaa.
 
Niin, nauhalle tallentuu ne kaikki ihan pienetkin, lähes huomaamattomat mokat, jotka hyppää sieltä omaan korvaan jokaikinen kerta kun kuuntelee sitä äänitettä jälkeenpäin. Sitten sitä miettii, miten paljon paremmin ois voinu ehkä sittenkin vetää, mut eipä tullut otettua vielä sitä yhtä kuningasottoa (jota tuskin ois kuitenkaan tullut)... Tosiasiassa keikalla tulee pieniä inhimillisiä mokia varmasti ihan yhtä paljon tai enemmänkin, mutta kun ne tilanteet menee ohi niin äkkiä, niin ne ei jää mieleen, ellei sitten sössi ihan totaalisesti. Jos vielä keikan jälkeen saa positiivista palautetta ja jää hyvä fiilis, niin niitä pikkuvirheitä ei noteeraa ollenkaan.
 
Muistin taas yhden hyvän keinon niiden päivien varalle, kun tuntuu ettei laulu vaan kulje ja mistään ei tule mitään: kaivaa jostain nuotti- tai levyhyllystä sellaisia biisejä, joita on laulanut edellisen kerran vuosia sitten, ja jotka silloin oli tosi vaikeita ja omien taitojen äärirajoilla, jopa tuskaa / saavuttamattomissa. Tulee hyvä mieli kun huomaa miten vaivattomasti ne nykyään lähtee - tajuaa konkreettisesti, että pidemmällä aikavälillä on kuitenkin tapahtunut kehitystä, eikä se yks huono päivä masenna enää ihan niin paljoa :)

Tulee hyvä mieli kun huomaa miten vaivattomasti ne nykyään lähtee - tajuaa konkreettisesti, että pidemmällä aikavälillä on kuitenkin tapahtunut kehitystä, eikä se yks huono päivä masenna enää ihan niin paljoa :)
 
Tuo on niin totta! On hauska huomata, kuinka on kehittynyt.

mä inhoan nauhoittamista.
välillä on tietenkin niin hyvät puitteet, että siitäkin tulee jotain.
mutta silti... nauhoittaminen on persiistä.
 
Sama vika rahikaisella. Toisaalta hyviin puitteisiin jos kuuluu tarpeeksi hyvä ja ihmisystävällinen laulutuottaja niin äänittämisestäkin saattaa tulla iloa ja onnea..

LOMAA |,,/
 
Ihmeellistä kyllä, ei tunnu kovastikaan siltä että olisin ns. loman tarpeessa. Tämä vuosi on alkanut hyvin.

Toisaalta hyviin puitteisiin jos kuuluu tarpeeksi hyvä ja ihmisystävällinen laulutuottaja niin äänittämisestäkin saattaa tulla iloa ja onnea..
 
Heehh..! Ja kivat, taitavat, hyväkroppaiset ja komeat äänittäjämiehetkin on luku sinänsä ;D
... onpahan joskus menneinä vuosina tullut valittua äänitysstudio useammasta vaihtoehdosta jokseenkin ihan erään tietyn äänittäjän perusteella... noh, ei siitä nyt sen enempää, vaan asiaan:
 
Kertokaapas klassiset kanssasisaret, että mitä ohjelmistoa lauletaan klassisen laulun perustaso 1:ssä (siis tämä entinen 1/2)? Yks mun yksityisoppilas haluaa pyrkiä tänä keväänä musiikkiopistoon opiskelemaan klassista laulua, niin vois laulattaa jo nyt sillä jotain sellasta matskua, että saa vähän tuntumaa asiaan. Kansanlauluja? Helpohkoja musikaalikappaleita, tyyliin Edelweiss? Omista klassisista ajoista on niin tuhat vuotta, että en enää edes muista mitä lauloin, enkä sitä paitsi ole ihan vakuuttunut niiden silloisten opettajieni taidoista ja biisivalinnoista... teillä lienee tuorein tieto alalta.
 
Laulutekniikan puolesta kevät menee tämän aloittelevan oppilaani kanssa ryhdin, rentouden ja hengityksen parissa, ja sävelpuhtautta pitää treenailla myös. Äänen soundijuttuihin yms. aion puuttua niin vähän kuin mahdollista ettei oppilaani joudu sitten opettelemaan pois ”pahoista popjazz-tavoista” mikäli jatkaa klassisen parissa ;) Tyttö laulaa kyllä bändissäkin, joten popmatskuakin on laulettu (kovasti se Nightwishia tahtois laulaa.... ihan hurahtanut kyseiseen bändiin...)
 
Eli kivaa perusmatskua aloittelevalle klassiselle laulajalle? Kaikki vinkit otetaan ilolla vastaan, ja mitä konkreettisempia esimerkkejä (eli vaikka ihan laulujen nimiä) niin sitä helpompaa mulle asiasta tietämättömälle... Ai niin, ja mitäs suosittelette pääsykoebiisiksi?

Lainaapa kirjastosta "Das Lied im Unterricht" tai "Soiva laulutunti" (Sini Rautavaara/Raija Lampila). Niissä on hyvää materiaalia aloittelijoille.
 
Suosittelen Oskar Merikantoa, jolta löytyy monia kivoja ja tuttuja kappaleita kuten Aamulla varhain, Kullanmurunen, Niin minä neitonen sinulle laulan, Minun kultani kaunis on, Taivas on sininen ja valkoinen... jotka ovat jo kouluajoilta tuttuja. Erkki Melartinin Mirjamin laulu I ja II ovat myös kivoja. Nämä ovat sellaisia äänelle lempeitä mutta kuitenkin loppuen lopuksi vaativiakin kappaleita jos haluaa hyvin tehdä.
 
Oikeastaan sanoisin niin päin, että mitä EI kannata laulaa: ei Sibeliusta, ei Madetojaa, ei Kilpistä, ei Kuulaa. Liedin puolella ei Wolfia, ei Straussia. Schubertin 1-2 sivuisia pikku kappaleita. Eikä missään nimessä mitään ooppera-aarioita! :)
 
Sanoisin, että tasainen, hyvä äänenlaatu olisi hyvä tavoite, samoin kuin kroppayhteys ja uskallusta laulaa ja tulkita. Kaikenlaisia liu'utuksia tai koukkaamista jonkun toisen nuotin kautta tulisi välttää, niin kuin "niekkujakin".
 
Nyt on vähän kiire, enkä ehdi paremmin vastata, mutta tässä nyt alkuun. Kysy toki lisää!

Jatkoa edelliseen. Onko kyseisellä musiikkiopistolla jotain vaatimuksia pääsykoekappaleiden suhteen? Montako kappaletta pitää olla? Mainitsemani Merikannot ja Melartinit ovat hyviä pääsykokeisiin. Kannattaa valita sellainen kappale, joka sujuu itsestään ilman mitään ongelmia. Mikä istuu laulajalle hyvin, ja toki sellainen, mitä laulaja itse tykkää laulaa. Joskus tosin aloittelijat haluavat ottaa liian vaikeita paloja, mutta kannattaa vakuuttaa hänet siitä, että pääsykokeisiin ei mennä esittämään vaikeita kappaleita vaan äänimateriaalia. Tärkeintä on se, että kappale on todella hyvin hanskassa ja varma, riskejä ei kannata ottaa.