Laulaminen ›

OT tosin: Kyllä mä uskon, että pillejäkin viritetään, tosin oon kuullut myös sellaisista että ne pillit soi "lähes" puhtaasti juuri C-duurissa, ja sitten mitä enemmän # tai b merkkejä, niin sen kehnompi soundi. (?) Oisko nykyään niin, että melkein kaikki urut ovat tasavireisiä?
 
Syntikoista taas tiedän hyvin vähän, mutta kuullostaapa siltä kun sellaisen voisikin saada puhtaaksim, jos se nyt loppujen lopuksi niin tärkeä asia onkaan.

Syntikoista taas tiedän hyvin vähän, mutta kuullostaapa siltä kun sellaisen voisikin saada puhtaaksi, jos se nyt loppujen lopuksi niin tärkeä asia onkaan.
 
Unohtu äskeisestä, että ainakaan tolla D-10:n systeemillä ei kaikesta huolimatta kvinttejä pienempiä intervalleja saa soitettua huojumatta. Siihen tarvittaisiin joku vähän viksumpi tekoäly.
 
Mä näin joskus jossain syntikassa "harmony"-nappulan. Muistikuvat on hiukan hataria, mutta jossain musaliikkeessä muistaakseni sitä kokeilin. Jos mä nyt muistan oikein, niin se korjasi (tai ainakin yritti) kolmisoinnun terssit soimaan huojumatta mutta hankalampiin tapauksiin sillä ei muistaakseni ollut isompaa vaikutusta.
 
Joo. No se siitä "off-roadista" tällä kertaa. :D

Eikun jatketaan ;)
 
Ei oikeasti, nyt kun taulukoita katselen tässä niin selviääkin että sillä puhtaalla virityksellä voikin soittaa tosi paljonkin, jos vaan tietää miten ne eri sävellajit soi. Piti vaan selvittää tämä juttu :)
 
Eli puhtaalla C-llä soi C#-duuri yllättäen lähes TÄYSIN puhtaasti, kvartti tosin on 1,31 jos haittaa.
 
D, D# F# ja vähemmässä määrin H ovat siinä mielessä huonoja sävellajeja, että kvintti on epäpuhdas, ja sehän on kumminkin tosi tärkeä.
 
Aikalailla voi seurata tuota kvintti ympyrää, paitsi että esim. duurissa ovat huonoja E, A ja H. (Terssien ja sextien takia)
 
F#-duuri olisi varmaan huonoin sävellaji, mutta esim. G# duurikin on käytännössä TÄYSIN puhdas.
 
No, korvastahan nämä jutut on kiinni, ja sitten ei pidä soittaa kovin modaalista musaa. Itse voisinkin pitää pianoni (jos olis sellainen) vaikka (F-duurissa) D-mollissa, koska käytän sitä suht. paljon. No, nyt mä lopetan tämän OT, suht. kiinnostavaa on kumminkin vähän selvitellä tällaisia juttuja, mutta pitää toisessa treadissa jatkaa ettei tämä paisu entisestään :) /OT

Näyttää menevän ulos jo alkuperäsesta aiheesta, mutta mun teki vielä mieli kommentoida, että varmaa sellaisilla muusikoilla, jotka itse joutuvat virittämään jotain instrumenttiä jatkuvasti, korva kehittyy kuulemaan paremmin kahden peräkkäin kuullun äänen eroa. Itse olen vähän soittanut kitaraa. Sain suurinpiirtein saman tuloksen tuossa testissä kuin tämän keskustelun aloittanut Peteihis.

keskiarvoksi tuli 0.41 Hz, mutta testin aikana käytiin siellä 0,13 Hz:ssä

varmaa sellaisilla muusikoilla, jotka itse joutuvat virittämään jotain instrumenttiä jatkuvasti, korva kehittyy kuulemaan paremmin kahden peräkkäin kuullun äänen eroa.
 
Tuossa lienee totuuden siemen... ja harjoitus tekee moottorisahurin jne... Mutta kyllä se vireen kuulemisen opettelu tapahtuu enimmäkseen yhtaikaa soivilla äänillä -- ei peräkkäin soivilla... Mutta oppia ikä.....
 
...tai siis just niin kuin sanoit!
 
Sain suurinpiirtein saman tuloksen tuossa testissä kuin tämän keskustelun aloittanut Peteihis.
 
Heheh.. tuo oli kohteliaasti sanottu.. :) Mutta näin se menee! Ja mä tosiaan käytin hiukkasen aikaa ja harjoituskertoja noihin "tuloksiin". Mutta opettavainen veppikone on tuo :D
 
***
 
keskiarvoksi tuli 0.41 Hz, mutta testin aikana käytiin siellä 0,13 Hz:ssä
 
Juu :)

Mä sain 0.225 Hz:n tarkkuudella kajareista (kuulen 99,1 % paremmin kuin muut yrittäjät). Kun se kyseli 0.09etc taajuuseroja, niin oli kyllä todella saman kuuloisia. Siltikin kuulin sielläkin pientä eroavaisuutta. Tuo testi vaatii hyvät kuulokkeet ja keskittymistä.
 
Mä oon ihan puupää näissä asioissa, mutta vaikuttaako se mitenkään siihen taajuuteen, että kuinka kovaa painaa esim. pianon kosketinta (eli ihan hiljaa soitettuna ja sitten kovaa, näiden eroa jos sellaista on)? En osaa edes kysyä asiaa selkokielellä! =)

vaikuttaako se mitenkään siihen taajuuteen, että kuinka kovaa painaa esim. pianon kosketinta?
 
Kyllähän tietysti se jotain vaikuttaa. Oikeastaan kaikissa soittimissa, joissa ääni tuotetaan jollain luonnollisella tavalla soittimen käsittely vaikuttaa myös soiviin taajuuksiin.
 
Esim. sähkökitaraa, kun virittää ja näppää lujaa, niin mittari näyttää ensin lievää ylävirettä ennen kuin sointi hieman hiljenee. Tosin pianoa saa varmasti soittaa melkoisen lujaa, jos meinaa saada havaittavaa eroa aikaan vireessä. :)
 
Puhaltimissahan vireen hallinta on erityisen hankalaa, kun soiva taajuus seilaa ihan "minne sattuu" sen mukaan miten puhaltaa.

piiput on mitä on, eikä niitä voi juurikaan säätää.
Kyllä muuten viritetään, kaiken oudon kun luen niin lainasin kirjastosta kerran urkujen rakennetta ja hoitoa koskevan opuksen. Tosin en muista enää tarkkaan, mutta muistaakseni huulipilleissä on jonkinlaiset viritysläpät tai luistit ja kielipilleissä kielen soivaa pituutta voidaan säätää siirtämällä kieltä viritysraudalla.

Tuli hassu ajatus mieleeni.
 
Voisikohan tuon treenaamisesta olla haittaa?
Siis että kun korva tarpeeksi kehittyy, niin kaikki alkaa kuulostaa pahasti epävireiseltä, vaikka ne on ihan "normaaleja"?
Muille kuuntelijoillehhan se olisi mukavempi, kun kaikki olisi täydellisesti vireessä, mutta kun itse ei pystyisi enää mistään muusta, kuin täydellisyydestä nauttimaan, niin olisi kyllä yhtä helvettiä.
 
En nyt tiedä oliko tässä mitään järkeä, mut tulipahan kysyttyä. :D

Ei ole haittaa.
Korva mukautuu aina ympäristöönsä,joten vaikka aluksi jokin kuulostaisi kamalalta,pysyvässä ympäristössä korva ei enää reagoi siihen hetken kuluttua.
 
Siksi ihmiset ei viritä pianojaankaan tarpeeksi usein koska se epävireisyys ei ärsytä kuin sen hetken kun aloittaa soittamisen.(ellei kyseessä ole todella suuret heitot)
 
Hyvä esimerkki.
 
Soita cembaloa ,joka on viritetty jollain muulla kuin tasavireisellä järjestelmällä samaan aikaa kuin Tasavireistä pianoa.yhdessä Kuulostaa hirveälle mutta erikseen korva harvemmin huomaa heittoja vaikka niitä olisikin,.

Sain tuossa relative pitch-testissä parin yrityksen jälkeen 0,6 Hz eron lopputulokseen. Alemmallakin käytiin, mutta jossain vaiheessa tarkkaavaisuus aina herpaantuu :(
 
Onko muuten muille tuttu ilmiö, että kuulokkeista nauhoituksen jälkeen kuunneltuna oma laulu kuulostaa oikein vireiseltä ja hyvältä, mutta kaiuttimet paljastavat karmivan epävireisen totuuden? Eli juuri toisinpäin kuin tuossa relative pitchissä, jossa kuulokkeilla yleensä saa tarkimman tuloksen. Voi olla että esim. laidoilla möykkäävät kitarat tms. sekoittavat..

Hmm.. Ekalla yrittämällä tulos 0,36. Parhaimmillaan meni oikein 0,04 erot, mutta keskittyminen herpas ja tuli pari tyhmää virhettä. Nyt on sääski tapettu ja pitää kokeilla uudestaan =) (tämä on koukuttava testi!)
 
Hmm..seuraavilla ei ollu näköjään keskittymistä ollenkaan =D

Mun eka yritys parempi kuin 59%:lla -- toinen oli kolmesta paras päätellen siitä millasia lukemia testeri käytti, mutta sähläsin noiden linkkien kanssa.. kolmas meni paremmin kuin 87%:lla ihmisistä.
 
laianus ensimmäisestä viestistä.. mulla tuo Hz oli 0.19 ensimmäisellä yrittämällä, ja alle 0.75 on tämän mukaan "poikkeuksellisen hyvä äänten erottaminen".. pitäisikö tästä ylpistyä..
 
E: hah, noh, kokeilin toisen kerran ja vaan painelin nopeesti ilman keskittymistä, tulokseksi iski 2.1.. :)

0,525 Hz. Kai tuo rumpalille riittää. :)

Mitäköhän tämä testi oikeasti mittaa? Ts. mitä hyötyä on siitä miten tarkkaan erottaa kaksi ääntä toisistaan? Nuo erot on niin pieniä, että laulaen tai millään akustisella soittimella ei sellaisia saa tietoisesti tuotettua.
 
En ole vain katkera. Pärjäsin testissä varsin hyvin, en muista tarkkaa lukua. Kuitenkin tällaiset testit, jotka väittävät mittaavansa korvan tarkkuutta ärsyttävät, koska käytännön harmonisen virittämisen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.

Mitäköhän tämä testi oikeasti mittaa? Ts. mitä hyötyä on siitä miten tarkkaan erottaa kaksi ääntä toisistaan? Nuo erot on niin pieniä, että laulaen tai millään akustisella soittimella ei sellaisia saa tietoisesti tuotettua.
 
Keskittymiskykyä ja kuuloaistin tarkkuuttahan tää mittaa varmaankin. Mikä liippaa musiikillisen vireen kuulemista läheltä, muttei kuitenkaan ole sama asia.