Laulaminen ›

rintapek: Sanot niille, et sikaflunssalle en voi mitään, joten vetäkäähän naamarit kasvoille. Vai vaihdetaanko päivää?
 
Tää oli hyvä:-D Plussat! Ja muuten ihan varmasti siirtävät. Sanot vielä, että serkku tai joku muu vastaava tuli justu Meksikosta ja sillä oli flunssa.

antnis: Toki, toisaalta jottei nyt ihan lahjattomuuden hehkuttamiseksi menisi, niin kyllä aika hemmetin moni noista isommista tähdistä on ollut juuri niitä lapsesta asti lahjakkaina pidettyjä... Ei Bensoneja mistään puumettästä repäisty ole. Ja menee ne huonot housuun lahjattomammillakin...
 
Olet tietysti oikeassa. Kaikista ei saa laulajia millään vaikka kuinka tekisi töitä. Ainakaan sellaisia, jotka voisivat esiintyä muille ja joista yleisö pitäisi. Perustaipumukset ja -lahjakkuus pitää olla alalle. Kuten minustakaan 167 senttisenä ei kukaan lähde tekemään lento- tai koripalloilijaa huipputasolle.
 
Tärkein asia kuitenkin taipumusten ja oman halun lisäksi on riittävän hyvä motivaatio ja kyky kestää vastoinkäymisiä ja säilyttää silti se päämäärä ja motivaatio työssään. Luulen, että monikin musiikillisesti "lahjaton" tiedostaa sen itsekin eikä lähde puskemaan ihan turhaan kiven läpi. Hän voi käyttää elämänsä ja aikansa merkityksellisemminkin.
 
Mutta tämähän ei tarkoita sitä, etteikö kuka tahansa voi harrastaa musiikkia omalla tasollaan ihan vapaasti. Musiikki terapiana esim. kehitysvammaisille tms. on erinomainen asia. Vaikka sitä ei meikäläinen paljon jaksa kuunnellakaan en halua keneltäkään kieltää harrastusta. Huipulle vaan vaaditaan niin paljon enemmän.

kemppma: Mutta tämähän ei tarkoita sitä, etteikö kuka tahansa voi harrastaa musiikkia omalla tasollaan ihan vapaasti. Musiikki terapiana esim. kehitysvammaisille tms. on erinomainen asia. Vaikka sitä ei meikäläinen paljon jaksa kuunnellakaan en halua keneltäkään kieltää harrastusta. Huipulle vaan vaaditaan niin paljon enemmän.
 
Juuri näin! Eihän munkaan tekemää musaa kovin moni jaksa kuunnella ja silti sen tekeminen on hauskaa. Se siitä tekeekin huvittavaa, kun jotkut ulkopuoliset(no ainakin yksi) luule että minä&mun bändi oltais tosi tosissaan puskemassa itseämme "läpi". Ylipäätään huipulle jos halajaa, niin täytyy sitten melkeinpä kaikki laittaa peliin--> ja aika moni siellä sitten palaakin loppuun, sääli sinänsä.

Simo78: Juuri näin! Eihän munkaan tekemää musaa kovin moni jaksa kuunnella ja silti sen tekeminen on hauskaa. Se siitä tekeekin huvittavaa, kun jotkut ulkopuoliset(no ainakin yksi) luule että minä&mun bändi oltais tosi tosissaan puskemassa itseämme "läpi". Ylipäätään huipulle jos halajaa, niin täytyy sitten melkeinpä kaikki laittaa peliin--> ja aika moni siellä sitten palaakin loppuun, sääli sinänsä.
 
Kaikkein traagisimpia ovat sitten ne, jotka ovat äärimmäisen lahjakkaita ja herkkiä, mutta eivät koskaan koe elämässään tasapainoa, koska ovat esim. niin ujoja. Kuten Rauli Badding Somerjoki. Hän pelkäsi ujouttaan yleisöä niin paljon, ettei ehkä koskaan tajunnut kuinka rakastettu hän oli. Ja kuoli ennenkuin ehkä tiesi sitä. Todella surullista.

kemppma: Kaikkein traagisimpia ovat sitten ne, jotka ovat äärimmäisen lahjakkaita ja herkkiä, mutta eivät koskaan koe elämässään tasapainoa, koska ovat esim. niin ujoja. Kuten Rauli Badding Somerjoki. Hän pelkäsi ujouttaan yleisöä niin paljon, ettei ehkä koskaan tajunnut kuinka rakastettu hän oli. Ja kuoli ennenkuin ehkä tiesi sitä. Todella surullista.
 
Listaa vois jatkaa vaikka kuinka--> Jim Morrison, Kurt Cobain, Layne Staley, Janis Joplin jne. jne. Surullista se on kyll...

Germaniac: Äänelläänhän se variskin laulaa.
 
Ihan älyttömän hyvin sanottu! :) On muistaakseni sanonta, mutta tosi hyvä sellainen, heh.

*Rose*: Ihan älyttömän hyvin sanottu! :) On muistaakseni sanonta, mutta tosi hyvä sellainen, heh.
 
Huomasin tässä joskus kun aloin kuuntelemaan tarkemmin erilaisia laulajia ja katsomaan niiden laulusuorituksia, niin ei ne kaikki mitään täydellisen "hyvää ääntä" omaa. Siellä taustalla jyllää asenne, itseluottamus, taustalla olevat musiikilliset elementit ja lavakäyttäytyminen mikäli kyseessä on konserttitilanne. Toki nuotissa pysyminen, laulutekniikka ja muut asiat ovat tärkeitä, mutta älkäätten unohtako myös kaikkea muuta ympärillä olevaa.

OK, minua tuossa kiinnostaa etenkin se, että voiko tuota mielessään äänien kuulemista jotenkin treenata, joka paikassahan sanotaan, että kuka vain voi oppia laulamaan. Siihen se kuitenkin ilmeisesti perustuu, ei kait lapsetkaan mitään skaaloja väkisin treenaa jotta jokainen ääni tulisi mekaanisesti ulos vaikka "mitään" ei päässään kuule?
Eli jos vaikka minä (45v.) joka kansakoulussa sai sen kutosen laulukokeesta kun avasi suunsa, ja ei ole koskaan edes tajunnut, miten tuo homma tehdään, lähtisin treenaamaan niin voisi joskus pystyä laulamaan ukkonooan? Tai ehkä tästä on vain tullut joku pakkomielle minulle, yleensä kaltaiseni eivät edes ajattele koko asiaa sen pidemmälle
 
Päässäään äänien kuulemista ennen niiden tuottamista voi harjoitella. Siitä järjestetään ihan tunteja/kurssejakin. Tämä on säveltapailua.
Minä en ole koskaan ollut hyvä säveltapailussa, mutta silti olen lähtenyt jahtamaan muusikon/laulajan uraa ja olen kohta valmistumassa ammattikorkeakoulusta muusikoksi (AMK). Säveltapailutunnit ovat kuuluneet tietysti opetussuunnitelmaan ja tässä vuosien varrella olen oppinut myös laulamaan melodiaa nuotiesta prima vistana, vaikka nimenomaan se on ollut hankalaa.
Kokemukseni mukaan myös se, miten lapsena on opiskellut musiikkia ja mitä instrumenttia on soittanut/soittaa vaikuttaa hyvinkin paljon siihen, missä on teorialliset/solfalliset taipumukset vanhempana. Itse olen soittanut pianoa pienestä pitäen (en hyvin) ja vanhempana lähinnä nimenomaan säestyksellisesti. Ystäväni taas on pitkän linjan viulisti. Minulle ovat soinnut helpompia hahmottaa ja ystävälleni taas melodia. Johtuen instrumenttien laadusta.
Että minun opiskelu-urani aikana olen kyllä tullut huomaamaan sen monista esimerkeistä että laulamista ja säveltapailua pystyy harjoittelemalla oppimaan. Kysehän on vain kuitenkin matematiikasta. Jotkut ihmiset on sellaisia, että heidän täytyy tietää teoria asian takana, ennen kuin asian pystyy hahmottamaan ja sitä kautta tuottamaan. Itse olen osaksi tällainen ihminen myös.

Entä jos ei itse pidä yhtään omasta lauluäänestä? Voiko siitä oppia pitämään? Pysyn nuotissa, vibrakin toimii, mutta ääni on paska. Vaikka yritän olla miten rentona, niin silti äänestä tulee "tiukka", aivan kuin pakottaisin sitä, vaikka rentona olen ja annan äänen ns. soljua. Päässä laulu kuulostaa huomattavasti paremmalta, kuin äänittäessä. Nenään en laula - paitsi pakolliset nasaaliäänteet - eli tästä ei ole kyse. Ääni vaan on paska, kai.
 
Tekniikka voi tietty kusta ja varmaan onkin huono, mutta yksinkertaisesti laulutunteihin ei ole varaa tällä hetkellä. Pitäisikö vain pitää taukoa siihen saakka, että pääsisi ammattilaisen tykö? Ei sillä, ääneni on luonnostaan jo todella ohut ja itse-harjoituksilla olen saanut sen edes tähän pisteeseen, mutta vielä vähän kun saisi siihen ilmavuutta ja "luonnollisuutta" lisää niin vot. En laulele raskasta musiikkia ollenkaan, vaan lähinnä ihan pop-osastoa. Matalalta laulaminen on huomattavasti työläämpää, kuin falsettilaulu, jonne pääsen helposti. Falsetissa vibran käyttö on myös huomattavasti helpompaa kuin matalammilla taajuuksilla. Laulaminen on helppoa - vielä kun saisi sen kuulostamaan siltä.

mä laulasin vaikka kuinka paskal äänel, kun vaan osuis joskus nuottiin

hibernance: mä laulasin vaikka kuinka paskal äänel, kun vaan osuis joskus nuottiin
 
Sama täällä. Voikohan tota nuotilleen laulua treenata mitenkään kotikonstein? Varmaankin laulamalla biisejä voi, mutta onko olemassa jotain tiettyjä harjoituksia jotka kehittävät nimeenomaan nuotilleen laulamista??

EHy: Sama täällä. Voikohan tota nuotilleen laulua treenata mitenkään kotikonstein? Varmaankin laulamalla biisejä voi, mutta onko olemassa jotain tiettyjä harjoituksia jotka kehittävät nimeenomaan nuotilleen laulamista??
 
Jos kotona on jokin helposti soitettava kosketinsoitin, josta löytyvät skaalat ja intervallit helposti (miksei kitarakin, mutta on vähän vaikeampi aloittelijalle) niin vetelee skaaloja ja intervalleja. Ensin nuotti pianosta ja sitten laulua. Skaalat ovat tärkeitä, että löytää sen oman luonnollisen lauluäänen alueensa ja intervallit siinä, että oppii käsitettelemään sävelkorkeuksia. Monesti hyväkinäänistä laulajaa on hankala kuunnella kun intervallit menevät miten sattuu.

kemppma: Jos kotona on jokin helposti soitettava kosketinsoitin, josta löytyvät skaalat ja intervallit helposti (miksei kitarakin, mutta on vähän vaikeampi aloittelijalle) niin vetelee skaaloja ja intervalleja. Ensin nuotti pianosta ja sitten laulua. Skaalat ovat tärkeitä, että löytää sen oman luonnollisen lauluäänen alueensa ja intervallit siinä, että oppii käsitettelemään sävelkorkeuksia. Monesti hyväkinäänistä laulajaa on hankala kuunnella kun intervallit menevät miten sattuu.
 
joo toihan se varmaan paras tapa on mistä lähtee liikkeelle. itel ei oo kyl mahdollista nykysessä asunnossa treenaa laulamist, mutta ehkä sit jonain päivänä

hibernance: mä laulasin vaikka kuinka paskal äänel, kun vaan osuis joskus nuottiin
 
Nuatin viäressä on hyvää tilaa. ;-)
 
Ei maar. Ois meikäläisenkin laulu- ura pändissä jääny melko lyhyeks, jos itte tai muut ois laakista vaatinu Pavarottia.
 
Basistilla taas meni kymmenen vuatta, ennenko suostui yleensä laulumikkiä naamansa eteen harkittemaan. Sit ko tämä ihme tapahtui, ni puhtaampia stemmoja saa hakea.
 
Uskalluksella ei tietty tee mitään, jos ei o tippaakaan ittekritiikkiä. Vaan ko tekemättä ei opi.
 
Ittekritiikilläkin on rajansa. Jos ei mitään uskalla koittaa, ennenko jälki on täydellistä, ni melko paljon jää tekemättä.
 
Kait se huano kompromissi menee jossain tos välis?

hibernance: joo toihan se varmaan paras tapa on mistä lähtee liikkeelle. itel ei oo kyl mahdollista nykysessä asunnossa treenaa laulamist, mutta ehkä sit jonain päivänä
 
Ja vaikka kuinka tuntuis veemäiseltä niin kannattaa nauhoittaa omaa lauluaan. Se paljastaa armotta menetkö oikein vai väärin. Nauhoita vaikka sen pianon kanssa (kun on mahdollisuus) skaalojen ja intervallien puhtautta ja kuuntele myös sitä laulatko eri rekistereissä eri saundeilla. Joillakin laulajilla saattavat matalat, keskiset ja korkeat äänet mennä ihan eri soundeilla. Se voi olla tehokeino, mutta jos ei niin rasittava maneeri josta kannattaa pyrkiä irti. Käyttää sitä silloin kun voi.
 
Laulaa kannattaa silti aina ja paljon. Se kehittää. Varsinkin jos laulat suosikkilevyjesi mukana.

Itse olen aivan täysin eri mieltä siitä, että jollakin voisi olla "vaan niin huono lauluääni". Itse aloitin noin kaksi vuotta sitten kuorolaulun, ja vaikka musiikkia olinkin harrastanut ja nuottikorvaa oli, niin ääneni kuulosti niin tukkoiselta ja aina vähän ala- tai ylävireiseltä, että nolotti. Puoli vuotta tuntui siltä, kuin että ääneni vain on jotenkin paskana, eikä mitään ole pelastettavissa, mutta se on aivan täysin tekniikasta kiinni. Nyt kahden vuoden jälkeen uskaltaa jo laulaa yksinkin. Laulunopettajalle siitä hus, ei ne rahojasi yritä ryöstää.
 
Sama juttu yleisen musikaalisuuden kohdalla. "Olen epämusikaalinen" = "en vain jaksa opetella, kun en kuitenkaan osaa. Angst."

Ääntä pystyy kehittämään. Itse aloitin laulamisen n. 3v. sitten ja hädin tuskin sain nuottiakaan oikein, en tosiaankaan ollut mikään kultakurkku syntyessäni.
Harjoittelulla ja työllä saa paljon aikaan, nyt korkeimmat puhtaat nuotit lähentelevät jo itselleni tuota maagista A5nuotin rajaa. Enimmäkseen oli omalla kohdalla kiinni hengitystekniikasta ja jäykkyydestä, meinasi happi loppua ja pää räjähtää aiemmin korkeiden nuottien kanssa.
Tähän ovat ylläkin jo mainitut laulunopettajat ja kuoro hyviä vaihtoehtoja, se opettaja ei niin kallis ole etteikö se pidemmällä tähtäimellä kannattaisi, eipähän ääni mene viikoksi hetken revittelyn jälkeen. Tosin tiedän tapauksia joilla ei sitten niin mikään ole saanut äänestä kuunneltavaa, mutta yrittäminen kannattaa aina.

Mä kuulun siihen ryhmään joka omaa niin heikon kaluston ettei laulu vaan miellytä. Toki opettelemalla saisi hienosäädettyä ääntä jne. mutta ei se sitä valitettavasti tarpeeksi muuta.
 
Tähän asti olen tyytynyt kitaran raiskaamiseen ja elänyt valheessa. Aika keskinkertaista. Yhyy.

Hieman aihetta sivuten; jos nyt sitten lähtee etsimään laulunopettajaa, niin mistä hitosta tällainen taapero tietää kuka on hyvä ja kuka ei? Opettajia on varmaan moneen junaan, ja kuten todettua, näinä synkkinä aikoina raha varmaan kelpaa.
 
Mistä riittävästi tietoa? Mitä kannattaa ottaa huomioon jne?

hibernance: mä laulasin vaikka kuinka paskal äänel, kun vaan osuis joskus nuottiin
 
kyl se riittää että lähelle osuu. kokeiltu on.