Laulaminen ›

Laulutaito: Lauluääni on voimakkuuden, sävelten kestojen, sävelkorkeuden ja soundin puolesta varioitavissa & kontrolloitavissa, ja ääni myös soi hyvin äänialan joka kohdassa. Että tähän pyritään... ;)
 
Hyvä laulaja: tyylitietoinen ja -tajuinen vähintäänkin siitä musiikkityylistä mitä itse vetää, mutta silti tarpeeksi persoonallinen että erottuu muista.
 
Henk.koht. arvostan myös monipuolisuutta. Pitää tietenkin olla ihan eri vaihde päällä jos laulaa tanssikeikalla Tango d’Amouria, rokkikeikalla Livin’ On A Prayeria tai sitten joskus fiilistelee R&B:tä vaikkapa tyyliin Alicia Keys... ihan oma soundinsa ja fraseerauksensa jokaisessa noista em. esimerkeistä, ja vie tosiaankin oman aikansa opetella ymmärtämään mistä on kysymys ja sen lisäks saattaa joutua vielä treenaamaan kuukausikaupalla, että kykenee siihen käytännössä. Tähänkin pyritään...
 
Osa laulajista on erittäin hyviä omassa tyylissään, olipa kyseessä klassinen, jazz, hevi tai mikä tahansa. Tällaisilla laulajilla se musiikki mitä itse kuuntelee ja mistä tykkää on useimmiten parhaiten hallussa, luonnollisesti, ja siksipä joku onkin saattanut bongailla Bumtsibumista vähän vähemmän ”rokkaavia” ooppera-artisteja. (Omasta mielestäni ”suutari pysyköön lestissään”... ja se Laura Voutilaisen Ave Maria muuten OLI ihan kamala!) Osa laulajista taas tekee töitä monialamuusikkoina ja/tai opettajina, jolloin useiden eri musiikkityylien tyypillisten piirteiden hallinta, fraseeraus, äänenkäyttötapa yms. on kaiken a ja o... sen lisäks tietysti että on laulutaitoa. No, jokainen valitkoon oman polkunsa, molempi parempi ja molempia tarvitaan :)

hyvä laulaja tietää milloin laulaa nuotin vierestä ja millon ei, hyvä laulaja tietää miten korkealle mennään ja miten matalalle mennään.. laulutaito on se, jonka kaikki ovat saaneet jo varmaan syntymästään.. :D

Olen samaa mieltä, kuin moni edellä. Yksi tykkää äidistä toinen tyttärestä. Taiteilijan kuin taiteilijan tärkein kyky on välittää ja herättää tunteita. Joissain tyylilajeissa sitten vaaditaan enemmän teknistä osaamista, kuin toisissa.Ja myös "rupisuuden" tai näennäisen yksinkertaisuuden takana voi piillä hirveä määrä treeniä, tyylitajua, tekniikkaa etc.
 
Näillä keskustelupalstoilla aika usein törmää (yleensä varmaan nuorten) hehkuvasieluisten muusikoiden kannanottoihin siitä, mikä on hyvää, ja mikä huonoa. Mielestäni itseään muusikoksi tai edes musiikin harrastajaksi kutsuvan olisi kyettävä erottamaan kaksi asiaa: Mikä on teknisesti ja taidollisesti hyvää, ja mikä taas on "fiilispohjal- ta" hyvää (eli oman maun mukaista). Ammattitaidolliselle osaamiselle on ymmärrettävä antaa arvo, vaikka aikaansaatu jälki ei itseä sytyttäisikään. Nykyisen äänitystekniikan huikea taso taas on tuonut uuden seikan mukaan: Usein tähti ja mestari ei olekaan laulaja tai säveltäjä, vaan äänittäjä/tuottaja. Ja livenä tulee sitten itku, ainakin kuulijalta.

Niin.. hyvää läppää.
Laulutaito yhdistetään koko ikänsä klassista laulua opiskelevaa guruun.
Hyvä laulaja on subjektiivisesta näkökulmasta koettu karismaattinen esiintyjä jolla on persoonallinen ääni josta juuri sinä pidät.
Miettikääpä suosikkibändejänne, mitä tahansa pop-listojen musiikkia, harvalla laulajalla on sitä tyypillistä liukuhihnaulinaa. Suosituimmilla on oudoin ääni.

Hmm...kävi samat asiat mielessä kuin tuossa edellä on kirjoitettu ja koska ne oli niin hyvin krjoitettu päätin jättää omat asiani sanomatta.Mitä sitä miljoonaan kertaan samoja asioita jauhamaan... So nothing...

Hyvä laulaja on sellainen joka kuulostaa hyvältä, eikös?

Hyvä laulaja on sellainen joka kuulostaa hyvältä, eikös?
- ilman mikin ja koneiden välitystä, jos kuulostaa hyvälle niin voidaan sanoa noin, mutta se ei silti välttämättä pidä paikkansa :)

Hyvä laulaja on subjektiivisesta näkökulmasta koettu karismaattinen esiintyjä jolla on persoonallinen ääni josta juuri sinä pidät.
...ja joka sattuu esittämään sellaisia biisejä, joista juuri sinä pidät.