Laulaminen ›

Jotkut laulajat, joista esimerkkeinä tulee mieleen Vesa-Matti Loiri ja Anna Eriksson, aloittavat usein laulaessaan sanan ensimmäisen tavun vähän laiskasti, ainakin kuudestoistaosan myöhässä. Onko tämä jokin perusteltu ja arvostettu tekniikka, vai onko näillä tyypeillä vain surkea rytmitaju? Itsellä ainakin särähtää pahasti korvaan.

Heh. Tuo on kyllä hyvin yleistä. Mä luulen, että se useimmilla alkaa siitä, kun biisejä treenataan "lennosta" ja laulaja kuuntelee muita soittajia ja lähtee aina hieman muiden jälkeen. Tähän liittyy sitten joillakin myös ns. koukkaus eli tullaan liukumalla oikeaan säveleen.
 
Kyllä noita voi käyttää tulkinnallisestikin, mutta jatkuvasti käytettynä kyllä rasittavia.

joo itellä ainakin menee välillä noin, kun ei jokin aloitussävel ootakaraivossa tai ei ainakaan luota että se on.

Heh. Tuo on kyllä hyvin yleistä. Mä luulen, että se useimmilla alkaa siitä, kun biisejä treenataan "lennosta" ja laulaja kuuntelee muita soittajia ja lähtee aina hieman muiden jälkeen. Tähän liittyy sitten joillakin myös ns. koukkaus eli tullaan liukumalla oikeaan säveleen.
 
Kyllä noita voi käyttää tulkinnallisestikin, mutta jatkuvasti käytettynä kyllä rasittavia.
 
Onko koukkaus muuten yleisön mielestä paha asia? Lähinnä siksi, että itse käytän sitä paljon taidon puutteen vuoksi... :D:D:D

Tähän liittyy sitten joillakin myös ns. koukkaus eli tullaan liukumalla oikeaan säveleen.
 
Kyllä noita voi käyttää tulkinnallisestikin, mutta jatkuvasti käytettynä kyllä rasittavia.
 
Toi koukkaus ei ole aina mun korvaa miellyttänyt. Taitamattoman ja ennenkaikkea mauttoman kuulosta, koska se usein kuuluu. Eriasia on käyttää tyylikeinona. Noi liuutuksetkin on taitojuttuja ja sen kyllä kuulee yleensä, jos ei oikein handlaa. Hyvin tehtyinä toimii erittäin hienosti =)

Ei nuo tyypit edes kouki sitä säveltä, nuotti lähtee ihan puhtaasti liukumatta, mutta vain ajallisesti myöhässä.

Jotkut laulajat, joista esimerkkeinä tulee mieleen Vesa-Matti Loiri ja Anna Eriksson, aloittavat usein laulaessaan sanan ensimmäisen tavun vähän laiskasti, ainakin kuudestoistaosan myöhässä.
 
Huh huh... Itse kun olen vasta muutamalla laulutunnilla käynyt, sekä aloin rytmityksen alkeita opettelemaan viimeksi, niin taitaa olla että ei tule heti katto vastaan.
 
Ja onhan toki 32 osanuotit ainakin, vai vieläkö tiuhempaa käytetään.
 
Sitten taas kyllä vaikka Topi Sorsakoski laulaa ties miten monta kokonaista tahtia jäljessä, sen jo minäkin huomaan.
 
Uskon kyllä että toki rytmitaju kehittyy, minullakin se uinuu tuolla jossain, mutta jos kappale alkaa siten että ensimmäinen tavu on tahdin viimeinen 1/8 osanuotti, seuraavaan tahtiin menee että kolahtaa.
 
Amatööriltäkin onnistuu paljon helpommin tahdin alusta alkava laulu kuin kesken tahdin, mahdollisesti vielä vaikka 1/8 osalla alkava.
 
Tuo 1/16 tuntuu vielä tässä vaiheessa aika lohduttomalta ajatukselta, eihän tässä muu auta kuin kiristellä vieteriä metronomista ja harjoitella, samoin olen netistä imuroinut erilaisia rytmikoneita, joihin voi laittaa väli-iskuihin vähän korostuksia, ehkä molempia hyväksi käyttäen pikku hiljaa alkaa osumaan kohdalleen.
 
Onneksi karaokessa ei niin buuata jos vähän tahti ja laulu heittää. Pitää sitten vaan leikkiä humalaista jos oikein lipsuu, vaikka olisi selvinpäinkin, kuten useimmiten tulee oltuakin.
 
Karaokessa pelastaa se, että yleensä on aina joku vielä huonompi. eikä niin haittaa vaikka joskus olisin minäkin, jonkunhan sitäkin on oltava.