Laulaminen ›

täällähän on kohta meininki kun iltasanomien tai hesarin yleisönosastolynkkauskeskusteluissa. pärkkele.
 
laulamisessa on hyötyä hyvästä kunnosta. sen kukin saavuttaa tavallaan. mutta se mikä jää hirvittävän monelta huomaamatta on se, että hyvä kunto ei ole yhtä kuin piukalle treenattu kroppa. kysymys on enemmänkin kropan kestävyydestä, elastisuudesta ja mukautumiskyvystä sopivassa suhteessa. se, miten nämä asiat saavutetaan, on jokaisen henkilökohtaisista ominaisuuksista riippuvainen asia. toiselle sopii sali, toiselle ei. toiselle sopii jooga, toiselle ei. toiselle sopii lenkkeily, toiselle ei. kaikesta voi olla vahinkoa lauluäänelle, jos siinä sivussa tulee tietämättään tehneeksi asioita jotka ovat ns. laululihaksistolle vahingollisia (esim. just tää kaulan jännittäminen ja salilla "ähkiminen" - jota voi yhtälailla esiintyä joogamatolla). myöskin jos mitään lajia harrastaa itsekseen mutupohjalta, saavuttaa mutupohjalta ihan yhtä helposti hyvää kuin haitallista vaikutusta.
 
laulamisessa on vaikea antaa yleispäteviä ohjeita, koska jokainen instrumentti on erilainen. tietyt faktat on kuitenkin yhteisiä kaikille.

Juu, tämä juttu muuttui jo enemmän koomiseksi. Next.

Mulle on pari lauluopettajaa suositellut kyllä just salia.. että "paljon voimaa jalkoihin & keskivartaloon" ja kyllä jotenkin on tuntunut auttavankin :) Siinä on kyllä kans se, että jos ei ollenkaan liiku tai tee mitään ja syö vaikka vielä huonosti ni raskaan äänen on vaikee saada kroppa mukaan jos ei oo lihasta tarpeeks... Harvapa ooopperalaulajakaa iha langanlaiha on.. onhan niitä hoikkiakin mutta niilläkin kai yleensä melko vahva keskivartalo

Okei jatketaan offtopicilla. Ehkä mä jotain olen salilla tehnyt oikein, kun olen aina muistanut hengittää, enkä tee sitä nnnnggh ääntä tai mikä lie. Hengitän kuitenkin melko kuuluvasti puuskuttaen, vaikkei aina tekisi niin tiukkaakaan. Kyllähän hengittää pitää, etenkin treenatessa =)

heh ;D ehkä laiskoja laulajia vaa vituttaa ku ne ei jaksa urheilla ja yrittää keksiä tekosyitä =D (: sorisorisori, trolli 1/10 en tarkottanu... Mutta jutun taso ei muuttunu ;)

No joo.. eihän se laiskan laulajan merkki ole, jos ei salilla käy. Laulajalle voi olla paljon parempia treenimuotoja.

Noh, en tästä aiheesta niin tiedä, mutta on type o negativen Peter Steelekin ehkä joskus käynyt salilla hieman pumppaamassa ja silti tuntuu laulut ihan mukavasti taittuvan.
 
http://www.pop-rock.be/IMG/breveon972.jpg

Ei taida olla mitään väliä ellei ole klassisen musiikin laulaja. Onhan Henry Rollins ja Glenn Danzigkin (tai ainakin olivat) ihan kondiksessa ja silti laulajia. Musta tuntuu että jos tyyli on rock niin miksi pitäisi palsternakkaa ja seljamehua popsia... ;)
 
Rokkarille kuuluu sikarit, puntit ja viski!!
 
;)
 
Toisaalta olihan joskus aikoinaan nämä glamrokkarit, jotka olivat langanlaihoja, tyyli sekin... Harva niistä on kuitenkaan ollut mitenkään merkittävä laulajana. Esim. Michael Monroe, joka aikoinaan harrasti 50-kiloisena (huumeita) uintia, jugurttia oli silti varsin keskinkertainen laulajana, ja jopa huonompi kuin nämä "pihvikunnossa" olevat laulajat...
 
Joku syyttää tässä punttiharjoittelun Valsalva manööveriä, siitä että se vahingoittaisi äänihuulia (tuskin oikeasti), kun taas toinen sanoo, että puntit jäyksitää, hohhojaa...
 
Luulojuttujahan nämä on tosi pitkälti, "ammattilaisetkin" vaan arvailevat ja lukevat teoriaa - joka on pahimmillaan ihan sontaa! Kirjallisuus on usein vanhaa ja täynnä epäluuloja. Sanoisin itse vaan että opi tuntemaan itsesi niin kyllä hommat sujuu. Kyllä sen itse tietää kun pieleen menee.
 
...1913 kirjoitti Johannes Spier artikkelin, joka kertoi miten painonnosto lyhentää elämää, johtaa sydäntauteihin ym. Samaa rataa menee monet muutkin lausunnot...

Luulojuttujahan nämä on tosi pitkälti, "ammattilaisetkin" vaan arvailevat ja lukevat teoriaa - joka on pahimmillaan ihan sontaa! Kirjallisuus on usein vanhaa ja täynnä epäluuloja. Sanoisin itse vaan että opi tuntemaan itsesi niin kyllä hommat sujuu. Kyllä sen itse tietää kun pieleen menee.
 
Ongelma on varsinkin aloittelevien laulajien kohdalla siinä, ettei tiedä millä on vaikutusta mihinkin, mikä lihastoiminto aiheuttaa mitäkin äänen saundille jne. Jos ei tiedä, mitä hakee, miten kyseinen lopputulos saavutetaan eikä tiedä mikä osa itsestään pitäisi tuntea saavuttaakseen lopputuloksen, yrityksen ja erehdyksen tie voi olla pitkä ja joskus jopa tuhoisa.
 
Toisin sanoen, ei voi itse tietää kun pieleen menee. Esim. puskemalla, huutamalla ja voimalla saa kyllä ensi alkuun ääneen korkeutta ja kantavuutta, mutta ajan myötä k.o. äänenmuodostustapa syö kaikkia muita sävyjä ja pahimmillaan voi aiheuttaa elimellisiä häiriöitä (esim. kyhmyt). Jokin asia sopii toiselle ja toinen toiselle, se on selvää. Alkuperäiseen kysymykseen kuitenkin palatakseni - jos ei tiedä, mistä korkeiden äänten puuttuminen johtuu, on ihan turha antaa neuvoja suuntaan jos toiseen. Ne kun voivat puuttua todella monesta syystä - joista toiseen auttaa vatsalihastreeni, toiseen toisenlainen vatsalihastreeni, kolmanteen vatsalihastreeni ei auta ollenkaan vaan saattaa jopa viedä sitä olemassaolevaa ääntä huonompaan suuntaan.
 
Se, että ammattilaiset "arvailevat", johtuu siitä että kuulematta lauluääntä on ihan turha tehdä analyysiä toisen lauluäänestä ja antaa neuvoja sen kehittämiseen. Vaikka elimistö on jokaisella sama ja se toimii tiettyjen periaatteiden mukaan, jokainen käyttää elimistöään kuitenkin yksilöllisesti eikä sitä valitettavasti näkemättä tai kuulematta voi arvioida. Ja tunnetusti elimistön sisään on vaikeahko nähdä. Joten kuulokuva on oikeastaan ainoa, jonka perusteella voi antaa neuvoja.

Viittasin Valsalva manööveriin (vatsapaineiden ottaminen) ja sen väitettyihin haittoihin. Valsalva M. on vaistomainen tapahtuma. Se tulee kun hyppää, tekee alastulon, nostaa, heittää, kaivaa ym. Puhumattakaan synnytyksestä. Siitä pitäsi oikeasti äänihuulet tuon ammattilaisten teorian mukaan suorastaan revetä.
 
Siinä on Tanjuli IMO oikeassa että laulunopettaja voi korjata virheet jota laulaja tekee. Laulaja ei niitä aina itse huomaa, eikä tajua välttämättä laulun kannalta tärkeitä fysiologisia asioita. Siksi on ammattilainen hyödyksi. Mutta tiettyjä ammattikuntia rasittaa enemmän tai vähemmän tietyt vanhat luulot ja uskomukset. Onhan lauluakin harjoiteltu niin, että ensin on yskitty ja ryitty ääni käheäksi ennen kuin on laulettu, tämä oli saksalainen koulukunta joskus 1900 luvun alku-keski puolella.
 
Jos urheilija laulaa, niitä on varmasti maassamme tuhansia, niin tämä oppii kyllä vuosien aikana mikä urheilumuoto tms. erityisesti haittaa laulamista, sitä mä juuri tarkoitinkin että tietää milloin menee pieleen. (edellinen ilta ryyppäämässä => seuraava päivä ääni maassa esim. )
 
Itse voin sanoa, että hiihto kylmässä tekee äänelle paljon enemmän hallaa kuin 150 kilon nostaminen, näin ainakin minulla. Ryyppääminen ja sairastaminen sekä korkeat sävelet aamulla on silkkaa murhaa äänelle, ainakin kokemuksieni mukaan. Samoin äänen pakottaminen, kuiskaaminen, puristaminen ym. Punttiennosto ei vaikuta kokemuksieni mukaan mitenkään huonolla tavalla, vaikka vetäisi paineilla, niin kuin oikeaoppisesti pitääkin. Siksihän se vyön käyttökin on kovin yleinen. (vaikka sitä ei tarvitse käyttää)

Viittasin Valsalva manööveriin (vatsapaineiden ottaminen) ja sen väitettyihin haittoihin. Valsalva M. on vaistomainen tapahtuma. Se tulee kun hyppää, tekee alastulon, nostaa, heittää, kaivaa ym. Puhumattakaan synnytyksestä. Siitä pitäsi oikeasti äänihuulet tuon ammattilaisten teorian mukaan suorastaan revetä.
 
Niinpä niin. Sinä sen sanoit. Nimittäin tässä vähän faktatietoa synnytyksestä: useimmilla naisilla synnytys vaikuttaa lauluääneen niin radikaalisti, että pahimmillaan olen kuullut tapauksia, joissa palautumiseen on mennyt peräti vuosi aikaa. Ääni ei toimi, tai jos toimii, niin huonosti synnytyksen jälkeen. Hengitysyhteys on hukassa, koska yhtälailla synnytyksessä on koetuksella lantionpohjalihakset, ne samat, joilla hengitys saadaan "pohjaan". Tietenkin nämäkin asiat ovat henkilökohtaisia, toisilla synnytys on vaikuttanut radikaalimmin kuin toisilla - toisilla synnytyskin on helpompi kuin toisilla. Lisäksi monilla synnyttäneillä ääni muuttuu, ja usein astetta tykimmäksi - sitten kun sen saa toimimaan. Lyyrisestä äänestä tulee dramaattinen jne. Kaikkeen tähän vaikuttavat tietenkin myös hormonaaliset seikat. Synnytys on äänelle yksi äärimmäisimpiä koetuksia.
 
Pyydän kiinnittämään huomiota myös siihen, että sekä hyvässä klassisessa että kevyessä laulussa ja hyvässä puheessa optimaalinen hengitysyhteys on samanlainen ja perustuu samoihin äänifysiologisiin faktoihin. Sen sijaan ääni-ihanne ja äänenmuodostustavat ovat erilaisia - mutta silti niihin pätee tietyt anatomiset faktat, jotka voi hyvinkin helposti tarkistaa alan asiantuntijoilta. Suomessa on tällä hetkellä yksi huippuasiantuntija puheterapian ja laulupedagogiikan alalla, joka kiertää kaikki Suomen musiikkioppilaitokset läpi luennoimassa, sekä käy kansainvälisissä alan konferensseissa jatkuvasti ylläpitämässä tietotaitoaan. Hän on myös siitä erikoinen tapaus, että häntä kuuntelevat niin kevyen kuin klassisenkin laulun ammattilaiset. Jostain syystä minä uskon tällaista, koko elämänsä kyseiselle alalle omistanutta ihmistä.
 
Jos joku on kiinnostunut nimestä, voin antaa sen pikaviestitse. Tänne en katso oikeudekseni kirjoitella kenenkään yhteystietoja, vaikka kyseessä onkin tunnettu henkilö alalla.

Minä oon pitänyt itsestäni aina tosi huonosti huolta. Nyt lokakuun alussa avattiin meidän kylälle naisten kuntokeskus ja olen käynyt siellä joka päivä, paitsi viikonloppuisin.
Siellä on erilaisia ryhmäjumppatunteja ja sitten kuntosali, jonne jokaiselle tehtiin/tehdään oma ohjelma fysioterapeutin kanssa.
 
Ryhmäjumppatunneista valitsin ensimmäisenä pilateksen, koska sitä on mulle niin moneen kertaan suositeltu ja hyvältähän tuo tuntuukin. Ryhtikin ikäänkuin tuntuisi jo olevan vähän parempi ja oikeanlaisen hengityksen käyttäminenhän ei ole ollenkaan hullumpi juttu :o/
Lisäksi oon käynyt muutamilla tunneilla, jossa on aerobinen osuus alussa ja lihaskunto-osuus sen jälkeen ja venyttelyt lopuksi.
Lisäksi on vielä erillisiä venyttelytunteja.
 
Kysyin tänään fysioterapeutilta, että onko hänellä jotain ohjetta mulle, että kun tiedän jonkun tärkeän keikan olevan tulossa, niin pitäisikö se ottaa huomioon harjoittelussa.
Hän sanoi, että jos käyn esim. ma, ke ja pe kuntosalilla, niin tuo keskiviikko ja perjantai-harjoittelu voisi olla pienemmillä painoilla, kuin normaalisti. Sitten hyvät venyttelyt ja ehkä sitä piltesta loppuviikolla.
Sanoi lisäksi niin, että ei sitä harjoittelua kannata jättää poiskaan, koska kun tekee pienillä painoilla, niin lihakset saavat kuitenkin sitä liikettä ja poistavat kuona-aineita. Jos taas ei tee mitään, niin ne kuonat voi helposti jämähtää lihaksiin ja silloin ei ole hyvä olla.
Paljon tietysti nestettä myös tarvitaan, niinkuin laulajat (ja kaikki muutkin) normaalistikin.
 
Tällä minä nyt yritän mennä eteenpäin ja olen onnellinen, että sain kipinän liikkumiseen.

Nimittäin tässä vähän faktatietoa synnytyksestä....
 
Juu, Kiitos kirjoituksesta *****
 
En ole tietenkään itse aina läheskään oikeassa, ja miksi olisin, sillä en ole mikään varsinainen musiikin ammattilainen... pidän oikein uskottavana tuota juttua synnytyksestä, tosin siihen ei pelkkä ponnistelu vaikuta, monet muutkin asiat ovat siinä mukana, vatsa on vähän löysänä, ryhti saattaa olla kummallinen, niveletkin ovat vähän löysinä synnytyksen jälkeen.
 
...Itselläni saattaakin olla jonkinlainen krooninen jumi äänessä... Mulla on esim. pakko huutaa korkeat äänet... Tämä viittaa m.m. siihen että joudun kovia paineita ottamaan, että tietyt äänet lähtisivät. Toisaalta tämä vaikuttaa siihen että mun ylärekisteri ei ole mitään hentoa ulinaa, mikä ei pelkästään huono asia ole IMO. Huono homma on kuitenkin että luontevuus häviää hieman sekä tulkinta jää ylä-äänillä vähän yksipuoliseksi. Olenkin nostellut puntteja jo noin 10 vuotta, mutta melko notkea sekä liikkuva olen silti. Ehkä pitäisi hieman kouluttautua äänialalla, että voisin laulaa monipuolisemmin.

Seuraavat menetelmät koen itse hyviksi:
- avaa suu äärimmilleen
- pidä huoli, ettei kieli tuki kurkkua
- ajattele alas
- älä pelkää käyttää voimaa, mutta avaa ääni ensin kaikessa rauhassa
- rentouta kaikki kasvojen lihakset, vaikka se näyttäisi tyhmältä
- kuvittele, että ääni tulee ulos takaraivosta, ei kurkun ja suun kautta
- älä nosta tai laske leukaa liiaksi