Laulaminen ›

Jee, pääsen vihdoin nostamaan tätä ketjua, kun on jotain oikeaa fiilisteltävää :). Eilen oli nuoren (puolivuotiaan) lauluyhtyeemme eka keikka ja hyvin meni! Kärsin yleensä aivan kammottavista esiintymisjännitysoireista, mutta tällä kertaa olo oli ihmeen rauhallinen, jännitysoireet olivat suorastaan olemattomat, pientä normaalia perhosvatsaisuutta lukuunottamatta - sitä se teettää, kun (ilmeisesti) kerrankin tietää, mitä on tekemässä ;). On harjoiteltu hyvin ja säännöllisesti, ja jaksettu olla innostuneita tästä omasta pikku proggiksesta...siitä kai tulee se kiva tunne, että sekä omaan että muiden suoritukseen voi luottaa. Estradille kipuaminen onkin yhtäkkiä kivaa, kun kokee, että oikeasti osataan jotain, mitä kehtaa ja haluaa muillekin näyttää :)!
 
Onneksi olkoon! Hyvä alku helpottaa jatkoa. Missäs seuraava keikka - vois tulla kuuntelemaan?

Aah, tänne saa hehkuttaa sitä että eilinen demoäänitys meni niin nappiin että vieläkin naurattaa! Olin valmistautunut henkisesti koko viikonlopun, pysytellyt etäällä kaikista savuisista ja liian meluisista paikoista, elänyt tervettä elämää, levännyt ja treenannut sopivasti. Eilen vielä lämmittelin hyvin ennen kuin lähdin studioon. Ensin tuntui siltä, että pöly teki äänelle tepposia, mutta useamman vesipullollisen ja muutaman koevedon jälkeen ääni loksahteli paikoillensa ja laulaminen oli niin nautittavaa että olisin voinut viettää studiossa koko yön. Ennenkuulumatonta!! Kuten myös se, että en jäänyt hinkkaamaan vaan kun vedot oli vedetty lauloin vielä pari palaa ihan vaan huvikseni, ja väsymyksen iskiessä maltoin kuin maltoinkin lähteä kotiin.
 
Nyt kuuntelen raakamiksauksia, ja tottakai siellä on joitain pieniä virheitä ja siellä täällä tulee mieleen että "tuon olisi voinut tehdä eri tavalla". Mutta päasiassa olen tyytyväinen sekä tulokseen että omaan suoritukseeni, ja tuskin maltan odottaa että köörit saadaan äänitettyä ja setti miksattua ja levitykseen. Tätä on odotettu! :D:D:D

Arvoisat solistit.
 
Olen tässä pitkään miettinyt, että pitäisikö laittaa kotisivu pystyyn. Ihmetyttää muutama asia:
1) Käykö niillä oikeastaan kukaan muu kuin sukulaiset ja tuttavat?
2) Onko niistä oikeasti hyötyä esim. työnhaussa tai konserttien järkkäämisessä?
3) Tarkoitan siis sivustoja, joilla keskitytään juuri sinuun laulajana, ei niinkään bändiisi/tarjoamaasi opetukseen/viimeisimmän treeninauhan arvosteluun. Vaan esimerkiksi www.annanetrebko.com/ tai http://www.rolandovillazon.com/.
 
Kertokaahan, te, joilla on omanimi.com tai vastaava tai joku myspace mitä näitä nyt on. Että onko siitä sivustosta enemmän rasitetta kuin hyötyä.

Mulle on ollut hyötyä. Opetuksesta kiinnostuneet ovat ottaneet yhteyttä sitä kautta. Useita tilanteita on myös ollut, että minulta on pyydetty cv:tä, ja kun olen ollut reissun päällä, en ole pystynyt sellaista lennosta pykäämään. Tällöin on ollut helppo sanoa, että käypä katsomassa kotisivuiltani. Erittäin kätevää, mutta vaatii tietenkin sen, että sitä pitää yllä ja ajan tasalla.
 
MySpaceen menin lähinnä sen takia, kun en osannut laittaa omille kotisivuilleni suoraan ääninäytteitä. Linkitin ne sitten keskenään. Joskus MySpace on rasite, koska minä esim. tykkään tsekata ne, jotka haluavat "ystävystyä". Se sitten tietenkin vie aikaa, mutta kun ei viitsi ihan suoraan hyväksyä niitä, kun joukossa saattaa olla pornojuttuja tai spammien levittelijöitä tai muuten vaan kyseenalaisia tahoja.
 
Harmi vaan, että en ole vielä keksinyt järkevää tapaa muuttaa md:llä äänitettyjä tiedostoja mp3:ksi. MySpaceä varten ne piti olla pakattuja tiedostoja, ja jouduin ajamaan alkuperäiset näytteet 3 ohjelman läpi, ennen kuin sain ne sivustolle. Tunteja ja hermoja paloi... Niinpä niitä ei sitten ole tullutkaan vaihdeltua, vaikka parempaakin matskua olis jo nauhalla. On vaan niin iso ja hankala työ. Täytyis saada kunnon äänityssysteemit, hatuttaa toi md:n ja minimikrofonin kanssa äänittely. On niin noloa huomata, kun jenkkilän pikkuruisillakin oopperalaulajan aluilla on huipputason äänitteitä esityksistään. Itsellä lähinnä jotain kaikumölinää salin perältä :D...

Jenkkilässä on PAKKO olla kun on niin mahdottomasti laulajia ja pinta-alaa että hukkuu massaan täysin jos ei tee alusta lähtien asioita isosti.
 
Mä olen kyllä md-tuotoksia laittanu mp3lle helpostikin mutta nyt ei ole tuo oma kone käytössä niin en muista mitä ohjelmaa käytin.
 
Mä kyllä luulen että 1500euroa panostusta riittäisi kelvolliseen äänitystulokseen mutta tää on arvaus ja kellä nyt sit on laittaa rahaa niinkään paljon..

Jenkkilässä on PAKKO olla kun on niin mahdottomasti laulajia ja pinta-alaa että hukkuu massaan täysin jos ei tee alusta lähtien asioita isosti.
 
Varmasti totta! Voisi olla aiheellista ottaa mallia... Ylipäänsä kun olen kuunnellut jenkkilaulajien menoa, tuntuu, että elämme itse jossain epärealistisessa lintukodossa - kuvitellaan, että täällä Suomessa osataan niin hitsin hyvin laulaa. Kaikki tuttuni, jotka ovat käyneet ulkomailla kouluttautumassa, ovat sanoneet yhtä asiaa: ulkomailla on järkyttävän hyviä laulajia - ja nämä painivat aivan eri sarjassa kuin Suomen laululintuset. Täällä Suomessa on jotenkin ajauduttu sellaiseen itseriittoiseen ajattelutapaan, että kyl me osataan. Sitten tulee järkytyksiä erinäisissäkin lied-duo-kilpailuissa, joissa finaaliin ei pääse yksikään suomalainen pari... Tai Helin-kisoissa sama juttu jo vuosien ajan.
 
Mä olen kyllä md-tuotoksia laittanu mp3lle helpostikin mutta nyt ei ole tuo oma kone käytössä niin en muista mitä ohjelmaa käytin.
 
Pirkale - koeta muistaa, ja vinkkaa mulle kun muistat! Olen kironnut sen sata kertaa homman hankaluutta. :-/
 
Mä kyllä luulen että 1500euroa panostusta riittäisi kelvolliseen äänitystulokseen mutta tää on arvaus ja kellä nyt sit on laittaa rahaa niinkään paljon..
 
Niin... raha on iso kysymys... mitä sinun mielestäsi tämä 1500 euroa pitäisi sisällään? Jos ajatellaan klassista laulua, äänitykset pitäisi oikeasti tehdä jossain hyvässä tilassa, ei niinkään studiossa, vaan jossain esim. kirkossa tms. jossa on optimaalinen akustiikka. Tilavuokra olisi tällöin siis yksi kysymys. Toinen kysymys on, että lähteäkö tekemään äänitettä ihan äänittämismielessä, vaiko taltioiko todellisen konsertin? Oikea live-esitys on tietenkin siitä tyly, että jos mokaat, et voi ottaa uusintaottoa. Itse olen kuitenkin live-taltioinnin kannalla, koska se on mielestäni aidompaa, kun siinä on se esiintymisen tuoma tunnelataus mukana. Virheet tai satunnaiset epäpuhtaudet on tietenkin sitten nolompi juttu sellaisessa taltioinnissa... Hankkiako oman äänittäjä, ja mistähän sellaisenkin löytää, joka esimerkiksi tietää, miten tällaista klassista äänitellään, ettei tule esim. liikaa kaikumössöä, tai että äänestä saadaan ylipäänsä ne parhaat puolet esille. Useiden kollegoiden kanssa ollaan puhuttu esim. isojen, matalien ja dramaattisten äänien äänittämisvaikeuksista, kun nauhalle taltioituna ne eivät välttämättä kuulosta ihan hyvältä tai edes samanlaisilta kuin mikä on livekuulokuva. Pitäisi olla joku, joka osaa säätää asiat oikein...

tarkoitinkin lähinnä niitä vempaimia millä äänittää.Ei tullut taas mieleen tää meidän musiikkilajien erot..
 
Mäkin olen liveäänityksen kannalla.Se on HENKEVÄMPÄÄ,aidompaa.
 
Sun pitää ruveta istumaan Urkissa oikein joka ilta,siellä niitä musiikkiteknologeja pyörii,tai sit stadian/popjazzkonsan tyyppejä..
klassista kun taltioi,mä kääntyisin ehkä kuitenkin sibisteknologien puoleen.
 
On mulla pari tuttuakin sieltä,taidoista ei mitään käsitystä mutta mukavia ihmisiä.Notta jos haluaa numeron saada.
Ja heti kun on tavarat pois muuttolaatikosta niin saat sen ohjelman nimen..

klassista kun taltioi,mä kääntyisin ehkä kuitenkin sibisteknologien puoleen.
 
Suosittelen kans, ymmärtävät klasarin semmoisen vaatimat akustiikat ja muut, koska tekevät niin paljon k.o. hommia eivätkä pelkästään bändejä. Multa saa kans numeroita, ja meen osittain jopa takuuseen näiden jäppisten taidoista ;) Hyviä tyyppejä ovat, suurin osa klasarimuusikkoja itsekin. Urkin lisäksi saattaa löytyä esim. Atskista.

Pelastajat! Sitten kun tulee tosipaikka, äänitytän jollakin asiantuntijalla. Ei enää kökköjä md-nauhoitteita! :)

Huom! Olet kirjoittamassa yli 174 päivää vanhaan ketjuun!
 
Ihankuin tää kannustais tekemään lisää ketjuja?
 
Kaverit pisti mulle karaokeen biisin. Olen flunssassa. Oli aika karua koittaa laulaa, kun en saanut ääntä. Kun koitin normaaliin tapaan laulaa, tuli vain pihinää. Noh.. kai mä saan äänen takasin, kunhan paranen. Ois ikävää menettää ääni, koska viime keikka oli paras, ääni ei ole koskaan toiminut paremmin, vaikken ollut laulanut yhtään puoleen vuoteen. Uskoisin tekniikan olevan juuri nyt parempi kuin koskaan. Ainut missä laulu tuntuu, on selkä- ja vatsalihaksissa.
 
Voihan flunssa sentään...
 
Hmm... tosta pihinästä muuten tuli mieleen, että se on ihmeen vähän ilmaa, mitä äänentuottamiseen tarvii. Tossa sen todellakin huomas. Ei tolla ilmanpaineella/virtauksella kynttilääkään sammuttais, hyvä jos liekki heilahtais. En ole aiemmin tota edes ajatellut.