Laulaminen ›

Niin kuin aikaisemmin totesin markkinoilla on myös "laulunopettajia", jotka ovat metodeilla vaarantaneet joidenkin äänen tai ainakin saaneet sen kuullostamaan....persoonalliselta.
Tämän myöntävät monet ammattilaulajatkin, muutkin kuin minä ;b
 
Jos autokoulunopettaja käskee ajamaan päin punaista, niin totellako vain sen takia, että hän on opettaja?
 
Paras varoitusmerkki on, jos laulettaessa on väkinäinen olo kropassa ja kurkussa ym.

Aina pitää olla myös oma järki asioissa mukana,niin kuin "piiska" sanoi:eihän punasia päin ajeta vaikka kuka sanois..eihän?!?
 
mä tiedän myös monia ammattilaulajia jotka ei jaksa opiskella laulua sen takia että se on niin fiilispohjaista suurelta osalta
"miltä musta tuntuu,miksi musta tuntuu,milloin musta tuntuu..jne.."
Toiset vain haluavat laulaa ilman sen enempää pohtimatta..

Korostan, että hyvä laulunopettaja saa ihmeitä aikaan. En missään nimessä vastusta tasokasta laulunopetusta. Tämä vaan tarkennuksena :)

Minkäs ikäisenä olis hyvä alottaa laulutuntien ottaminen? Miulla on sellanen käsitys, et ei niitä saa ees enneku on 17-vuotias, mutta korjatkaa jos oon väärässä... Teiän tekstien perusteella miulla toimis sellanen lauluopetus, että oman tunnon mukaan kävis neuvoa ja oppia hakemassa vain tarvittaessa (ei siis säännöllisesti) , mutta liekö se mahollista?...

Kyllä opettajat suostuu opettamaan tarvittaessa.Ei suurin osa edes oleta että kukaan käy joka viikko säännöllisesti.Opiskelu koulujen ulkopuolella on kuitenkin aika tyyristä..
 
Äänenmurros ja fyysinen kasvaminen pitäs olla lopussa,loppumetreillä.
Kyllähän sitä saa laulaa vaikka vauvasta vaariin mutta tekniikkaoppia ei kannata aloittaa liian aikaisessa vaiheessa..

Minkäs ikäisenä olis hyvä alottaa laulutuntien ottaminen? Miulla on sellanen käsitys, et ei niitä saa ees enneku on 17-vuotias, mutta korjatkaa jos oon väärässä...
 
Musaopistoihin ei välttämättä oteta tosiaan alle jonkun ikäisiä (vaihtelee 15-17 välillä tuo ikä), mutta poikkeuksiakin on. Kannattaa kysellä jos haluaa samaan hintaan teoria- ja muut opetukset. Äänentuottoelimistön "mukautuminen" (hormonituotanto, koko, liikkuvuus, reaktiokyky) aikuisuuteen kestää parikymppiseksi vaikka itse äänenmurros menisi hujauksessa. Aika pitkälti yleinen käsitys opettajien keskuudessa näyttää olevan se, että periaatteessa minkä ikäiselle vain voi opettaa tervettä äänenkäyttöä (perushommat, kuten asento, hengitys jne.) mutta ikä pitää ottaa ehdottomasti huomioon; esim. ihan ala-asteikäisillä käyttökelpoinen ääniala voi olla jopa alle oktaavin. Jos lapsi/nuori laulaa muutenkin niin parempi että tekee sen hankkimatta "pahoja tapoja" matkan varrella (huono ryhti, pinnallinen hengitys, yliartikulointi).
 
Laulamistekniikkaa voi sitten lähempänä pariakymppiä ottaa tehokkaammin kuvioihin kun kroppakin alkaa jo vakiintua, keskittymiskyky kasvaa, pystyy hahmottamaan omaa kehoaan vaikkei sen toimintaa näe, voi jo tulkita asioita ja on muutenkin aikuisempi. Yksilöllistähän tuo on että milloin voi/kannattaa mitäkin tehdä, ja hyvän opettajan tunnistaa siitä kauaskantoisuudesta. Huomattavan usea "aikaisin" aloittanut on opetellut erinomaisen tekniikan, mutta huomannut parinkympin jälkeen että se tarttee istuttaa kokonaan uudestaan koska keho on muuttunut niin paljon. Perusteiden opettelu ei ole koskaan haitallista, mutta tarttee pitää järki kädessä ettei huomaa viulun rakennettuaan rakennuspuun vielä kasvavan.
 
Teiän tekstien perusteella miulla toimis sellanen lauluopetus, että oman tunnon mukaan kävis neuvoa ja oppia hakemassa vain tarvittaessa (ei siis säännöllisesti) , mutta liekö se mahollista?...
 
Yksityisellä mikä vaan on mahdollista. Joskus kansalais / työväenopistoissakin joissa voi olla esim. sellainen käytäntö että maksaa könttäsummasta tunteja ja sitten opettajan kanssa sopii milloin ne käyttää (esim. kaksoistunti joka toinen viikko).